Keskustelut Harrastukset Riistakeskus hirvenpyyntiluvillaan leikkii liikenteessä ihmisten turvallisuudella

Esillä 10 vastausta, 101 - 110 (kaikkiaan 495)
  • Riistakeskus hirvenpyyntiluvillaan leikkii liikenteessä ihmisten turvallisuudella

    Metsälehti 14.8.2014 uutisoi, että ”hirvilupia hieman viimevuotista enemmän”. Nyt hirvilupia myönnettiin 33 500 kpl, kun vuosi sitten lupia saatiin 32 900.

    Ihmettelen edelleen, voiko pyyntilupiin sidottua hirvenmetsästyskäytäntöä jatkaa loputtomiin, vaikka tilastollisesti on todistettu, että metsästysseurat aina vuosittain anomillaan hirviluvillaan käytännössä määräävät vuotuisten maanteiden hirvikolareiden ja niissä loukkaantuneiden määrän. Ensin pyyntiluvat määräävät talvelle jäävän hirvikannan tason, mistä taas johtuu hirvikolareiden määrä.

    Järjestelmä tuntuu yleisen oikeustajun vastaiselta. Jos hirvenmetsästys vapautettaisiin pyyntiluvista, ei täällaista korrelaatiota pääsisi syntymään. Samalla hirvikanta ehkä voitaisiin saada alhaisemmalle ja siten enemmän yleisesti hyväksyttävämmälle tasolle

    Vuoden 2012 hirvieläinkolaritilaston mukaan maanteillämme sattui 5113 hirvieläikolaria, joissa loukkaantui yhteensä 143 ihmistä. Hirvistä jäi kitumaan varmaan tuhansia. Ko. kolareiden laskennalliset kustannukset yhteiskunnalle olivat tilaston mukaan 58 milj. euroa. Siihen eivät sisälly ruttautuneiden autojen kustannukset, koska autoilijat itse joutuvat maksamaan ne vakuutusmaksuissaan.

    Onko vuotuinen yli 5000 hirvieläikolarin taso metsästysasioista vastaavien mielestä hyväksyttävää, kun otetaan huomioon hirvistä koituvat haitat myös metsien uudistamiselle? Onko tällainen leikkiminen ihmisten turvallisuudella ja omaisuudella Suomessa oikein tai oikeudellisesti edes mahdollista? .

  • suorittava porras

    ”# Varhaisperkauksen jälkeen omassani runsaasti hirvien katkomia miehen mittaisia ja vähän isompiakin. ”#

    Kun myöhässä ollaan , niin tuolla tavalla käy . Jesse ei ole onnistunut taimikoiden hoidoissa juuri sen takia , että ajoitus on pettänyt . Koivikko on jo tuhonnut osan männystä ja hirvet osan . Lopulta on ollut pakko jättää koivuja jäljelle , kun muuta ei kasva.

    Näitä ne pyrkivät suomalaiset taimikot olemaan riippumatta siitä , mitä on yritetty istuttaa . Kuusi/ koivu on yhtä yleinen yhdistelmä . Hirvelle riittää apetta ja suojaa kaikissa taimikoissa , siis huonolle hoidolle jääneissä .

    Jessen hirvestyskokemukset näyttävät juontavan juurensa ajalle ”kapula ja keppi ” , joka päättyi oman seurani kohdalla jo runsas 30 vuotta sitten . Joidenkin herääminen toimivampaan menetelmään kesti hieman kauemmin .

    Hyvä koira vastaa vähääkään liiottelematta joukkueellista
    ajomiehiä . Onneksi siis on koiria ja niiden ahkeria kasvattajia .
    Hirviongelma olisi edelleenkin kasvavalla janalla , ellei koiran avulla tapahtuva metsästys olisi yleistynyt. Kymmenien vuosien seurannan tuloksena pelkästään ajometsästykseen tukeutuneet seurueet ovat saaneet heikommin saalista ja kaatoprosentit ova jääneet heidän kohdallaan alas .

