› Keskustelut › Harrastukset › Riistakeskus hirvenpyyntiluvillaan leikkii liikenteessä ihmisten turvallisuudella

Esillä 10 vastausta, 91 - 100 (kaikkiaan 495)
1 2 3 … 9 10 11 … 48 49 50

  • Riistakeskus hirvenpyyntiluvillaan leikkii liikenteessä ihmisten turvallisuudella

    Lähetetty: 18.8.2014, 15:15

    Metsälehti 14.8.2014 uutisoi, että ”hirvilupia hieman viimevuotista enemmän”. Nyt hirvilupia myönnettiin 33 500 kpl, kun vuosi sitten lupia saatiin 32 900.

    Ihmettelen edelleen, voiko pyyntilupiin sidottua hirvenmetsästyskäytäntöä jatkaa loputtomiin, vaikka tilastollisesti on todistettu, että metsästysseurat aina vuosittain anomillaan hirviluvillaan käytännössä määräävät vuotuisten maanteiden hirvikolareiden ja niissä loukkaantuneiden määrän. Ensin pyyntiluvat määräävät talvelle jäävän hirvikannan tason, mistä taas johtuu hirvikolareiden määrä.

    Järjestelmä tuntuu yleisen oikeustajun vastaiselta. Jos hirvenmetsästys vapautettaisiin pyyntiluvista, ei täällaista korrelaatiota pääsisi syntymään. Samalla hirvikanta ehkä voitaisiin saada alhaisemmalle ja siten enemmän yleisesti hyväksyttävämmälle tasolle

    Vuoden 2012 hirvieläinkolaritilaston mukaan maanteillämme sattui 5113 hirvieläikolaria, joissa loukkaantui yhteensä 143 ihmistä. Hirvistä jäi kitumaan varmaan tuhansia. Ko. kolareiden laskennalliset kustannukset yhteiskunnalle olivat tilaston mukaan 58 milj. euroa. Siihen eivät sisälly ruttautuneiden autojen kustannukset, koska autoilijat itse joutuvat maksamaan ne vakuutusmaksuissaan.

    Onko vuotuinen yli 5000 hirvieläikolarin taso metsästysasioista vastaavien mielestä hyväksyttävää, kun otetaan huomioon hirvistä koituvat haitat myös metsien uudistamiselle? Onko tällainen leikkiminen ihmisten turvallisuudella ja omaisuudella Suomessa oikein tai oikeudellisesti edes mahdollista? .

    Tekijä
    mehänpoika
    Teema Harrastukset Harrastukset
  • Metsuri motokuski 16.10.2014, 11:46

    Tarkoitin kasvutapioilla yleensä metsän kasvuun liittyviä tappioita. On ne sitten täydellisiä tuhoja tai kasvun määrään liittyviä tappioita tai laatuun liittyviä heikennyksiä.

    On luonnollista riistahallinto myöntää kaatoluvat, jotka kuuluvat heidän toimenkuvaan kun riista-asioista vastaavat. Se ei tarkoita etteikö kyseinen virasto kuuntelisi muiden virastojen mielipiteitä. Tästä on osoituksena mm se että hirvikantoja on aloitettu systemaattisesti vähentämään kohti tavoite tiheyttä. Ymmärtääkseni tavoitetiheyttä ei yksin ole määrittänyt riistaviranomainen vaan se on yhteisesti muiden virastojen ja etujärjestöjen kanssa sovittu taso.

    Mitä tulee liikenneturvalisuuteen niin nollatasoon ei päästä muidenkaan syy-yhteyksien vuoksi. Miksi siis hirvien osalta tähän halutaan päästä. Itse olen sitä miletä että näillä ”nollatoleranssi” ihmisillä on takana muut ajatukset kuin mistä ne ovat huolissaan. Onhan näitä poroja Lapissakin ja kolarit niiden kanssa aiheuttaa melkoisia tuhoja ainakin aineellisia.

    Gla 16.10.2014, 12:49

    Kasvutappioista vielä sen verran, että ainakaan Metlan mukaan kylmä kesäkuu ei mitään erityisiä kasvutappioita saanut aikaan. Lisäksi puun kasvua on turha tarkastella yhden vuoden jaksolla, koska vuotuinen vaihtelu on normaalia. Vasta kun pitemmän ajan keskiarvossa tapahtuu muutoksia, voidaan alkaa puhua tappioista. Näin tapahtuu etenkin arvokasvun osalta aina, kun hirvi taittaa latvuksen.

    Mm: ”On luonnollista riistahallinto myöntää kaatoluvat, jotka kuuluvat heidän toimenkuvaan kun riista-asioista vastaavat.”

