Keskustelut Harrastukset Riistakeskus hirvenpyyntiluvillaan leikkii liikenteessä ihmisten turvallisuudella

Esillä 10 vastausta, 141 - 150 (kaikkiaan 495)
  • Riistakeskus hirvenpyyntiluvillaan leikkii liikenteessä ihmisten turvallisuudella

    Metsälehti 14.8.2014 uutisoi, että ”hirvilupia hieman viimevuotista enemmän”. Nyt hirvilupia myönnettiin 33 500 kpl, kun vuosi sitten lupia saatiin 32 900.

    Ihmettelen edelleen, voiko pyyntilupiin sidottua hirvenmetsästyskäytäntöä jatkaa loputtomiin, vaikka tilastollisesti on todistettu, että metsästysseurat aina vuosittain anomillaan hirviluvillaan käytännössä määräävät vuotuisten maanteiden hirvikolareiden ja niissä loukkaantuneiden määrän. Ensin pyyntiluvat määräävät talvelle jäävän hirvikannan tason, mistä taas johtuu hirvikolareiden määrä.

    Järjestelmä tuntuu yleisen oikeustajun vastaiselta. Jos hirvenmetsästys vapautettaisiin pyyntiluvista, ei täällaista korrelaatiota pääsisi syntymään. Samalla hirvikanta ehkä voitaisiin saada alhaisemmalle ja siten enemmän yleisesti hyväksyttävämmälle tasolle

    Vuoden 2012 hirvieläinkolaritilaston mukaan maanteillämme sattui 5113 hirvieläikolaria, joissa loukkaantui yhteensä 143 ihmistä. Hirvistä jäi kitumaan varmaan tuhansia. Ko. kolareiden laskennalliset kustannukset yhteiskunnalle olivat tilaston mukaan 58 milj. euroa. Siihen eivät sisälly ruttautuneiden autojen kustannukset, koska autoilijat itse joutuvat maksamaan ne vakuutusmaksuissaan.

    Onko vuotuinen yli 5000 hirvieläikolarin taso metsästysasioista vastaavien mielestä hyväksyttävää, kun otetaan huomioon hirvistä koituvat haitat myös metsien uudistamiselle? Onko tällainen leikkiminen ihmisten turvallisuudella ja omaisuudella Suomessa oikein tai oikeudellisesti edes mahdollista? .

  • MJO

    Ja noihin taimihintojen kyselyihin vastaa asiaatietävät ja muistavat tahot koska on kyse aivan kahdesta eri asiasta. Jos ehkä jotkut 1-v.kuusen viidensentin tapit sitten olisivatkin noin halpoja jota en usko sitäkään. Kun ostat hyubridihaavan 800-1500 pitkiä puunalkuja on hiukan huono verrata oikein mitään näissä.

    800-1500mm hybridihaavan taimenhintaan täytyy olla jo 200 litran runko, jotta saisi taimenhinnan ja maanmuokkauksen takaisin.

    Minusta ei ainakaan taimen korkea hinta ole leuhkimisen arvoinen asia. Sitäpaitsi sanoit että 1000 tainta hehtaarille riittäisi. Suositus on vähintään 1200 tainta hehtaarille.

    Meinaan, että kalliiksi tulloo hybridin kasvatus aita leikkeineen ja myyräsuojineen.