    Kuinka muuten nykyisessä tilanteessa voisi löytyä ajomiehiä , kun passiinkaan ei riitä väkeä ? Ajometsästystä tosin käytetään edelleen paikoissa , joissa koiran käyttäminen on liian suuri riski . Jos ajojoukkoa ei saada kasalle , jäävät nämäkin kohteet koluamatta.

    Tuli vielä mieleen , että olisikohan eilenkin löytynyt montaa innokasta ajoporukkaan , kun vettä vihmoi vaakatasossa kaiken päivää ? Koirat sen sijaan tekivät tuonkin ajan nurkumatta työtään . Sakeanaan risukkoa hirvien suojaksi kasvaneet taimikot estivät kuitenkin tällä kertaa viemästä hanketta maaliin ja hirveä orteen kiikkumaan. Ei ollut herkkua koiramiehen elämä eilen , ei tosiaankaan . Viikko sitten koiramiehen ”koreteksin” hihoista liritteli kuuma hiki , tällä kertaa jääkymä vesi .

    Metsuri motokuski

    Kyllä nyt jessen kokemukset hirvenmetästyksestä ovat vähintään puutteelliset. Olen aikoinani paljon metsästänyt hirviä ajometsästyksellä ja ei se sen tuotoisampaa ole. Hirvet lymyää ”kusisukasa” paikallaan ja seuraavat kun ajomiehet menee muutaman kymmenen metsrin päästä ohi. Samoin kun ne havaitsevat passilinjan niin täyttäravia tullaan ajoketjun läpi.

    Koirapyynnilä hirvet yleensä löytyvät parhaiten mutta niin kuin tässäkin pyyntimuodossa hirville annetaan myös mahdollisus niin kuin suorittavan kirjoituksessa ilmeni.

    jees h-valta

    Suorittavan taimikkoanalyysi loistaa taas toistollaan. Miten ihmeessä voit olla myöhässä kun kyse on alle kakskymppisestä metsäalusta joka on varhaisperattu noin puolessa tästä ajasta eli jossain alle kymmenkunnan tienoilla. Kun ei aivan pinseteillä viitsi mennä nyppimään vaan odotin että oli jotain hiukan perattavaksikin. Ja kuten sanoin ne tuhot ovat tulleet sen jälkeen, ei ennen nämä joista nyt mainitsin. Toki niitä oli ennen varhaisperkaustakin mutta siivosin ne krämpyt silloin pois. Suurin osa istutetuista männyistä katosi jo ensimmäisinä vuosina nk.parempiin suihin. Pakko oli saada luontaista koivua hiukan pitämään mäntyjä leviämiskurissa. Ja sikäli kyllä onnistuinkin niissä jotka pääsivät kasvuun. Ei aivan omavalintaista ja omaehtoista metsänkasvatusta vaan sen kuuluisan hirvimafian ruokintaahan tämäkin. Onneksi siirryin sen jälkeen haavikoiden kasvatukseen ja aidattuun että hommassa jäi edes hermojen rippeet jäljelle.

    Ammatti Raivooja

    Mäntyä ei paljoa pitäisi istuttaa. Monesta kylvömänniköstä saa tuhottoman kun on sitä reserviä.

    mehänpoika

    suorittava porras:
    ””Kun myöhässä ollaan , niin tuolla tavalla käy . Jesse ei ole onnistunut taimikoiden hoidossa juuri sen takia , että ajoitus on pettänyt . Koivikko on jo tuhonnut osan männyistä ja hirvi osan . Lopulta on ollut pakko jättää koivuja jäljelle , kun muuta ei kasva .””