    Millä tavalla se otti vastuun 20 vuoden ajanjaksosta, jolloin hirvikanta oli nykyistä suurempi ja tuona aikana kuoli kymmeniä ihmisiä enemmän kuin nykyisellä tasolla olisi kuollut? Puhumattakaan sadoista loukkaantuneista ja tuhansista omaisuusvahingoista. Määrittele tuo vastuu, jotta edellistä kommenttiasi on mahdollista yrittää ymmärtää. Otathan huomioon metsästyslain 26§ sisällön.

    Virasto kuuntelee muita tahoja, koska laki antaa muille oikeuden tulla kuulluksi. Laki ei kuitenkaan määrittele, millä tavoin eri tahojen intressit pitää otaa huomioon ja siksi riistahallinnon päättämä tavoitekanta onkin reippaasti yli sen, mitä MTK ja liikenneturvallisuustavoitteet toivovat. Puhutaan vaan yhteisesti sovituista asioista, vaikka päätös on yhden etupiirin tavoitteiden mukainen.

    Tässä on esimerkki parin vuoden takaa siitä, miten liikenneturvallisuus otetaan huomioon kaatolupien määrissä. Peurojen kohdalla tosin, mutta järjestelmä on sama kuin hirvillä:

    http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa
    /397831/Peurakolarien+maara
    +lahti+uudelleen+kasvuun

    Gla 16.10.2014, 12:50

    Liikenneturvallisuuden nollatasoon (valtioneuvoston päätös, johon ei metsästäjät ole jättäneet eriävää mielipidettä) ei tosiaan päästä, ellei tavoitteen toteutumiseksi suunniteltuja toimenpiteitä toteuteta. Ja vaikka rattijuoppo kaahaisikin Audillaan suojatiellä tytön kuoliaaksi, ei se vähennä hirvikolareiden merkitystä. Päinvastoin, liikenteessä lasketaan onnettomuuksien uhrien määrä yhteen ja jokainen takaisku vie tavoitetta kauemmas. Ja edelleenkään se, että Lapissa ajetaan porokolareita, ei liity millään tavalla hirvikolarien vähentämsipyrkimykseen. Harvinaisen vaikea asia tämä tuntuu olevan sisäistettäväksi.

    mehänpoika 17.10.2014, 06:53

    Metsuri motokuski:
    ””Nyt sitten jokainen huutaa ”kurkkusuorana” että hirvituhot ovat liikaa kun muitakin tuhoja on tarpeeksi. Onko näin loppujen lopuksi?”” (sivu 10. viesti 4)

    – Joskus 1970-luvulla oli käyty kovaa vääntöä siitä, onko hirvituho rinnastettavissa luonnontuhoksi. Metsästäjien vaatimuksiin oli suurempien riitaisuuksien välttämiseksi myönnytty. Viimeistään nyt olisi tarpeen ottaa ko. asia uudelleen käsittelyyn, koska metsästäjät eivät ole pyyntiluvillaan pystyneet pitämään hirvikantaa hallinnassa. Ylisuurena pidetty hirvikanta on ollut vielä erittäin epätasaisesti jakaantunut, ja hirvien määrä on ryöpsähdellyt ministeriön tavoitetasostakin vielä moninkertaiseksi.

    Metsuri motokuskin mainitsemat ”muut tuhot” ovat selvästi luonnon aiheuttamia tuhoja, joihin ihminen toiminnallaan ei yleensä pysty enemmälti vaikuttamaan. Hirvituhoihin voisi vaikuttaa voimakkaammalla hirvien metsästyksellä.

    Nykyiset pyyntilupiin sidotun hirvestyksen aiheuttamat metsätuhot, kuten kuusettumisesta tulevaisuudessa aiheutuvat altistumiset metsäpalolle, myrskylle, kuusenjuurikäävälle tai kirjanpainajalle, tulevat aiheuttamaan paljon menetyksiä. Menetyksiä voi tulla myös puuta jalostavalle metsäteollisuudelle ja työllisyydelle raaka-ainepohjan liiasta yksipuolistumisesta.

    Myös maantieliikenteen hirvikolarit ovat liian vähäisten pyyntilupien anomisen tulosta. Jos halutaan päästä vähemmillä hirvikolareilla, pitäisi hirvestys vapauttaa kokonaan pyyntiluvista. Korreloihan hirvikolaritilasto voimakkaasti hirvikannan koon kanssa.

    Pyyntiluvista vapaassa hirvieläinten metsästyksessä hirvikolarit ja metsätaimikkotuhotkin olisivat selvästi luonnontuhoja.

