Nykyään hirvmäärä sellainen,että ei oikein kannata esim rauduskoivua istuttaa.Esim. Ruotsissa tiettävästi käyttävät suoja-aitoja riistalle.Oletteko rakennelleet aitoja?
Arton huomiot naapurimaasta kuvaavat yhteiseloa aika kovankin ”kantturavaltakunnan” metsästäjä/metsänomistajatahojen suhdanteesta. Ja todella sieltä on kuulunut muutenkin ”kummia” kevään mittaan hybridihaavan voittokulusta joka myös hyvin soveltuu energiapuolenkin kasvatukseen. Mutta hybridipaju tietenkin edullisempi perustuskustannukseltaan.
Ja siellä nämä kevyet aitajutut arkipäivää jo pitkät ajat.
Silloin uskon (vaikken vahvistusta mistään ole saanutkaan) että tämä riistaorganisaatio sielläkin nämä kustit hoitaa.
Ruotsissahan haapa aivan eri hinnassakin jo meidän markkinoiden tavis-hintaan nähden. Energiapuolen suhteen olisi mukava jos myös jotain hintatietoa sieltä saataisiin.
No niin ja taas on parisen hehtaaria lisää aidattu haavikkoa.
Vielä hiukan juhannusaattona viimeistelyjutskia niin sitten pelittää siirtojohdolla ison kalliomuodostelman molemmin puolin laskevissa notkoissa.Väliin jäi hyvä hirvien kulkukäytävä laakean kallion kitumäntynäreikön läpi. Hieno oli fiilis katsella kuitenkin molemmin puolin terhakkaina kasvavia taimia. Jonkunverran oli viimekesän istutuksesta jänikset napsinut poikki mutta uusi kasvu niissäkin jo röyhysi. Yksi oli varmaan tuoreesti päässyt hengestään koska oli polulla suolet ja sydän. Kumman sydämetön syöjä kun sydän ei ollut kelvannut.
Nyt sitten taitaa kyllä aitavärkkejä alkaa jäämään tarpeettomaksi kun hirvipolitiikan vinksahdus on vihdoinkin valjennut metsävaltakuntamme päättäjille. Uusi valtakunnan hirvipoliittinen selonteko tulee pudottamaan rajusti hirvikantaa. Tuon suuntaista alkaa teksti olla. Siitä esimakua mm. tämän päivän Maaseudun Tulevaisuudessa.
Antonin havaitseman jutun luin myös ja kyllähän se aivan järkikäytäntöä siellä tuntui olevan. Kuusikot olivat suorastaan ”sairaan” tiheitä ja kaikki vaivat jylläsivät.
Niinpä sitä torjumaan tuo lehtipuuvelvoite.
Samassa jamassahan täällä kohta ollaan. Tyvilaho ja itikat tekevät kuusikkotuhoa laajenevalla ja kiihtyvällä tahdilla.
Vapaaehtoisuus on meillä mielestäni parempi tie ja siksi olen sitä myös yrittänyt täällä omalta kohdaltanikin infota.
Tuo aita-asia voitaisiin tietysti helpata jonain kemera-tyyppisenäkin ettei tulisi ongelmia Riistakeskuksen kanssa tulkinnoista missä tarve ja missä ei.
Varsinaiseen kysymykseen mennäkseni: en ole rakentanut enkä rakenna näissä olosuhteissa enkä näillä ehdoilla.
maaseudun tulevaisuudessa oli juttu tsekin metsätaloudesta. Tuo maahan mielletään täällä joksikin takapajulaksi.
Sielläkin on massiivinen sorkkaeläinlaidunnusongelma. Mutta siellä paikallinen hallitus on puuttunut tuohon katastrofiin vähintään tyydyttävästi, toisin kuin meillä; täällähän hallitus tekee mitä sorkkaeläinlaiduntajat (1,85% väestöstä) käskyttävät.
Tsekissä laki velvoittaa uudistamaan 25% metsäalasta lehtipuulla. Sorkkaeläinlaidunnuksesta johtuen taimikot on aidattava. Tosin sikäläiset metsästysmaiden vuokrat ovatkin sitten keskimääräistä eeuun tasoa, 200-300€ hehtaarilta vuodessa; että sen aitauskustannuksen sietää, kun tuotto riistastakin on tuota luokkaa.
Miksi siellä valveutunut hallitus pakottaa uudistamaan lehtipuilla?
Vastaus:
”Lehtipuita suosivien sääntöjen tarkoitus on parantaa metsien terveyttä ja luonnon monimuotoisuiutta. Tiheinä monokulttuureina kasvavat kuusikot ovat alttiina muun muassa KIRJANPAINAJATUHOILLE.”
Tuo antonin aloitustoteamus vielä punnintaan.
Näillä ehdoilla ja näissä olosuhteissa??
Mitäs vikaa olosuhteissa on?
Lehtipuu on hyökännyt hullunlailla kasvuun ja on vissiin unohtanut juuriston kehitysjuromisen tyystin.
Ja sitten ehdot: Onko liikaa vaadittu soittaa yksi puhelu Riistakeskukseen ja pyytää suojaamaan aitatarpeilla uudistusala?
(Jos hirvet vaivaa.)
Onko liikaa vaadittu että taimikon istutuksen jälkeen käyt kevyitä muovisia keppejä alan rajalle käsivoimalla tökkäämässä maahan?
Sen jälkeen kierrät kolme kertaa alan ympäri nauharullat repussa ja ripustat nauhat valmiisiin hahloihin.
Tämän jälkeen vielä työläin eli keskuksen asennus puun kylkeen.
Siihen saattaa joutua jokusen nippusiteen tai jopa reikänauhaa vetämään puun ympäri. Tai jonkun muun sopivan kiintokokkareen ympäri. Sitten piuhat ohjeen mukaan kiinni akkuun jonka raahaminen metsään kyllä oikeasti on työlästä mutta nyt sitten saa myös tosihalpoja ja helppoasenteisia aurinkokennopaketteja.
Minusta ei ole ollut saavutettuun mielenrauhaan nähden mutta antonhan parantaakin ilmeisesti maailmaa vain täällä mielikuvatasolla.
Se mitä itse kustannat on se akku ja mahdollinen aur.kennopkt.(noin 25,00euroa). Ja tietysti ne polttoaineet kun uteliaisuuttasi käyt siellä turhaan vahtaamassa toimiiko se. Koska se todella toimii.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.