Jos olisin nuorempi niin ilman muuta aitaisin moottoritietyyppisellä aidalla koko metsätilani. 5 km aitaa maksaisi 100 000€. Kun olin töissä oli marginaalivero 50%. Kun ei olisi myynyt puuta viiteen vuoteen ja alijäämähyvityksenä vähentänyt 20 000 € vuosittain ansiotulosta, olisi aidan saanut 50 000€:lla.

Nyt menee 5000 € / ha hirvien takia  hukkaan, eli tasaisen vauhdin taulukon mukaan 300 000€ on menossa niiden pötsiin.

Olisi se taivaallista kasvattaa koivua, mäntyä, vaikka jalopuita (mutta ei sentään haapaa), kun kukaan ei syö niitä. Kasvattaa ihan suositusten mukaan…ajatelkaa. Aidan sisään voisi laskea yhden peuran ja syödä sen itse pois.

Velvoittavuus on kuollut kirjain hirvien liikkuvuuden vuoksi. (riistahavainnot.fi/hirvien liikkeet). Historiaakin on hyvä muistella sen verran , että valtiontalouden tarkastusraportista vuodelta 2005 käy ilmi , että vastuu hirvikannan koosta oli vuoteen 1996 asti rktl:lla . Siitä eteenpäin vastuu on ollut maakunnissa . Tosin vielä tarkastusraporttia tehtäessä käytäntö ei ollut kaikilta osin vakiintunut . Vastuusuhteet olivat epäselvät. Tässä on varmasti yksi syy hirvikanna hallitsemattomaan kasvuun . Isot muutokset sisältävät myös iso riskin . Pakkotoimet puolestaan vastareaktion .

Hirvet aiheuttavat harvoin totaalisen tuhon . Puhutaan korkeintaan prosenteista . Suurimman riskin mo kuitenkin ottaa , kun ei hoida taimikkoaan . Tuho ja taloudellinen menetys on vähintään 30-50% kasvukierron aikana . Tähän lisäksi vielä hirvet kaupantekijäisenä .

Suorittavahan kyllä kernaasti koittaa tehdä vastuuasiasta epäselvää. Kyllä siihen joku vastapuolelle löytynee kun asiaa aletaan juridiikalla pöyhiä. Tuo ettei taimikko tuhoutuisi hirvien laidunnuksessa kokonaan on mitä kumminta höpinää kun ei ole montakaan päivää Planterin männikön täystuhokuvasta. Aivan samanlaisia minä teille nyt näyttäisin haavikoista jos ei olisi aidattuja. Aika ronski olisi tuho jos olisin 25ha:a antanut mennä kantturoiden pötsiin. Siinä vertailussa pidän ilmaisten aitojen huollon todella pienenä kustannuksena.

Etkö suorittava todellakaan ymmärrä, miltä nuo kirjoituksesi tuntuvat metsiään hoitavista metsänomistajista, joita myös suurin osa hirvenmetsästäjistäkin on?!  Eihän metsänsä hoitamatta jätteneet hirvivahingoista kärsi, vaan juuri ne jotka metsiään yrittää vielä hoitaa. Minulle on jo useampi metsää omistava ja hoitava hirvenmetsästäjä sanonut, että olet täysin pelle ja teet pelkkää vahinkoa metsästäjille.

Mitähän ne Visakallon tarkoittamat vahingot mahtavat olla ? Yksikään metsästäjä ei pysty hirviä paimentamaan niin ,että elukka ei eksysi mieleiselle ruokamaalle . Olen vain kertonut havintojani siitä , miten mo voi yrittää kasvattaa taimikkonsa metsäksi  mahdollisimman pienellä riskillä hirvieläinten suhteen . Tiedän tasan tarkkaan , missä olosuhteissa hirvi viihtyy erityisen hyvin ja sitä tilannetta on korjattava niin , että alueen viehätys vähenee . Siihen pystyy vain maanomistaja . Erityisiä poppakonstejakaan en ole esittänyt . Normaali nykysuositusten mukainen metsänhoito riittää .

Hirvet laumautuvat syksyllä ja niiden elinpiiri saattaa vaihdella kovastikin eri vuosina . Tähän tilanteeseen ei voi vaikuttaa pelkällä metsästyksellä . On myös alueita , joille ei voi kohdistaa metsästyspainetta yleisen turvallisuuden vuoksi . Erityisesti siellä alueen pitäminen vähemmän houkuttelevana on erityisen tärkeää .

Mitä tulee Visakallon mainintaan ,että metsiään laiminlyövät eivät kärsi hirvivahingoista , on todettava , että naapurina edellä mainittu tapaus aiheuttaa ongelmia ahkerammalle naapurilleen .

Kerroin juuri esimerkin ”lukijoiden kuvat” osastolla tapauksesta , jossa havaitsin merkkejä hirvieläinten  vierailuista kuusikossa . Kokonainen suurehko metsätila oli ollut vuosia oman onnensa nojassa isännän menehdyttyä äkillisesti . Taimikot olivat jääneet heitteille ja niistä syntyneet tiheiköt tarjosivat erinomaiset olosuhteet kaiken sortin hirvieläimille . Ruokaa ja piilopaikkoja oli riittävästi ,mutta  metsästys noissa olosuhteissa lähes mahdotonta . Hirviä riitti varmasti naapuriinkin .