    Metsuri motokuski 17.10.2014, 11:04

    Hyviä kommentteja arvoisilta keskustelijoilta. Tänään paikallislehti kirjoitti otsikon ”hirvikolarien määrät kasvussa”. Jutun mukaan hirvikolarit ovat kuitenkin roimasti laskeneet hirvivaara-alueilla. Osa syy on että hirvivaara-alueita vähennettiin koska niitä ei varovaisuutta ei noudatettu. Koettiin ne tarpeettomaksi tienkäyttäjien kautta. Jos nopeus laskettaisiin hirvivaara-alueella 60 – 70 km tunnissa kolarit loppuisivat lähes kokonaan.

    Hirvieläinkolaarit ovat lisääntyneet, siis peuta ja kauris kolarit. Niiden metsästyshän on lähes vapaata. Ainakin täällä saa kaatolupia niin paljon kuin haluaa ja kaurishan ei kaatolupaa tarviikkaan.

    Viime vuonna ko hirvieläinkolareissa (226) loukkaantui 5 ihmistä kymmenen vuotta sitten (225) loukkaantui 27 ihmistä. Todennäköisesti syyt löytyvät paremmista autoista ja hirviä ei varsinaisesti jäänyt alle niin paljoa.

    Suunta on hyvä ja täällä keskisessä suomessa. Ollaan varmaan aika hyvällä mallilla noissa asioissa, kunhan nuo pienhirvieläimet saataisiin paremmin kuriin. Mutta niiden vähentämisen voisi joku muukin ottaa osaa kuin pelkät hirvimiehet, vaikka ”peuramiehet”.

    suorittava porras 17.10.2014, 19:29

    #”Vaikka lumi tai myrsky aiheuttaisikin isommat tuhot kuin hirvi, tekeekö se hirvituhojen torjunnasta tarpeetonta?”#
    Ei todellakaan . Hyvällä metsien hoidolla saadaan kolme kärpästä yhdellä iskulla . Lumi -, myrsky-, ja hirvituhot vähenevät , kun metsän vaatimat toimenpteet tehdän vähintään suositusten edellyttämällä tavalla .
    Hirvituhojen osalla peitteisyyden vähentäminen ja taimikoiden varhaisperkauksen ajoittaminen aikaisemmaksi tuottaa varmasti tulosta . Tämä malli edistää myös hirvikannan arvioinnin osumista paremmin kohdalleen . Parempi näkyvyys lisää havaintojen
    määrää . Nykyisiin vitelikkoihin jää helposti piilottelevia yksilöitä havaintojen ulkopuolelle. Yhtenä syynä hirven määrän kasvuun 1990-luvun lopulla oli havaintojen niukkuus ja tästä seurannut lupamäärien pudotus .

    MMK:lla oli hyvä kannanotto pyyntilupien vaikutuksesta . Peura ja kauris ovat lähes vapaata riistaa , mutta siitä huolimatta ne ovat lisääntyvä ongelma liikenteessä . Hirven kohdalla kehitys olisi aivan samansuuntainen lupamenettelyn poistamisen seurauksena.

    Jos luvista luovuttaisiin , ei myöskään olisi selviä tavoitteita kannan säätelemiseksi . Suomalainen metsästäjä on kasvatettu ja kasvanut metsästämään kestävästi . Tämä ajatus ei pyyhkiydy mielistä vuosikymmeniin . Epävarmoissa tilanteissa ollaan joskus turhankin varovaisia . Ei varmasti yksin riitä , että Mehänpoika ja Anttooni rummuttavat sormet hellinä näppistä kehottaen tappamaan hirviä vähemmäksi . Jonkun luotettavamman tahon on pystyttävä asia perustelemaan . Viimeksi tältä luotettavammalta taholtakin kului vuosia saada metsästäjiä uskomaan , että metsissä lymyää kymmeniä tuhansia hirviä liikaa.

    mehänpoika 17.10.2014, 20:38

    suorittava porras:
    ””Hyvällä metsien hoidolla saadaan kolme kärpästä yhdellä iskulla . Lumi-, myrsky- ja hirvituhot vähenevät , kun metsän vaatimat toimenpiteet tehdään vähintään suositusten edellyttämällä tavalla.””

