› Keskustelut › Metsänomistus › Regulaatio vauhdissa metsätaloudessa.

Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 227)
1 2 3 … 5 6 7 … 21 22 23

  • Regulaatio vauhdissa metsätaloudessa.

    Lähetetty: 28.2.2025, 12:18

    Merkitty: 

    Pöydällä on isoja metsätalouteen vaikuttavia asioita. Perintö- ja lahjaverotus, myyntivoittoverotus, metsävähennys, hiilensidonta jne. Tekijöitä joilla on huomattavia taloudellisia vaikutuksia päätöksentekoon, varsinkin kun metsänomistajat ovat ikäihmisiä.  Paljon paljon suurempia, kuin raivaussahan terän viilaus ja siksi hieman ihmettelen, etteivät ne täällä synnytä enenmmän keskustelua.

    Kummallista keskustelua käytiin joku ilta sitten mm. hakkuiden vähentämisestä. Rkp:n edustajan mukaan hakkuita ei tarvitse vähentää, kunhan kiertoaikoja vain pidennetään ja harvennukset tehdään lievempinä. Eikö tuo nyt ainakin lyhyellä aikaväliillä kiistatta vähennä hakkuita. Jos harvennushakuut tehdään myähässä, niin se helposti johtaa liian voimakkaaseen hakkuuseen ja tietenkin myös hiilensidonnan merkittäväänkin vähenemiseen.

    Tekijä
    R.Ranta R.Ranta
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • mehtäukko 6.3.2025, 14:45

    Ei tietysti vastaa, kun jk:ssa on 15-30 % pienempi puuntuotos.

    isaskar keturi 6.3.2025, 15:11

    Metsänkasvatusta pitää aina ajatella metsälötasolla. Kuviokohtainen laskenta johtaa siihen samaan lopputulokseen kuin toimintolaskenta: jos laskee yhden mutterin vaihdon kannattavuutta, päätyy tulokseen, ettei sitä kannata uusia, vaikka seurauksena auto hajoaa. Joka kohta ei voi metsälössä olla koko ajan yhtä tuottava, eli täyttää tiettyä tuottavuusvaatimusta. Tämä kuviokohtainen laskenta on näiden metsätalouden laskelmien suurin heikkous, joka tulee hyvin havainnollistettua, jos tekee laskelmia suuremmille alueille. Mitä suuremmalle alueelle laskelmat tehdään, sitä helpompi on tehdä siitä kannattavaa määritettyjen rajoitteiden puitteissa.

    Tuottovaatimus pitää tarkastella suuremmalla alueella. Yksityismetsätaloudessa metsälö tai metsänomistajan koko metsäomaisuus on järkevä taso.

    Visakallo Visakallo 6.3.2025, 16:47

    Näinhän se on kuten isaskar keturi edellä kirjoitti. Jk:n mainosmiehet käyttävät aina tätä kuviokohtaisuutta hyväkseen, sillä muutenhan jaksollinen päihittää jk:n mennen tullen, eikä jk:n markkinoinnista tulisi mitään.

    konstapylkkerö2 6.3.2025, 17:30

    Ei jk pärjää kuviokohtaisessakaan tulosvertailussa kuin poikkeustapauksissa ja niitä on vähän.

    PenttiAKHakkinen 6.3.2025, 19:20

    Anneli tuolla ehdotti miten saataisiin metsien ikäjakaumaa nuorennettua vaikka vähennettäisiin hakkuita. En ymmärtänyt.

    Minusta ongelma on, että koko metsän ikäjakauma vanhenee yhdellä vuodella, jos ei hakata yhtään. Sitä totuutta on aika vaikea kampittaa.

    Kasvua saadaan lisää jos keskitytään hakkaamaan aukoksi metsikköjä, joiden vuosikasvu on pienempi kuin kyseisen metsikön keskiarvokasvu. Mutta nuoreneeko ikäjakauma? Ja ne vanhat metsät piti säästää hakkuilta. Ja jos oikein tarkkoja ollaan niin talousmetsässä ei saisi olla kovin isoja sellaisia alueita, että vuosikasvu alittaa metsikön keskiarvokasvun.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 6.3.2025, 19:43

    Juuri näin saadaan ”tase tuottamaan” että pidetään metsä nuorena – joko yksittäiset puut tai metsiköt. Ongelmia syntyy kun maamme metsistä halutaan eri tavoitteita, joita ei pystytä tuottamaan samalla alueella. Tällaista hieman asiaan liittyvää viisastelin tänään Hesariin TA:lle:

    ”Käsillä on monitavoiteoptimointiongelma; siksi ehdotin että tiedepaneelit laittaisivat viisaat päät yhteen ja ratkaisisivat tämän.

    Luontokadon torjuntaan täytyy varata tietty pinta-ala suojelumetsää ja talousmetsien erityiskohteita. Tämän toteutuksessa ollaan jo pitkällä, jos lasketaan kaikki hiljainenkin suojelu mukaan, mutta alueiden laatua pitää parantaa.

