Nyt on vaan niin, että etämetsänomistajat ovat koko maassa nopeimmin kasvava metsänomistajaryhmä, kaikkiaan heitä on arviolta jo 400 000.

Ei ole realistista ajatella, että tämä ryhmä ajelisi satoja kilometrejä jatkuvasti huoltamassa ja tarkkailemassa aitauksia. Toisaalta mitä enemmän aitauksia tulisi, sitä kovempi laidunnuspaine kohdistuisi aitaamattomiin taimikoihin.

Annelin aloituksen ymmärsin juuri siinä valossa, että aitaus pitäisi olla huoltovapaa. Huoltovapaan aitaamisen kustannus on kuitenkin huikea. Jos 10% taimikoista aidattaisiin hinta  olisi 100 miljoonaa.

Jotkut yksittäiset metsänomistajat, jotka esimerkiksi asuvat metsätilansa välittömässä läheisyydessä voivat näin yrittää suojata omaisuutensa, mutta laajempaa ratkaisua siitä ei saa. Muut ovat täysin voimattomia tämän ”harmin” edessä.

Jos kantaa ei saada tarpeeksi pieneksi, jää ainoaksi mahdollisuudeksi pyrkiä estämään arvokkaimpien taimikoiden syöntiä metsästyksen ohella.

Kun hirvieläimet alkaa siirtyä mäntytaimikoiden huvetessa enemmän myös kuusikoihin, niin ei toimi mäntykankaiden kuusettaminenkaan lääkkeenä.

Korvaavien syöntipaikkojen järjestäminen voi olla hankalaa yksityisille pienmo:lle. Mutta metsästysseuroille/rhy:lle sen luulisi onnistuvan paremmin, jos halua olisi.  Metsästylupavaroista pitäisi käyttää entistä isompi osa metsävahinkojen torjuntaan, koska taimikkotuhokorvaukset ei kata kuin pienen murto-osan todellisista vahingoista.

Esim. susien suosiminen ei vähennä sekään taimikkotuhoja, koska hirvenmetsästys vaikeutuu tai estyy kokonaan susien takia. Pohjois-Karjalan alueen tilastot hirvisaaliin  ja hirvitiheyden kehityksestä käy hyvin siitä esimerkiksi.

Tilannetta voi käydä katsomassa riistawebistä . Kohteeksi valitaan Lieksa ja hirvien jäävän kannan kehitys viimeisen viiden vuoden aikana .

Hirvikanta on kasvanut jyrkästi , mutta 2016 hirvi on ollut rauhoitettu . Suurriistavirka-apukin on purkamassa yhteistyösopimuksensa poliisin kanssa , kun koiran käyttäminen on susien takia mahdotonta .

Jesselle ei nähtävästi ole vieläkään selvinnyt , että 90%hirvistä saadaan saaliiksi koiran avulla .

Ilman koiraa ja gepsiä ollaan sananmukaisesti kusessa . Keskimäärin päälle kuusikymppiset ukot eivät paljon hirvien perässä juokse . Miesajotouhustakin on sen verran kokemusta (8 vuotta), että hirvi tai pari teetti työtä koko syksyn . Koiran avulla kaadettiin 27 otusta marraskuun loppuun mennessä .

Niillä nuoremmilla tuntuu olevan mielenkiintoisempia harrastuksia. Hirviporukoihin ei ole tungosta.

Meidän porukasta ei saa aikaiseksi edes kunnon ajoketjua . Passiinkin pitäisi riittää miehiä .

Katsotaan , miten Pohjois-Karjalassa käy . Metsästäjät laittoivat pillit pussin , kun koiran käyttäminen tuli petovaaran takia mahdottomaksi . Sieltä tulee riittämään hirviä itse kunkin iloksi ja harmiksi . Katsotaan , kumpi on tärkeämpi , susi, vai metsävahingot .