› Keskustelut › Metsänomistus › Regulaatio vauhdissa metsätaloudessa.

Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 227)
1 2 3 … 6 7 8 … 21 22 23

  • Regulaatio vauhdissa metsätaloudessa.

    Lähetetty: 28.2.2025, 12:18

    Merkitty: 

    Pöydällä on isoja metsätalouteen vaikuttavia asioita. Perintö- ja lahjaverotus, myyntivoittoverotus, metsävähennys, hiilensidonta jne. Tekijöitä joilla on huomattavia taloudellisia vaikutuksia päätöksentekoon, varsinkin kun metsänomistajat ovat ikäihmisiä.  Paljon paljon suurempia, kuin raivaussahan terän viilaus ja siksi hieman ihmettelen, etteivät ne täällä synnytä enenmmän keskustelua.

    Kummallista keskustelua käytiin joku ilta sitten mm. hakkuiden vähentämisestä. Rkp:n edustajan mukaan hakkuita ei tarvitse vähentää, kunhan kiertoaikoja vain pidennetään ja harvennukset tehdään lievempinä. Eikö tuo nyt ainakin lyhyellä aikaväliillä kiistatta vähennä hakkuita. Jos harvennushakuut tehdään myähässä, niin se helposti johtaa liian voimakkaaseen hakkuuseen ja tietenkin myös hiilensidonnan merkittäväänkin vähenemiseen.

    Tekijä
    R.Ranta R.Ranta
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • Jovain Jovain 7.3.2025, 07:23

    On lukuisia tutkimuksia, jotka metäukon ”huolen” ovat osoittaneet todeksi ja omassa toiminnassani olen sitä noudattanut. Puustopääomat ne on jk metsissäkin, saadaan tuloksia aikaiseksi, tuplat puoleen jos toiseen.

    PenttiAKHakkinen 7.3.2025, 07:50

    isaskarille sanoisin, että kun päätehakkuualueesta puhutaan niin mielelläni käyttäisin sanontaa leimikko. Mutta kun nuo tieteentekijät ovat määrittäneet asiat niin, että metsälö sisältää monta metsikköä.

    Hiukan jää epäselväksi tuon metsälösanan merkitys. Metsänomistajan näkökulmasta kaikki saman omistajan metsät muodostavat metsälön. Mutta ulkopuolisesta voisi tuntua, että eri kiinteistönumeroilla olevat alueet ovat eri metsälöitä.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 7.3.2025, 08:15

    Jovain voisi tutustua Luken synteesiraporttiin jatkuvasta kasvatuksesta. Siellä on uusin tieto tuotoksesta. Jk-ketjussa on linkki, josta raportin saa näkyviin.

    Metsälö on lähinnä tiettyjen omistajien metsät, vaikka ne jakautuisivat eri metsätiloihin. Metsikkö on käytännnössä sama kuin metsäkuvio, joista metsätila metsäsuunnitelmassa koostuu. Yhteismetsässä voi olla monta metsälöä. Jatkuvassa kasvatuksessa saatetaan harventaa omistajan jokin metsätila tai metsälö kerralla kokonaan.

    Mitä mieltä raati on ehdottamistani ilmastometsistä? Esimerkiksi jokin kunta tai yritys voisi kompensoida niitä päästöjä, joita se ei pysty vielä toiminnastaan poistamaan. Suomeen metsäisenä maana ilmastometsiä ei kovin paljon mahtuisi, kun metsää on lähes kaikkialla jo valmiiksi. Tarvittaisiin rajat ylittävää yhteistyötä.

    Ilmastometsillä voitaisiin tuottaa hiilinieluyksiköitä EU-markkinoille. Tällaisella regulaatiolla (sääntelyllä) EU voisi olla hyödyksi. Voi olla että asia on jo lainsäädännössä etenemässäkin. Ratkaisu ei saisi olla liian byrokraattinen, vaikka valvontaa ja varmennuksiakin tarvittaisiin.

    isaskar keturi 7.3.2025, 08:54

    Metsikkö on ilmeisemmin sama asia kuin kuvio. Kuvio on metsäsuunnittelun termi ja metsikkö yleiskäsitteinen termi. Turvaudutaan metsälön osalta Wikipediaan: ” Metsälö on taloudellinen ja hallinnollinen käsite, jota käytetään saman omistajan hallussa olevien metsien tai muiden metsätalousmaiden muodostamista kokonaisuuksista. Metsälö voi koostua yhdestä tai useammasta kiinteistörekisteriin merkitystä tilasta.”

