Miten tosi järeässä puustossa, jos puun paksuudet on yli 2 kertaa hahlon leveys, tulisi ppa mitata. Eli lasketaanko noiden tuplarunkojen kohdalla yksi runko kahtena. Voi olla että on perusasia, mutta en vaan muista.
Ei lasketa. R-koealaan tule silloin puita suuremmalta ympyrältä, jos niitä suuria puita on suunnilleen tasaisesti muuallakin kuin lähellä. Jos on epätasaisesti, niin sitten pitää ottaa vain sitä useampia koealoja eri paikoista jne…
Tuo on varmasti noin, mutta jotenkin se vain tuntuu maalaisjärjellä ajateltuna väärältä.
Mites noita relaskoopin isoa ja pientä hahloa tulisi käyttää. Eli jos näkyväisyys erinomainen. Onko puuston järeydellä merkitystä kumpaa hahloa käyttää.
pihkatapilta hyvä , tarkentava kysymys. Ja Puukilta hyvä, tyhjentävä vastaus. Relaskoopilla kalseltaessa, – Jos näyttää, että sadan metrin päässä oleva puuki;n näyttää täyttävän hahlon, se on kaksi metriä paksu ja on rajatapaus.
Metsätaitokisojen kokemuksella voin sanoa, että järeissä puustoissa koealoilta mitattu pohjapinta-ala on aina suurempi kuin mitä saat relaskoopilla lukemalla rungot normaalisti. Eli jos saan pohjapinta-alaksi järeässä metsässä vaikkapa 30, niin hyvä vastaus voisi olla noin 32-34. Eli lisäystä sellaiset 10 %. Näin se vaan menee.
Noin se maalaisjärjellä ajatellen pitääkin olla. Relaskoopissahan voisi periaatteessa olla asteikko ja sen mukaan kerroin jokaiselle asteikkoon yltävälle puulle. Kiitos vastauksista ensimmäiseen kysymykseen, käytän maalaisjärkeä relaskoopin kanssa jatkossakin ja nyt hieman itsevarmempana.
Kun käsi ei vapise yhtään ja näkö on kunnossa, niin D 1,3:n voi melko tarkkaan mitata, kun menee puusta sille etäisyydelle, että sen just` rajalla. Sitten vaan mittaa etäisyyden. 1 m = kaksi senttiä.
Metsätaitokisojen valmistelu- ja mittaustöissä mukana olleena ja joskus kisoissa tehnyt noita tehtäviäkin, voisin paljastaa, että PPa – rasti on pyritty laittamaan sellaiseen kohtaan, että se on relaskoopilla mitattava todella kattavasti saadakseen riittävän varmasti oikean tuloksen.
Pohjanmaan kisailijat menevät kuutioinnissa aina retkuun, jos kisat ovat oikein hulppeassa keski-Suomalaisessa metsässä. Heillä ei kertakaikkiaan niskat taivu niin ylös, että saisivat luotettavasti pituuden mitattua.
Kun sulla on isoja puita, niin silloin on paras käyttää isoa hahloa. Jos vaikka varsi on 1 m ja hahlo 4 cm, niin yksi mukaan tuleva puu edustaa 4 m²/ha pinta-alaa. Pienemmällä hahlolla joutuu tihrustamaan kauempana olevat puut mukaan ja tarkkuus voi kärsiä – 1 m / 2 cm on yleisin suhde, jolloin yksi mukaan tuleva puu edustaa 1 m²/ha PPA:aa.
Eli iso ja pieni hahlo antaa yhtä tarkan tuloksen. Joskus noita vertasin ja tuli eri tulos, luokkaa 20 ja 21,mutta relaskooppi mittauksen tarkkuus toleranssiinhan tuo menee.
Nyt kun on tuo trestima, niin paha kehitellä parempaa mittauslaitetta, relaskooppi yksinkertaisuudessaan on kuotenkin kätevä ja riittävän tarkka ppan mittaukseen. Puuston pituuden arviointion se joka yleensä heittää, kuten jätkä jo totesi.
Ketjurelaskooppikin on normaalitouhuissa riittävän tarkka. Siinähän on 65 senttinen ketu, joka pannaan kiinni silmäluomeen ja tsiigataan 13 millin hahlosta.
Tavalliseen kotitarvemittaukseen riittä pituuden mittaus huolellisesti keppikonstilla tehtynä. Jokus hankittin 20 metrin metsurinmitta tuon etäisyyden mittaamiseen. Ammattilaisilla on sitäkin varten korkeusmittari ja etäisyyslatta / prisma. karttalaukussaan.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.