    – Ehkäpä jessen männylle istuttaman kuvion taimikonhoito ei ollut myöhässä. Hän ilmoittaa tekemänsä työn varhaisperkaukseksi ja hirvien katkomien männyntainten pituuden reiluksi metriksi. Mielestäni tuossa mitassa olleiden istutusmäntyjen päälle ei vielä olisi ehtinyt kehittymään liikaaa varjostavaa lehtipuustoa. Lehtipuiden tuhoamista männyntaimista ei ainakaan vielä voisi puhua.

    Mielestäni suorittavan portaan männyntaimikon hoito-ohjeet perustuvat mahdollisimman tuottoiseen hirvenlihan tuotantoon sekä metsänomistajien syyttelyyn ja selittelyyn hirvivahinkojen aiheuttamisesta. Totuushan on se, että ilman hirviä ei mikään muu männyntainten latvoja katko.

    Männyntaimet pysyvät hyväkuntoisina ilman hirviä vielä ko. taimia metrinkin pitemmän lehtipuuston seassa. Jos vesakkoa perataan aina heti, kun vesakko alkaa vähänkin männyntaimia varjostamaan, syntyy metsänomistajille ainakin yhden perkuun lisäkustannus kiertoaikaa kohti. Se heikentää puuntuotannon kannattavuutta kuten varsinainen hirvituhokin.

    Nykyisellä hirvikannalla ja pitkään varjossa kasvaneiden männyntainten havu maittaa hyvin hirville. Se on pehmeää pureskella ja haitta-aineita on niukasti. Tällainen männyntaimikko on ilman aitaamisia hirvenruokaa. Tästä ei ilmeisesti jessen istuttamassa männyntaimikossa ollut kysymys, vaikka hirvivahinkoa heti hoidon jälkeen tulikin. Mikä lie tilanne vuoden kuluttua?

    Anton Chigurh

    Mäntyä on tullut sekä istutettua että kylvettyä, jopa samalle kuviolle. Ainoastaan aivan maanteiden tuntumassa ovat säästyneet (osin), riippumatta siitä, ovatko olleet kylvettyjä tai sitten ei.

    Minä kylvän mäntyä 5000 kylvöpaikkaa/ha (100000 tainta/ha). Siitä huolimatta hirvet niittävät joka ainoan latvan useampaan kertaan. Tähän asti on jonkinlaisia käkkäröitä saanut jatkokasvatukseen rapian 1000/ha.
    Täysin varmasti jokainen tyvipölli ( josta saisi 100€/kiintokuutio ilman sorkkaeläinlaidunnusta) menee hakkeeksi.

    Hirvituho on satoja €uroja/ha/vuosi. Ja tuo on vasta puuntuottajan osuus.

    Ammatti Raivooja

    No rakenna hirviaita.

    jees h-valta

    Hirviaita ei omakustanteella taida kannattaa laajemmassa määrin. Itse olen kaikki aidat saanut Riistakeskukselta ensin vuokralle ja sitten omaksi tietyn ajan jälkeen. Jos kaikki uudisalat aletaan aidata taitaa olla aika kallis hirvenkaatolupa siinäkohdin.

    suorittava porras

    #”Onneksi siirryin sen jälkeen haavikoiden kasvatukseen ja aidattuun että hommassa jäi edes hermojen rippeet jäljelle.”#

    Sääliksi käy jälkipolvia , kun paikkailevat Jessen vaalimaa aitaa haavikon avohakkuun ja sitä seuraavan vesakoitumisen jälkeen.
    Voipi tuntua siltä , kun oikeasti laiduntaisi sorkkaeläimiä . Hirvet hakeutuvat sinne vuorenvarmasti sankoin laumoin läheltä ja kaukaa.
    Saattaa olla syntymässä jopa uusi talvehtimisalue Jessen perikunnan haavikoiden liepeille : )

    Ammatti Raivooja

    No saahan sinne luultavasti koivikonkin syntymää kun monesti tuntuu jäävän rauhaan jos on hillittömästi haapaa tarjolla.

Esillä 10 vastausta, 101 - 110 (kaikkiaan 495)