Keskustelut Harrastukset Riistakeskus hirvenpyyntiluvillaan leikkii liikenteessä ihmisten turvallisuudella

Esillä 10 vastausta, 121 - 130 (kaikkiaan 495)
  • Riistakeskus hirvenpyyntiluvillaan leikkii liikenteessä ihmisten turvallisuudella

    Metsälehti 14.8.2014 uutisoi, että ”hirvilupia hieman viimevuotista enemmän”. Nyt hirvilupia myönnettiin 33 500 kpl, kun vuosi sitten lupia saatiin 32 900.

    Ihmettelen edelleen, voiko pyyntilupiin sidottua hirvenmetsästyskäytäntöä jatkaa loputtomiin, vaikka tilastollisesti on todistettu, että metsästysseurat aina vuosittain anomillaan hirviluvillaan käytännössä määräävät vuotuisten maanteiden hirvikolareiden ja niissä loukkaantuneiden määrän. Ensin pyyntiluvat määräävät talvelle jäävän hirvikannan tason, mistä taas johtuu hirvikolareiden määrä.

    Järjestelmä tuntuu yleisen oikeustajun vastaiselta. Jos hirvenmetsästys vapautettaisiin pyyntiluvista, ei täällaista korrelaatiota pääsisi syntymään. Samalla hirvikanta ehkä voitaisiin saada alhaisemmalle ja siten enemmän yleisesti hyväksyttävämmälle tasolle

    Vuoden 2012 hirvieläinkolaritilaston mukaan maanteillämme sattui 5113 hirvieläikolaria, joissa loukkaantui yhteensä 143 ihmistä. Hirvistä jäi kitumaan varmaan tuhansia. Ko. kolareiden laskennalliset kustannukset yhteiskunnalle olivat tilaston mukaan 58 milj. euroa. Siihen eivät sisälly ruttautuneiden autojen kustannukset, koska autoilijat itse joutuvat maksamaan ne vakuutusmaksuissaan.

    Onko vuotuinen yli 5000 hirvieläikolarin taso metsästysasioista vastaavien mielestä hyväksyttävää, kun otetaan huomioon hirvistä koituvat haitat myös metsien uudistamiselle? Onko tällainen leikkiminen ihmisten turvallisuudella ja omaisuudella Suomessa oikein tai oikeudellisesti edes mahdollista? .

  • suorittava porras

    Jesse: ”Ja uskon että siinä kohtaa olen eläkemiehiä ja aikaa pistää lihoiksi löytyy. Luvalla tahi luvatta.”

    Että ansalla vai keihäällä (tuskin kuitenkaan myrkyillä : ) ) meinaat lihoiksi pistää ? Yllä olevan lainauksen viimeinen sana riittää mainiosti viranomaisille aselupien perumiseen . Kevyemmilläkin perusteilla on aseet viety varmaan talteen , paikkaan johon kommentin esittäjä on niitä toisilta toivonut vietävän . : )

    Muistutan vielä , että ne on saamamiehet ja pyyntimiehet erikseen . Jesse on jo vuosien ajan osoittaitunut kuuluvansa jälkimmäisten joukkoon , mutta saahan sitä pyytää….

    Puun takaa

    Minä en kyllä millään ymmärrä sitä, miksi lehtipuumetsä pitäisi uudistaa juuri parhaimman arvokasvun alkaessa kuitu- tai energiapuun hinnalla, kun jo kymmenen vuoden päästä kuutiohinta on vähintään kolminkertainen. Haavalla tämä ei aina välttämättä toteudu, mutta koivulla kyllä.

    Metsuri motokuski

    En todellakaan ole mikään matemaatikko mutta jos aiemmin tässäketjussa jessen vastauksiin voisi todeta niin haavan kierto on 40 vuotta ja hyvästä hirviltä ja jäniksiltä säästyneeltä leimikolta tulee tuo 300 mottia / ha. Eli keskiarvon polttopuulle on tuo 6 euroo niin tulot ovat 1800 euroo / ha / 40 vuotta. Sitten jälleen uuden haavikon perustaminen ja eikä se ensimmäinen perustaminen ilman kuluja tullut. Kuulemma vielä aitaukset ja raivaukset ympärille niin siitä jotain kuluja myös.

    Hyvä ”havupuu” taimikko menee jotenkin näin. Perustaminen, taimet ja raivaukset samat kuin haavikolla. 40 vuodessa keski-suomessa jo toinen harvennus josta vähän tukkia. Kuitu 15 euroo motti ja tukki 45 euroo motti. Ensimmäisessä harvennuksessa kuitua 40 mottia ja toisesta harvennuksesta kuitua arviolta samat 40 mottia ja tukkia vaikka 10 mottia. Yhteensä taitaapi olla 1650 euroo /ha. Tämän jälkeen havupuu alkaa kasvaa ”rahaa” kun taas haavikko perustetaan uudestaan ja homma alkaa alusta.