    Leimikoita on metsätaloudessa kaikki hakkuualueet (korjuukohteet), siksi pitää erotella mistä hakkuusta on kyse.

    suorittava porras suorittava porras 7.3.2025, 08:56

    ”Ilmastometsä” on kaksiteräinen miekka. Jos tehdään sen kohdalla rauhoitustoimenpiteitä , kasvu taantuu ja vaikutus onkin päinvastainen tarkoitukseen nähden. Kestävä ilmastoteko on pitää metsät hyvässä kasvussa. Anekaupalle ehdoton ei. Siinä maksetaan tyhjästä. Kun vähennetään tarpeetonta kulutusta ,ei sorruta itsepetokseen.

    R.Ranta R.Ranta 7.3.2025, 11:40

    Pentti… ”Toisaaltaa pitää lähteä siitä, että kiertoaika, eli päätehakkuun suoritus on aina kun metsikön vuosikasvu on sama kuin ylikiertoajan laskettu vuosikasvu.”

    Jos taloudesta puhutaan, niin em. ajatuksista aika on jättänyt jo kauan kauan sitten. Ainakin 150 vuotta sitten. Taloudellisessa mielessä metsän kannttaa uudistaa, jos se alkaa tuottaa vähemmän, kuin mitä vastaavalla riskillä saa muualta. Kai nyt jokainen haluaa pitää varallisuutensa taloudellisessa mielessä siellä, missä se näyttäisi riski tietysti huomioiden tuottavan parhaiten.

    Perustavaa laatua oleva ongelma on keskuteluissa täällä, kun iso osa (rohkenenko sanoa suurin osa) näkee taloudellisena kysymyksenä vain metsän kasvun, eikä ota huomioon metsän ulkopuolista todellisuutta, hintoja, kustannuksia, korkoja, muita tuottoja jne. Näiden suhteen nykymaailma on aivan erilainen, kuin 150 vuotta sitten.

    Kun näin on, niin keskustelijat puhuvat toistensa ohi aivan eri asioista ja väittely on mieltä vailla.

    mehtäukko 7.3.2025, 13:46

    Keskusteluissa on tähdennetty Tapion hyvän metsänhoidon ohjeita, tutkimustuloksia ja kokeita. Uutta tietoakin tippuu jatkuvasti. Että homma toimii, kulloinkin on toimittava parhaiden käytänteiden mukaan tehokkaasti ja tuloksellisesti.

    ”…kysymyksenä vain metsän kasvun, eikä ota huomioon metsän ulkopuolista todellisuutta, hintoja, kustannuksia…”

    Mitä tuolla yritetään kertoa?

    konstapylkkerö2 7.3.2025, 14:03

    Vaihtoehtoisen sijoituskohteen tuotto korkoineen pitää osata ottaa huomioon varsinkin metsänkäsittelymenetelmän valintatilanteissa. Kun useimmissa tapauksissa on kyseessä valinta päätehakkuun ja/tai harvennushakkuun välillä (myös harsinnan), pitää laskea metsärahoille tuotto sijoituksena ja jäävän metsän kulut ja tuotto.

    Rukopiikki 7.3.2025, 14:08

    150 vuotta sitten kaupalliset tukkihakkuut eivät vielä olleet kaikkialla alkaneet. Tuohon aikaan taloudellisesti arvokasta oli nuori tiheä männikkö jonka saattoi koloa tervaspuuksi. Rehevän maan kuusikoita hakattiin huhtakaskiksi ja jokivarsia raivattiin niityiksi.

    mehtäukko 7.3.2025, 14:37

    ”..Vaihtoehtoisen sijoituskohteen tuotto korkoineen pitää osata ottaa huomioon..”

    Entäpä pylkkerö kun ei läheskään kaikki metsänomistajat hae edes vaihtoehtoisia kohteita. Kyllä päätehakkuun ja harvennuksen sauma puun kasvun ja tärkeiden rahoitusten suhteen on vesiselvä.

Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 227)
1 2 3 … 6 7 8 … 21 22 23