    Talousmetsäksi jäävällä pinta-alalla tulee sitten hakata sopivasti, niin että metsät pysyvät nopean kasvun vaiheessa eivätkä vanhene. Kasvua voidaan käyttää uusiutuviin tuotteisiin. Hiilinieluja ei ehkä pitäisi yrittää tuottaa nykyiseen tapaan talousmetsissä (kun se ei oikein haitatta onnistu) vaan ilmastohyötyjä varten pitäisi ehkä perustaa erikseen ilmastometsiä.”

    http://www.hs.fi/politiikka/art-2000011063989.html

    isaskar keturi 6.3.2025, 20:49

    ”talousmetsässä ei saisi olla kovin isoja sellaisia alueita, että vuosikasvu alittaa metsikön keskiarvokasvun.” Pentti AKH:n ajatukseen sisältyy sisäinen ristiriita – jos kaikkialla ylitetään keskikasvu, niin se johtaa eksponentiaaliseen kasvun lisäykseen. Kaikkialla ei voi ylittää keskiarvoa. Kasvatustoimenpiteillä ja harvennuksilla pitää pyrkiä siihen, että toimenpiteen aiheuttaman shokin jälkeen kasvu ylittää toimenpidettä edeltävän kasvun. Uudistushakkuun ajoitus on taas valinta ja arvokysymys – kuinka nopeasti ja millaisena haluaa realisoida kasvatuksen tulokset, ellei metsikköä uhkaa mikään bioottinen tuho

    PenttiAKHakkinen 6.3.2025, 22:02

    isaskar esittää outoja väitteitä. Veikkaisin, että meillä on jokin perustavaa laatua oleva erimielisyys sanojen merkityksestä.

    Metsikkö on jonkin metsäalueen osa, missä puusto on jollainlailla samanlaista esim iältään. Metsikkö kasvaa istutuksen jälkeen mitä kasvaa ja sitten kasvu nopeutuu kunnes taas alkaa pienentyä. Tälle metsikölle voidaan arvioida toteutunut keskimääräinen kasvu. Jos vuosikasvu tuossa metsikössä on isompi kuin jototeutunut niin keskikasvu suurenee. Jos vuosikasvu tuossa metsikössä on pienempi kuin jototeutunut keskikasvu niin keskikasvu alkaa pienentyä. Huono homma. Uudistushakkuu on ajankohtainen.

    Uudistushakkuun ajoitus on valinta ja arvokysymys. Minua on näissä kysymyksissä avittanut kaksi seikkaa:

    1 Keskikasvu vertailu. Viime aikoina on ollut paljon myrskyjä ja muita luonnontuhoja. Jos metsikkö on yli 50 vuotiasta niin, jos kahtena vuotena peräkkäin tuhoutuu pari puuta/ha (päätehakkuussa vastaa 2 m3/ha) niin suoritetaan päätehakkuu. Jos istutettavan metsikön keskikasvu arvioidaan olevan 8 m3/ha niin tuon metsikön kasvun pitäisi olla yli 10 m3/ha.

    2 Arvokasvun vertailu. Istutettavan metsikön keskimääräinen vuosituotto pitää arvioida. Ja verrata sitä päätehakkuuta odottavan metsän vuosituottoon. Päätehakkuu on ajankohtainen, kun vuosituotto näyttää putoavan lähelle istutettavan metsän tuottoa.

    Jovain Jovain 6.3.2025, 22:38

    Aukeaksi hakattavien metsien keskiarvokasvu on vähemmän kuin optimoitu puustopääomilla punnittu jk metsien kasvu. Jk metsät sopivat luonto ja hiilikadon torjuntaan talousmetsissä. Luulisi hoitomuodon itsessään vähentävän, kompensoivan suojelun tarvetta.

    isaskar keturi 7.3.2025, 07:07

    PenttiAKH siis tarkoittaa, että jos kuvion kasvu kääntyy laskuun – alittaa siihen mennessä toteutuneen keskimääräisen vuosikasvun  – jotain tarvitsisi tehdä. Vakiintunut käsitteistöhän on: metsälö=yksi yhtenäinen saman omistaja metsäalue; kuvio=nykyisin kaukokartoitusaikaan pääasiassa puustoltaan samanlainen yhtenäinen alue, jota voidaan metsänkäsittelyssä käsitellä yhtenäisellä tavalla (käsittelykuvio). Metsikkö on hiukan epämääräinen. Voi joskus tarkoittaa kuviota ja joskus metsälöä. Koska PenttiAKH totesi, ettei metsikössä voi olla suuria alueita, jotka alittaa keskikasvun, rinnastin sen kommentissani metsälöön, jossa toki ei voi joka kuvio ylittää keskiarvoa kasvultaan.

Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 227)
1 2 3 … 5 6 7 … 21 22 23