    jees h-valta

    MJO saa laittaa vaikka mitä hehtaarille mutta suositus ainakin minun aloittaessani oli tuhat hehtaarille. Ja pidän senkin liian taajana. Hakkaavat jo toiskymppisinä toisiaan päihin pahan kerran.
    Mitä tulee kalleuteen niin kaikki on laskettavissa ja sen taas pitäisi tehdä jonkun muun kuin MJO:n Senverran asenteellista ja kuusen kuluja unohtavaa laatua tuntuu olevan. Esim ilman muokkausta voit h-haapaa viljellä aivan yhtähyvällä menestyksellä kuin muokattuunkin. Alkuunlähtö pikkasen nopeampi muokatussa. Näitä laskelmia voi ja pitää tehdä koko puuston elinkaarelta ja tässä tapauksessa kun vertailupuu on kuusi joka pääsee päätehakkuuseen vasta haavan kolmannen satsin jälkeen, useimmiten vasta neljännen, niin vertailu tietysti silloin koko tuolta ajalta. Tulot vs menot. Ja työtunneilla varustettuna. Metlan hommia ja silloinhan näitä oli kyllä verrattukkin senhetkisesti. Silloinkin vuonna 2000 laskennat osoittivat vääjämättä h-haavan tuottoisuuden. Itseasiassa tuo riista-asia ei edes mitenkään liity tähän metsän tuotto-osioon. Kun emme pysty kuusentaimienkaan tuhoutumisia eläinten aiheuttamina siihen vertaamaan. Myyrät, sorkallisten sotkemat, itikkatuhot jne.

    jees h-valta

    Tuo aitaleikki kuten mainitsit MJO johtuu aivan muusta kuin metsänkasvatuksen normitoimista. Minulla kasvaa Porin Noormarkussa kahden hehtaarin ala hybridihaapaa jonka kanssa ei ole istutuksen jälkeen tehty tuntiakaan aita-eikä mitään muutakaan leikkiä. Ja yksi parhaita haavikoitani. Sattumaa tahi ei vaikka hirvialuetta onkin. Ja muistutan edelleen että aidat eivät ole kustannus ollut minulle vaan lähinnä ylläpitotarkkailu. Leikkimistä on monenkaltaista ja joku voisi aivan yhtähyvin pitää leikkimisenä kuusikon alan muokkausta ja raivaussahan ja myrkkylekkerien kanssa tuhrausta.

    Metsuri motokuski

    Kyllä täytyy uskoa että jesse on todella vakuuttunut haavan ja koivun kasvatuksesta. Hänen päätään ei muuteta mihinkään perusteluja löytyy, niin kuin uuden auton ostolle. Ihmettelen edelleen, ehkä turhaan, miksi tuo haavan kasvatus on Suomessa vain yhden harjavallan kasvattajan bisnes. Kukaan muu ei näe sitä bisneksenä. Onnittelen jesselle vuosisadan bisnesteosta.

    Ehkä se valkenee meille muille sitten joskus.

    Puun takaa

    Miksi yleensä pitää aidata muitakaan haavikoita, jos kerran hirvialueella on yksi parhaista haavikoista aitaamattomana?

    jees h-valta

    Metsuri motokuskin kommentti huvittaa. Ei niinkään muusta mutta kun tämä sama lausuttiin minulle kun olin ensimmäistä hehtaaria vesi-ja räntäsateessa istuttamassa vanhaan peltoheittoon joka ei kyllä aivan huumoria silloin ruokkinut. Eräs sukulainen silloin käydessään paikalla totesi että jos tuo olisi hyvä bisnesjuttu sen olisi varmasti jo joku muu keksinyt. Että kyllä tämä sitten varmaan uskoa vaatii kun koko tämän kasvatushistorian on joku aina epäilemässä ja väheksymässä.
    Uskomatonta mutta totta.
    Puuntakuselle että vain ihan siksi aitaan koska minulle on ihan sellaista Riistakeskukselta tarjottu ja se vain säästää minunkin hermojani kun ei tarvitse katsella niitä syötyjä taimia. Vaikka niistä varmasti olisi jonkinsortin metsäkin tullut ilman aitojakin.
    Tämä Noormarkun metsä oli vielä siitä hassu juttu että siinä minulla olisi ollut mahdollisuus saada verkkovirralla toimivaksi aitakin joka tietysti olisi tehnyt sen huollon lähes tarpeettomaksi.
    Mutta kun alkuun syönnit olivat kovin vähäisiä kokonaisuuteen nähden se sitten jäi ja loppupeleiksi sitten huomasin ettei sitä kyllä tarvitakkaan.

    jees h-valta

    Olen muuten päätymässä tuolla pohjois-satakunnassa osalla alaa pikkuhiljaa samaan päätelmään eli olen kevyellä muovinauhalla suojannut yhden mäensyrjän ja ainakin nyt näyttää siltä etten taida vieressä olevaa sähköaitaa muuttaakkaan siihen suojaksi.
    Haen aina kevyimmän ja helpoimman suojauksen jokaiseen uuteen ensin ja tarpeen mukaan sitten tehostan. Hyvin toiminut tähänasti. Turhaa työtä minäkin osaan välttää.

