Keskustelut Metsänomistus Regulaatio vauhdissa metsätaloudessa.

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 227)
  • Regulaatio vauhdissa metsätaloudessa.

    Merkitty: 

    Pöydällä on isoja metsätalouteen vaikuttavia asioita. Perintö- ja lahjaverotus, myyntivoittoverotus, metsävähennys, hiilensidonta jne. Tekijöitä joilla on huomattavia taloudellisia vaikutuksia päätöksentekoon, varsinkin kun metsänomistajat ovat ikäihmisiä.  Paljon paljon suurempia, kuin raivaussahan terän viilaus ja siksi hieman ihmettelen, etteivät ne täällä synnytä enenmmän keskustelua.

    Kummallista keskustelua käytiin joku ilta sitten mm. hakkuiden vähentämisestä. Rkp:n edustajan mukaan hakkuita ei tarvitse vähentää, kunhan kiertoaikoja vain pidennetään ja harvennukset tehdään lievempinä. Eikö tuo nyt ainakin lyhyellä aikaväliillä kiistatta vähennä hakkuita. Jos harvennushakuut tehdään myähässä, niin se helposti johtaa liian voimakkaaseen hakkuuseen ja tietenkin myös hiilensidonnan merkittäväänkin vähenemiseen.

  • 140ärrä

    nuoret metsät liian harvoiksi

    Jos näin käy, niin tilanne ”korjautuu,” kun puhuu JK-hakkuusta.

    Tässä onkin yksi esimerkki tavoitteiden ja keinojen ristiriidasta.

    mehtäukko

    Penan esittämä ” maapohjan maksimaalinen vuosikasvu” ja jk:n ppa 10 tietämän harveikot ovatkin keskenään kaukana kuin itä lännestä. Toinen näistä on todellakin keinon ristiriita. Nämä ovat olleet esillä jk-ketjussa, mutta eipä ole paljon sympatioita ilmennyt. Toistuvasti kyllä, ettei ”mitään uutta ensisivun jälkeen…”

    On metsätalouden rekulaatiota kerrakseen, jos omistaja höynähtää 15-30 %: a pienempään puunkasvatusmalliin keskustelupalstan mölyn perusteella. Häipymättömiä perusteitakin on olemassa.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Kävin kommentoimassa Hesarin pääkirjoitukseen Hiilinielujen kasvattamiseksi tarvitaan uskottavia toimia joka on yllättävän maltillinen, vaikka perusajatus on edelleen väärä eli ikuinen hiilinielu.

    ”EU:n ilmastopolitiikan keskeinen tavoite, joka perustuu metsien ikuisen hiilinieluun, on tietyllä rajallisella metsäpinta-alalla toimittaessa biologisesti mahdoton.

    Lyhyellä aikavälillä meidän on toki mahdollista himmailla hakkuita, lisätä kokonaiskasvun ja poistuman erotusta eli hiilinielua, saavuttaa EU:n yhteiset tavoitteet ja hiilineutraaliuskin. Keskipitkällä aikavälillä hakkuiden himmailu pitkin Eurooppaa johtaa nuorten metsien ylitiheyteen, kasvun heikkenemiseen ja itseharvenemiseen. Pitkällä aikavälillä metsät vanhenevat ja metsätuhot yleistyvät, eli se mitä ihminen ei ota, sen ottaa luonto. Tästä kokeneet eurooppalaiset metsäntutkijat jo muutama vuosi sitten raportissaan varoittivatkin.

    Todellisia hiilinieluja saadaan metsien kasvua kohentavin toimin ja metsäpinta-alaa lisäävin toimin, ei hakkuita vähentämällä. Metsiä pitää hakata sen verran, että metsien ikärakenne säilyy tuottavana eli melko ”nuorekkaana”. Metsäsuunnittelussa ajatusta vastaa optimaalinen kehitysluokkajakauma, jossa suurimmat pinta-alat ovat keski-ikäisissä metsissä.