    Missä meni väärin ? Miten haavikon kasvatus voi olla kannattavaa. Ei kai vaan kemera ole se rahasampo ?

    jees h-valta

    Kyllä on sitten matikkaa syytä alkaa hioa jos metsuri motokuski aikoo kumota etten ottaisi lähes kolmeasataa mottia kahdenkymmenen vuoden kasvatuksella haavikostani. Juuri illan lenkillä ihailin ensimmäisiä selkeitä normitukkityviä ja ikää nyt kolmetoista kasvuvuotta takana. Tulet kummia kuulemaan ja näkemään vielä.

    Metät kunnossa!

    Jos pysytään yhtään otsikon aiheessa niin oletko harjavaltalainen ajatellut, että sinulla on normaaliin havupuukiertoon verrattuna 3 x talkoot riistaa vastaan? Vaikuttaako kannattavuuteen? No, jos ne ajattelee talkootöiksi niin siinä tapauksessa ei vaikuta!
    Jos ”matikkaa” yksinkertaistetaan esim. niin, että ensimmäisen ja toisen hakkuun korkohyöty menee riistavalvontaan, on lopputuloksesi 60 vuoden ajalta 900 m3 x 15 € = 13.500 €. Minä ajattelin 60 vuoden kasvatuksellla havupuusta saada 350 m3 tukkia x 60 € = 21.000 € ja kuitua 150 m3 x 15 € = 4.500 €. YHTEENSÄ 25.500 €. Äkkiseltään katsottuna havupuun kasvatus olisi kannattavampaa?

    jees h-valta

    Äkkiseltään voi kaikkia hupijuttuja laskeskella mutta et vain omista vaivautunut varhaisperkuita ja muita raivauskuluja laskemaan. Eikä ole riistan valvonnat kovin huikea kulu eikä työläskään. Ja varsinkin kun aidat saa vielä ilmaiseksi. Kuinkas paljon sinä saat esim. myymällä varhaisperkuun? Minä nimittäin voin myydä aitatarpeet viiden vuoden jälkeen omina ja otan niistä tuplat mania siihen mitä sinä raasu joudut maksamaan varhaisperkuista,heinäyksistä yms. Nuo aitavärkit menee hevostelijoille kuule kuin häkä.

    jees h-valta

    Oletkos muuten metät kunnossa miettinyt kumpi nappaa omaan händyyn tuosta tulosta isomman osan?
    Ja entäs uudistuskusti kuusikon palvojalla?
    Ja aika roheet tukin hinnat. Kas kun ei sattunut simmuun tuolta Metsälehden hinnastosta?
    Ja kas kun minullakin kasvaa siellä paljon muutakin siellä haavikossa. Jopa sitä havutukkiakin. Jo ensimmäiseen kakskymppisvuosieräänkin.
    Ja kun luvattiin haavastakin selvittää tukkimarkkinat. Hyvät sopparikumppanit nääs!

    MJO

    Paljonko Jesse hypridin taimien hinta on? Saako tonnilla hehtaarille taimet?

    jees h-valta

    Saakos MJO kuusen-tahi männyn taimet suosituksen mukaisena määränä?
    Minulla nimittäin piisaa tuhat tainta hehtaarille.

    suorittava porras

    #” Ja varsinkin kun aidat saa vielä ilmaiseksi. Kuinkas paljon sinä saat esim. myymällä varhaisperkuun? Minä nimittäin voin myydä aitatarpeet viiden vuoden jälkeen omina ja otan niistä tuplat mania siihen mitä sinä raasu joudut maksamaan varhaisperkuista,heinäyksistä yms. Nuo aitavärkit menee hevostelijoille kuule kuin häkä.”#

    Jessellä ei kyllä mielikuvitus lopu ! Ilmaiseksi saadut aitatarpeet MYYDÄÄN eteenpäin . Aika keinotekoista on kannattavuuden hakeminen tuota kautta .

    Kannattaa muuten lukaista makasiini n:o 7(sivu24) . Sieltä löytyy artikkeli , jossa käy ilmi , että ennakkoraivauksella saavutettaan merkittäviä hyötyjä .
    Esim . ensiharvennuksen kunnollinen ennakkoraivaus (=alle rkork 8cm rungot raivataan maahan) nostaa leimikosta saatavan tulon plussalle verrattuna siihen , että kaikki nipin napin kuidun minimimitat täyttävät kepit kerätään talteen .
    Jesse joutuu tarkistamaan kasvatusmetodejaan , kun jo 2600 rungon /ha lähtötiheydet ennen harvennusta tuottavat 60 euroa tappiota hehtaaria kohden . 3000 runkoa merkitsee vielä isompia tapioita.
    Kun poistettavia runkoja on vain 600/ha (ensiharv.) , kantorahan osuus on jo 150€ /ha järeyden nostaessa kuutiohintaa . On huomattava , että raivauskulutkin on vähennetty tässä tilanteessa täysimääräisinä.

    Mitäs muuten sille harvennukselle kuuluu ? Onko näkynyt koneita palstalla tai ajavan ohi ?

Esillä 10 vastausta, 121 - 130 (kaikkiaan 495)