    – Olen tästä luettelosta muuten täysin samaa mieltä, mutta kun moni metsänomistaja on perusteellisesti tympääntynyt hoitamiensa taimikoiden hirvituhoihin, niin motivaatio tyhjän työn tekemiseen on mennyt saman tien. Siin mahdollinen suorittavan portaan ylikorostama hoitamattomuus johtuukin monessa tapauksessa hänen kannattamansa pyyntilupiin perustuvan hirvikannan säätelyn tuloksista eli liian tiheästä hirvikannasta

    Kun hoidettuun taimikkoon tulee seuraavana talvena hirvivahinko, ja taimikko menee sen vuoksi vajaapuustoiseksi, voi tällainen alue VMI:n linjalle sattuessa kirjautua hoidon tarpeessa olevaksi täydennysistutuksen osalta. Esim. näilläkin alueilla suorittava porras sitten retostelee taimikoiden hoitamattomuuden olevan todellinen vahinko Suomen kansantaloudelle.

    jees h-valta 19.10.2014, 18:00

    Vähän taas kerran erimieltä hoidon hirvivahinkoja torjuvasta. Varhaisperkauksen jälkeen omassani runsaasti hirvien katkomia miehen mittaisia ja vähän isompiakin. Onneksi jätin koivua senverran reilusti ettei suoranaisia aukkoja pahemmin mutta mäntypitoisuus on kyllä kärsinyt pahan haaksirikon. Nyt kun katselee tieltä ei voi kyllä sanoa kasvattavansa mäntymetsää vaikka sellainen tuli istutettua siihen. Kyllä enemmän on koivua ,siinä 70%. Sinällään en välitä tässä kohteessa koska osaan kyllä sekana metsää kasvattaa.

    suorittava porras 19.10.2014, 20:58

    #” ….. suorittava porras sitten retostelee taimikoiden hoitamattomuuden olevan todellinen vahinko Suomen kansantaloudelle.”#
    … ja lisää balsamia haavoihin , Hoitamaton tureikko on lähes aina hirvien pesäpaikka . Se myös tarjoaa miltei täydellisen suojan hirville metsästäjiä vastaan .

    Pari höyryävän tuoretta esimerkkiä : Tuntui , että maa olisi nielaissut hirvet eilen aamulla . Kuinka ollakaan kylän tiheimmästä pusikkokeskittymästä (oli ollut joskus taimikko) löytyi koiran haukkuun jotakin . Mitä löytyi , oli sitten reilu kuuden tunnin tarina ja passimiesten värinä kylmissään ja turhautuneena .

    Passi oli viritetty tiiviisti alueen ympärille . Saalis vain ei suostunut kovasta painostuksesta huolimatta näyttäytymään . Paras havainto oli koiranohjaajalla , joka näki huojuvat risut ja vilkkuvia jalkoja risukon seassa useaan otteeseen . Ei muuta , kunnes naarashirven tarkkaavaisuus petti ja se ajautui koiran painostamana KOLMEN metrin päähän koiramiehestä . Jahdin kohteena ollut vasa oli puolestaan tiukasti emon kupeella toisella puolella…kunnes emo liikahti ja vasa jäi paikoilleen , pysyvästi . Etäisyyttä oli tuskin viittä metriä . Kauempaa sinä tureikossa ei olisi kunnon osumaa saanutkaan .
    Sama tilanne toistui tänäänkin Hirvet veivät kuitenkin tällä erää voiton . Pitkä passitus jäi vesiperäksi , kun emo ohjaili vasansa päivän kuluessa risukoiden suojissa naapurin puolelle … kuinkas ollakaan läpipääsemättömän sankkaan aluskasvoskuusikkoon.

    Alueemme , 4000ha , on selvästi kaksijakoinen hirvien esiintymisen suhteen . Voimaperäisen metsätalouden piirissä oleva puolisko metsästysmaista on totaalisen tyhjä hirvistä . Toisen puolen villiintyneet vesakot pitävät hirvikantaa yllä . Niukasti on ollut tavaraa sielläkin , joten nyt metsästys keskeytetään toistaiseksi.

    jees h-valta 19.10.2014, 21:22

    Pöljä tapa tuo koirajahti. Muuthan siellä ovatkin vain rekvisiittaa ja yksi metsästää. Koiramies.
    Ajamalla miehissä olisi tuokin turha ketjumakuutus loppunut aivan säntillisessä ajassa. Koiramiehen taas on kyllä mukava herkutella oikein koko rahalla kun saa kerrankin leikkiä kisua ja hiirulaista.
    Maaston mallilla siinä ei ole tekoa tuon taivaallista. On vain jahtimuoto joka tappaa koko hirvestyksen mielekkyyden täysteholla.

Esillä 10 vastausta, 91 - 100 (kaikkiaan 495)
1 2 3 … 9 10 11 … 48 49 50