Tämä kaavan tarkkuus on helppo tarkastaa: Jos ppa (mänty) on 10 ja keskipituus 10, niin taulukon m3 on 54 ja kaavan 45. Jos ppa on 20 ja keskip. 20, niin vastaavat luvut ovat 186 ja 180. Jos ppa on 30 ja keskip. 24, niin luvut ovat 319 ja 324. Eli varsin lähelle päästään kaavan avulla.
Taulukon etu on tietysti se, että siitä näkee tuloksen helposti ilman laskemista.
Vastauksena viestiketjun aloittajan kysymykseen: Ketjurelaskooppi on käytännön työntekijän työkalu, koska se on helppo kuljettaa mukana maastossa eikä unohdu edelliselle kuviolle kuten käy helposti varsirelaskoopin kanssa. – Metsätaitokisoissa käytetään varsirelaskooppia, koska sillä saa tarkemmin syynättyä rajapuut, joita on noin 10 % ppa-luvusta.
Tilavuuden laskennasta: Jos puut olisivat muodoltaan kartioita niin niiden tilavuus olisi ”1/3 x pinta-ala x korkeus”. Puut eivät kuitenkaan ole muodoltaan kartioita vaan niiden runko on keskivaiheilla paksumpi kuin mitä kartiossa se olisi. Puuston tilavuuden taulukoissa otetaan puiden muoto mukaan muotoluvun avulla.
Puiden runkomuoto vaihtelee puulajeittain, puun kasvaessa sekä siirryttäessä etelästä pohjoiseen. Tämän vaihtelun takia on Suomessa muodostettu taulukoita missä puiden muotoluku vaihtelee tilanteen mukaan.
Nyrkkisääntö ”pinta-ala x pituus x 0.5 x 0.9” toimii keskiarvoisesti oikein. Tietokoneelle on suhteellisen yksinkertainen tehdä tarkempia kaavoja. Taulukoissa käytetyt muotoluvut saa helposti esille laskemalla taulukoiden arvot ”takaperin”.
Relaskooppi on pätevä työkalu olematta mikään ihmeiden ihme.
Vuonna 1986 olin vielä noviisi alalla. Ostin pikkutilan jossa oli 1ha heti hakattavaa puustoa. Se koostui kahdesta kerroksesta, oikeat ja isot kuuset ja alla aliskuusta kylläkin kuitupuun mitoissa.
Olipa huippu hieno harjoitelma. Laskin tukkipuut ominaan ja sitten perään ne ”mikropuut” summa tietenkin kasaan.
Tuuri ja taito saattavat kulkea käsi-kädessä. Kun se ha. hakattiin niin pinolla oli m3:n tarkkuudella arvioimani määrä muistaakseni 230 m3
En käyttänyt keppiä tai ketjua vaan olin opetellut ”oikean suoran”
menetelmän, känny eteen ja relaskooppi oikeaan kulmaan.
(Olen melko lyhyt ja lyhytkätinen , toistaiseksi liiankin hyvämuistinen)
Tarkkuudellakin on joku tolkku. Suurikin tarkkuus ilman kokonaisuuden huomioimista tuottaa huonon tuloksen. Entisenä prosessi-ihmisenä kokemusta on vähintäin riittävästi.
Olen tehnyt takavuosina melkoisen paljon metsäsuunnittelua ja homma jatkuu nykyään myytävien ja omien metsien pika-arvioinnissa. Metsästyshousun taskussa kulkee aina ketjurelaskooppi ja tuo taulukko on ”päässäni” aina. Kun muistetaan, että metsäsuunnittelu on aina ARVIOINTIA niin tuo tarkkuus riittää. Riittävällä määrällä noin 5 koealaa pitää ammattimiehen päästä mielstäni aukkokohteilla 10% tarkkuteen ja mieluiten alakanttiin. Yksi nyrkkisääntö on minulla lisäksi, ettei Keski-Suomessa käytetä 04-metsissä yli 25 m keskipituutta, kuin ainoastaan tasaisissa harvennetuissa metsissä, joissa sitä suurempi keskipituus on helppo todeta. Tuo päästä vedetty laskentakaava tuli mieleeni joskus kokeilemalla, kun paljon kelasin läpi käytännön työssä ennen tietokoneiden alalle rynnimistä Metsähallituksen relaskooppitaulukoita. Oppi siinä hommassa tavallisimmat ppa ja pituus yhdistelmät ulkoa ja huomasi, että riittävällä tarkkuudella taulukkoa voi päässä soveltaa. Myös silmällä eli peukalorelaskoopilla pääsee riittäviin pika-arvioihin, mutta ne on usein oikealla relaskoopilla mitattuja arvioita varovaisempia. Rajapuita jää silmällä helpommin ulos arviosta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.