› Keskustelut › Metsänomistus › Regulaatio vauhdissa metsätaloudessa.

Esillä 10 vastausta, 81 - 90 (kaikkiaan 227)
1 2 3 … 8 9 10 … 21 22 23

  • Regulaatio vauhdissa metsätaloudessa.

    Lähetetty: 28.2.2025, 12:18

    Merkitty: 

    Pöydällä on isoja metsätalouteen vaikuttavia asioita. Perintö- ja lahjaverotus, myyntivoittoverotus, metsävähennys, hiilensidonta jne. Tekijöitä joilla on huomattavia taloudellisia vaikutuksia päätöksentekoon, varsinkin kun metsänomistajat ovat ikäihmisiä.  Paljon paljon suurempia, kuin raivaussahan terän viilaus ja siksi hieman ihmettelen, etteivät ne täällä synnytä enenmmän keskustelua.

    Kummallista keskustelua käytiin joku ilta sitten mm. hakkuiden vähentämisestä. Rkp:n edustajan mukaan hakkuita ei tarvitse vähentää, kunhan kiertoaikoja vain pidennetään ja harvennukset tehdään lievempinä. Eikö tuo nyt ainakin lyhyellä aikaväliillä kiistatta vähennä hakkuita. Jos harvennushakuut tehdään myähässä, niin se helposti johtaa liian voimakkaaseen hakkuuseen ja tietenkin myös hiilensidonnan merkittäväänkin vähenemiseen.

    Tekijä
    R.Ranta R.Ranta
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • Nostokoukku 8.3.2025, 07:32

    Niin ne ajat muuttuvat. Taloja ja navetoita ei ole enää kannattavaa korjata. Mersun, tai nykyjään Teslan, mentäviä aukkoja tulee kuitenkin vieläkin aika tiheään. Nehän ovat sijoituskohteenakin erinomaisia.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 8.3.2025, 08:12

    Olen sanonut aiemmin ja voin sanoa uudestaankin että jos 3-4 prosentin tuotto ei riitä, pitää katsella muita sijoituksia metsän oheen tai sen sijasta. Johonkin tämäntapaiseen taidettiin päätyä myös Metsät ja raha -seminaarissa. Jotkut päätyvät jatkuvaan kasvatukseen. Mutta Timo Kujala huomautti, että puustopääoma pitää olla riittävä että tulee kassavirtaa. Eikä tule maapohjan alihyödynnystä.

    Jovain Jovain 8.3.2025, 08:20

    Lähtökohta kuitenkin on, että tuottavan metsänhoidon pitää olla etusijalla. Mikä ihmeen monitavoiteoptimointiongelma. Ei ole ensimmäinen kerta, kun jatkuvaa kasvatusta ollaan sulkemassa metsänhoidon ulkopuolelle.   Eihän jatkuva kasvatus hoitomuotona tarkoita suojelua, ei osittaista suojelua tai ilmastometsää, joita suunnitellaan perustettavaksi. Kosiskellaan jukisyhteisöjä ja yksityisiä vapaaehtoisia talkoisiin. Tuskin kuitenkaan jatkuvaa kasvatusta hoitomuotona suojelun piiriin. Onhan myös jaksottaisessa metsänhoidossa ryhdistäydyttävä ja kyettävä vastaamaan huutoon.

    mehtäukko 8.3.2025, 08:47

    ”..Ei ole ensimmäinen kerta, kun jatkuvaa kasvatusta ollaan sulkemassa metsänhoidon ulkopuolelle. ..”

    Jojo se jaksaakin jankata perusteettomia päännousemisiaan! Uskomatonta.

    Apli 8.3.2025, 09:34

    Olen sanonut aiemmin ja voin sanoa uudestaankin että jos 3-4 prosentin tuotto ei riitä, pitää katsella muita sijoituksia metsän oheen tai sen sijasta.

    Omissa laskelmissa nykyisillä puun hinnoilla olen tuohon 4% päässyt noin, itse pyrkinyt tekemään melkein kaikki metsänhoitotyöt noin 80% loput tehneet ulkopuoliset, jotkut isommat metsänaapurit kehuvat päässeensä jopa 5% tuottoon, no laskentatapoja on monia..

    A.Jalkanen A.Jalkanen 8.3.2025, 09:36

    Jovainille selvennys että tietenkin jatkuva kasvatus on mukana talousmetsien hoitomuotona optimoinnissa ja sille on omat käyttötilanteensa olemassa. Ilmeisesti tulee jopa oma metsäsertifikaatti joka parantaa puun käyttäjän mahdollisuuksia valita haluamansa metsänkasvatusmalli. Jatkuva kasvatus saattaisi siis lisääntyä markkinaehtoisesti (vapaaehtoisesti) eikä sääntelyn kautta. EU-sääntely (komissio) ei saisi mikromanageroida metsänkasvatusmalleja, eli esimerkiksi määrätä että suojelualueiden ympäristöt pitäisi käsitellä aina jatkuvapeitteisinä.

    Veli-Jussi Jalkanen 8.3.2025, 10:03

    Päätehakkuun viivästyttäminen ei välttämättä vähennä kasvua. Kun metsä päätehakataan, kestää useita vuosia, ennen kuin taimikko kasvaa kasvatusmetsän nopeudella.

    Itse kannatan päätehakkuiden viivästyttämistä jos:

    a) metsä on terve ja sillä on hyvät latvukset
    b) osataan harventaa varttunut tiheä kasvatusmetsikkä (esim 400 r/ha) tiheyteen 200 r/ha (parhaat valtapuut) ja annetaan lannoitus perään, jolloin kasvuun sadaan vielä uusi spurtti.
    c) pohjavesi syk -kev välissä ei ole liian korkealla ja alikasvokset on raivattu pois

    Etuna viistyttämisessä em ehdoilla on, että saadaan lisää kannattavan tukkikasvatuksen vuosia ilman kuluja. Metsikön elinvoimaa, tuhoja ja kasvua vain on tarkkailtava koko ajan ja tehtävä päätehakkuupäätös heti jos tilanne heikkenee.

    PenttiAKHakkinen 8.3.2025, 11:03

    Veli-Jussilla epämääräinen sanonta päätehakkuun viivästyttämisestä. Jos metsikössä on kova kasvu niin rehevän maan kuusikkoakin voi kasvattaa vaikka 120 vuotiaaksi jos metsikön vuosikasvu on isompi kuin jototeutunut kasvu.

    Minulla on parin hehtaarin kuusikko, ikää n 60 vuotta ja puustoa yli 300 m3/ha. Mutta kasvu on kova. Tuulelle ovat arkoja. Pituutta keskimäärin yli 25 m. Viime kesänä meni 6 m3 nurin myrskyissä. Jos ensikesänä menee 4 m3 nurin niin pakko on päätehakata. Vaikka hiukan tekee pahaa. Puustohan saattaisi kasvaa 35 metriseksikin. Sellainen on komea metsä.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 8.3.2025, 11:18

    Ei hoidetun metsikön arvokasvu pienene kovin nopeasti, vaikka vuosikasvu aleneekin.

    PenttiAKHakkinen 8.3.2025, 11:24

    Anneli puhuu metsikön arvokasvusta. Arvokasvun vertailu pitää suorittaa päätehakkuun jälkeisen metsikön keskimääräiseen tuottoarvioon. Puhuvat, että jalostetuilla taimilla saadaan 20% arvonlisä. Onko tuo totta vai ei niin kukin joutuu sen itse arvailemaan arvokasvulaskelmissaan.

Esillä 10 vastausta, 81 - 90 (kaikkiaan 227)
1 2 3 … 8 9 10 … 21 22 23