    Ammatti Raivooja

    Tässä on hyvä esimerkki kaikille miten pitää tehdä jos jotain tosissaan haluaa. Paljon on niitäkin, jotka ei saa mitään muuta aikaiseksi kuin ruikutusta. Oli haapa hyvää bisnestä tai ei, niin ainakin sen kasvatus tuo omistajalle mielihyvää enemmän kuin jonkun muun kasvatus.

    Gla

    Samaa mieltä Ammatti Raivoojan kanssa eli ei aktiivisen metsätalouden harjoittamisesta kannata olla pahoillaan, perustuu se sitten mihin puulajiin tahansa. Kannattavuuslaskelmien perusteisiin tartuin silti minäkin.

    Jees: ”Glalle suosittelisin lämpimästi ihan terveellisyysvaikutteista lenkkeilyä luonnon helmassa muutaman kerran kuukaudessa. En tosiaan laske näissä mitään kannattavuuksia koska kierrän muitakin metsiäni aivan samoin ja jopa välillä toistenkin metsiä aivan uteliaisuus ja kuntoilumielellä.”

    Itse asiassa lenkkeilen luonnon helmassa tai ainakin sen tuntumassa (tietä pitkin) vähintään kerran viikossa. Terveysalan ihmisten suositus on muuten 2-3 krt/viikko. Ei siis tarvitse liikuntaa minulle suositella, tiedän muutenkin sen merkityksen ja sehän korostuu vain iän myötä. Minä en kuitenkaan istu autossa tuntia päästäkseni puolen tunnin kävelylenkillä. Minun lenkkini alkaa kotiovelta. Olen jopa ajanut pyörällä omalle palstalleni tarkistamaan taimikoiden tilannetta. Matkavähennykset jää tekemättä, mutta eipä lenkkeilystä niitä kuulukaan tehdä. Jos jyryyttäisinkin tuon matkan (60 km) seuraavan kerran maastopyörällä, pääsisi sillä kivasti palstan perukoillekin. Maantiepyörällä pääsee vain puoleen väliin.

    Sitä vain en ymmärrä, miten Jees seuraat metsätalouden kannattavuutta, jos osa verovähennyksiin menevistä kuiluista ei ole sinulle kuluja. Miksi taimikon perkausta raivurilla et tee vain liikunnan ilosta? Sehän on aivan erinomaista, jopa aktiivisen tanssin veroista kropan hallintaa ja liikkuvuutta parantavaa toimintaa. Keskivartalon lihakset jää liikunnassa hyvin helposti liian vähälle huomiolle.

    Hirviaitojen kannattavuutta perustelet silti materiaalin ilmaisuudella ja mahdollisuudella myydä ne eteenpäin. Jos tuollainen takaiskuventtiili olisi minunkin taloudenpidossa, olisin kohtalaisen rikas. Harmi vain, että mielikuvitusrahan määrällä ei ole minulle merkitystä. Täytyy jatkaa arkista puurtamista.

    Puun takaa

    Minäkin olen Ammatti Raivoojan linjoilla.
    En vain oikein hyväksy Jessen tapaa, jossa omien ratkaisujen paremmuuden todistelussa ja toisten tekemien ratkaisujen huonommuuden todistelussa käytetään eri laskentamalleja.
    Noh, eihän tähän ole Jesse yksin syyllistynyt.
    Samaa on ollut havaittavissa metsäalalla monisa muissakin yhteyksissä.
    Jokin juttu näyttää laskennallisesti kyllä ihan hyvältä, mutta elävä elämä ja markkinatalous eivät vain toimi sillä tavalla, että nämä laskelmat toteutuisivat.

Esillä 10 vastausta, 141 - 150 (kaikkiaan 495)