Keskustelut Harrastukset Riistakeskus hirvenpyyntiluvillaan leikkii liikenteessä ihmisten turvallisuudella

Esillä 10 vastausta, 111 - 120 (kaikkiaan 495)
  • Riistakeskus hirvenpyyntiluvillaan leikkii liikenteessä ihmisten turvallisuudella

    Metsälehti 14.8.2014 uutisoi, että ”hirvilupia hieman viimevuotista enemmän”. Nyt hirvilupia myönnettiin 33 500 kpl, kun vuosi sitten lupia saatiin 32 900.

    Ihmettelen edelleen, voiko pyyntilupiin sidottua hirvenmetsästyskäytäntöä jatkaa loputtomiin, vaikka tilastollisesti on todistettu, että metsästysseurat aina vuosittain anomillaan hirviluvillaan käytännössä määräävät vuotuisten maanteiden hirvikolareiden ja niissä loukkaantuneiden määrän. Ensin pyyntiluvat määräävät talvelle jäävän hirvikannan tason, mistä taas johtuu hirvikolareiden määrä.

    Järjestelmä tuntuu yleisen oikeustajun vastaiselta. Jos hirvenmetsästys vapautettaisiin pyyntiluvista, ei täällaista korrelaatiota pääsisi syntymään. Samalla hirvikanta ehkä voitaisiin saada alhaisemmalle ja siten enemmän yleisesti hyväksyttävämmälle tasolle

    Vuoden 2012 hirvieläinkolaritilaston mukaan maanteillämme sattui 5113 hirvieläikolaria, joissa loukkaantui yhteensä 143 ihmistä. Hirvistä jäi kitumaan varmaan tuhansia. Ko. kolareiden laskennalliset kustannukset yhteiskunnalle olivat tilaston mukaan 58 milj. euroa. Siihen eivät sisälly ruttautuneiden autojen kustannukset, koska autoilijat itse joutuvat maksamaan ne vakuutusmaksuissaan.

    Onko vuotuinen yli 5000 hirvieläikolarin taso metsästysasioista vastaavien mielestä hyväksyttävää, kun otetaan huomioon hirvistä koituvat haitat myös metsien uudistamiselle? Onko tällainen leikkiminen ihmisten turvallisuudella ja omaisuudella Suomessa oikein tai oikeudellisesti edes mahdollista? .

  • Puun takaa

    Minulla on ollut ilmeisen väärä käsitys Antonin metsätaloudesta.
    Olen ymmärtänyt, että siellä päin taimikoita syövät hirvet hirvet ammutaan ja sudet syövät loput.
    Olen siis ollut aivan turhaan kateellinen?

    jees h-valta

    Ei tarvi jälkipolven vaalia aitoja vaan olen jo purkanut ja siirtänyt H-vallasta P-Satakuntaan paremmat aidanosat ja haavikon päätehakkuu ei tuota uutta tarvetta aidalle. Niin paljon ei edes nykyjärjetön karja kerkiä syödä etteikö siitä uusi haavikko synny. Ja uskon että siinä kohtaa olen eläkemiehiä ja aikaa pistää lihoiksi löytyy. Luvalla tahi luvatta.

    Metsuri motokuski

    Kuka sitä haapaa nykyään ostaa ? Täällä keski-suomessa haavat hakataan hakkeeksi järestäin. Täällä niillä on polttopuunarvo, joten kasvattaa niitä ei kannata vaikka kierto olisi kuinka nopeaa.

    Ammatti Raivooja

    Kun kaikelle kasvatettavalle puulle ei ole kysyntää niin Anttonin mainitsemat menetykset ovat teoreettisia sillä se on joltain pois ja jos antton saisi puita kasvatettua niin joku toinen ei saisi puuta myytyä. Ja toinen mistä ollaan huolissaan on puunhinnan kehitys kun tarjonta lisääntyy niin olisi perusteltua kasvattaa hirvikantaa, jotta tarjonta vähenisi.

    jees h-valta

    Metsuri motokuskikin voisi alkaa laskutoimitukset mikä on niin huono hinta ettei kahdessakymmenessä vuodessa saatu kolmesataa kiintoa kannata. Hakkeenakin monella paikkakunnalla hintataso on puulle vielä aivan kelpoisa. Siitäkin tuppaa silloin saamaan sen saman euron kasvatuspalkkion joka vuodesta. Täälläpäin kyllä menee Kaskisiin aivan kemihierteen kitaan.

    Metsuri motokuski

    Niin meillä se on 5-7 euroo motti ilman kemeraa. Kerrotko sinä mitenkä se pitää laskea jos kiinnon hinta täällä on tuo.

    jees h-valta

    Ja jatkona voisi kysyä että mikä on se puulaji joka olisi hintansa pitänyt?
    Kaikki muut laskettelee (havupuut) paitsi lehtipuu koivu ja senkin joukossa jo saa huomattavan hyvän hinnan haavan sattumaerille. Joka nyt ei ole koskaan mikään mittari minkään puun hinnalle. Veikkaanpa että kuusikuitua pieni hankintanökö jää yhtähyvin hakekasan täytteeksi kuin haapakin.

    suorittava porras

    Niin se vain tämäkin keskusteluketju eksytettiin haavikkoon , kun kävi ilmi , että pyyntiluvista luopuminen johtaa joidenkin kohdalla nykyistäkin huonompaan tilanteeseen .

    Kauris ja valkohäntäpeura toimivat erinomaisina esimerkkeinä . Kumpaisenkin lajin kohdalla kolarimäärät ovat kasvussa vapaasta tai lähes vapaasta metsästyksestä huolimatta.
    Kauriin kaatamiseen ei tarvita lupaa lainkaan ja valkohäntäpeuran lupia tyrkyttämällä tyrkytetään ja lupia jää jatkuvasti käyttämättä .
    Mikä olisikaan tilanne hirven kohdalla ? Se on huomattavasti työläämpi jahdattava , joten ilman kaatolupamenettelyä ja selkeää tavoitetta kanta karkaisi pysyvästi käsistä.
    M.O.T.

    jees h-valta

    Kai tässä täälläpäinkin voi vaihteeksi sanoa että se Röörin itä ei vain ole se ainoa puumarkkina-alue suomessa. Kyllä täällä toispuolla on aivan toinen arvo lehtipuulla yleensäkkin.

    jees h-valta

    Ja metsuri motokuskin hinta vain ei ole se kokototuus joten kait tuohon on turha edes vastata. Niinkauan kun on kemera se kuuluu laskea koska tuetaan sitä muutenkin puulajeja esim. ensiharvennuksella. Sielläkin se näyttelee samaa hintaosuutta oli sitten puulaji mikä tahansa. Kuusikot jäisi aivan yhtä heikolle hoidolle ilman hintalisää joka kemerasta tulee.
    Ja koita nyt edes, yritä edes laskea se miten paljon lyhempi on hinnan realisoitumisaika tällä sinun mielestä halppis e-puulla. Muistutan sitä euro/motti/vuosilinjaa sinullekkin vaikka taitaa turhaakin olla. En minä taas voi sille asialle mitään että metsäteollisuus on hommannut valtion maksamaan osan tavaran hinnasta. Huomattavan osan.

Esillä 10 vastausta, 111 - 120 (kaikkiaan 495)