    Jotta metsien kasvun kannalta optimaalinen tila säilyy, joudutaan hakkaamaan suunnilleen vuotuisen kasvun verran, ja luonnonpoistumat tähän lisäten metsän hiilinielu on suunnilleen nolla. Jatkuvassa kasvatuksessa ei ole kehitysluokkia, vaan kaikenikäiset puut kasvavat samalla alueella. Menetelmällä on oma käyttöalueensa, mutta kaikkien metsien yleismenetelmäksi sitä ei voi suositella.”

    http://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000011063314.html

    Perko

    Valkoinen talo  teatteri; näytöksissä pyörii  ” Mielipuolen päiväkirjan ”  uusitut näytökset,   osa Regulaatiota vahvistetaan.  Ukrainalaissyntyinen  Gogol teki  alkuperäisen tekstin.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Perkon päivän miete osui ja upposi.

    R.Ranta R.Ranta

    Pentti…”Vanhan metsälain tarkoitus oli pyrkiä maksimaaliseen maapohjan vuosikasvuun. Tätä varten oli laskettu optimaalinen kehitysluokkajakauma 25-30-30-15. Tuolla jakaumalla metsien kasvu on maksimaalista yli kiertoajan laskettuna.”

    Jakaumalla ei ole mitään yhteyttä maksimaalisen yli kiertoajan kasvun kanssa. Pirstoutuminen mieluummin vähentää kuin lisää kasvua ja tuottoa monestakin syystä. Tasaista vuotuista kasvua sillä voidaan saada aikaan, mutta ei misään nimessä maksimaalista yli kiertoajan kasvua.

    Kun itsekin ajattelee, vai pitäisikö sanoa toisinajattelee, niin ehkä olisi parempi olla ajattelematta ääneen ja kirjoittelematta niitä. En kykene pitämään oikeina ajatuksia, mitä en kykene itselleni uskottavasti perustelemaan, olkoon niiden esittäjä sitten kuka hyvänsä.

    Minusta se Tauno Matomäen ajatus, että asiat pitää käydä omassakin päässä, on tavattoman osuva ja tarpeellinen. Isältänikin on jäänyt elävästi mieleen ainakin yksi neuvo, että neuvojia (tietoa yleensäkin) pitää kyllä kuunnella, mutta niistä pitää osata se oikea otaa ja loput jättää.

    PenttiAKHakkinen

    R.Ranta esittää aika vahvan väitteen vanhan metsälain periaatteesta.

    Jotta voin puntaroida muitakin mahdollisuuksia maksimoida ylikiertoajan laskettua vuosikasvua niin olisi ihan hyvä kuulla mitä muita tapoja on maksimointiin. Huomauttaisin, että yli kiertoajan vaatimus mitätöi monta hyvää teoriaa. Toisaaltaa pitää lähteä siitä, että kiertoaika, eli päätehakkuun suoritus on aina kun metsikön vuosikasvu on sama kuin ylikiertoajan laskettu vuosikasvu.

    Muutenkin olisi hyvä kuulla vaihtoehtoisia teorioita. Itse jäin miettimään syksyllä, että onko mahdollista, että hakkuiden vähentäminen ei vanhentaisi metsien ikäjakaumaa. Tulin siihen tulokseen, että se on mahdollista, mutta olen unohtanut miten.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    On metsiköiden ikäjakauma ja puiden ikäjakauma. Jos vaikka tehdään pääasiassa jatkuvan kasvatuksen tai yläharvennuksen poimintahakkuita, jäävät puut saadaan hyvinkin nuoriksi. Ja jos samalla tehdään kuitenkin myös päätehakkuita, niin saadaan pois vanhimmat ikäluokat. Tuloksena on että metsiköiden ikäjakauma ja puiden ikäjakauma nuortui, vaikka olisi pienennetty hakkuiden kokonaismäärää.

    Metsuri motokuski

    Siirretty toiseen ketjuun.

    Jovain Jovain

    Onhan ylikiertoajan laskettu vuosikasvu sama, kun lähdetään päätehakkuun nollatilanteesta ja päädytään päätehakkuun nollatilanteeseen, mutta se ei vastaa jk:n puustopääomalla kiertoajan mittaista jatkuvaa kasvua.

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 227)