Regulaatio vauhdissa metsätaloudessa.

Ilmeisesti metsiin on suunnitteilla uutta regulaatiota sekä EU:sta että kotimaasta. Niitä suunniteltaessa pitäisi pitää huolta siitä, että regulaatio tuottaa enemmän hyötyä kuin haittaa – huomioiden pitkä aikaväli ja sektorien yli hyppäävät vaikutukset myös. Esimerkiksi jatkuvaa kasvatusta ja ennallistamista tarjotaan keinoiksi maankäytön päästöpulmiin ja luontokatoon, vaikka ne voivat huonosti sovellettuina heikentää päästötilannetta.

Samaan aikaan rakentamisen päästöistä ei puhuta juuri lainkaan vaan annetaan Fingridin ja voimalakehittäjien rakentaa hankkeitaan vapaasti ilman maankäytön päästömaksuja, esimerkiksi uusi Harjulinja Järvi-Suomen metsien läpi. Kaikki nämäkin päästöt pitäisi sitten metsänomistajan imeä ilmaiseksi ilmasta vähentämällä hakkuitaan vastaavalla määrällä. Metsäteollisuuden tulee sopeutua alenevaan puun tarjontaan ja valtion budjetin aleneviin verotuloihin.

Nyt kun tämä hallitus ei ole tehnyt juuri mitään, niin ei ole tehty pahoja virheitäkään, mutta jotain hyödyllistäkin varmasti ehtisi tällä hallituskaudellakin tehdä. Ilmastostrategia ja monimuotoisuusstrategia ilmeisesti ainakin tulossa, ja niissä molemmissa metsä on keskeinen.

Joidenkin mielestä metsätalous ei ole meillä nyt kestävää eikä puuntuotantoakaan voida kasvattaa kestävästi. Metsiä hakataan liikaa, liian nuorina ja nuoret metsät liian harvoiksi. Tällä palstalla on keskusteltu monipuolisesti ilmiöiden syistä ja vaikutuksista metsänhoidon näkökulmasta. Näitäkin näkökohtia pitää reguloinnin suunnittelussa pohtia. Onko metsätalouden hyväksyttävyys koetuksella ja missä määrin kestämättömyys on oikea tilannekuva ja missä määrin yleismedian luoma harhakuva?

R.Ranta laskeskeli tuolla n 200 000 euron metsätilan sukupolvenvaihdosasioita.

Näin sukutilallisena olen aina ihmetellyt noita raha ja korkolaskelmia ja niiden korostamista. Minusta vuositulo on keskeinen asia.
Jos saa lahjana 200 000 eur metsätilan niin jos se on vähääkään hyvinhoidettu niin pienellä omatyön panostuksella siitä saa jatkuvan noin 12000 eur/vuosi bruttotulot. Ei paha jos alkusijoitus on 22000 eur?

Oletukseni oli 40 ha keskimääräisen puuston metsää.

Vai on Jyri Seppälä sanonut noin.

Talousmetsän nielu menee nollaksi  noudattamalla metsänhoito-ojeita. Ei tainut Seppälä tätä mainita. Sanoisin, että hän nieluvajemiehenä ei edes ymmärrä sitä asiaa. Nieluvajeteoriassa oletetaan, että metsässä on koko ajan nielu.

Metsuri motokuski kyselee nollanielusta.

Minulla on lukijoiden kuvissa esimerkki metsänhoitosuositusten mukaan hoidetusta metsästä, sen metsätaloussuunnitelmasta vanhan metsälain mukaan. Nollanielu on suunnitelmassa suosituksena, jotta vuosikasvu voidaan pitää maksimaalisena.

Opetuksista en tiedä, mutta metsäntutkijatkin karttavat tämän nollanielutiedon sanomista. Sen sijaan jaarittelevat ikäjakauman muutoksista ja vuosikasvun lisäämisen eduista. Metsäpinta-alan lisääminenkin usein mainitaan.

Nollanieluajattelu auttaa ymmärtämään metsien kasvudynamiikkaa, mutta metsätalouden tavoitteita voi olla muitakin kuin kasvun maksimointi. Metsäntutkijat kertoivat Euroopan metsiä koskevassa raportissaan jokin vuosi sitten että poistuma on aina samaa suuruusluokkaa: jos ei hakata, itseharveneminen ja metsätuhot vievät pois saman verran. Kyse on siis valinnoista: kuinka suuri osuus kasvusta otetaan talteen ja kuinka suuri jätetään metsän asukkaille.