Keskustelut Metsänomistus Regulaatio vauhdissa metsätaloudessa.

Esillä 7 vastausta, 221 - 227 (kaikkiaan 227)
  • Regulaatio vauhdissa metsätaloudessa.

    Merkitty: 

    Pöydällä on isoja metsätalouteen vaikuttavia asioita. Perintö- ja lahjaverotus, myyntivoittoverotus, metsävähennys, hiilensidonta jne. Tekijöitä joilla on huomattavia taloudellisia vaikutuksia päätöksentekoon, varsinkin kun metsänomistajat ovat ikäihmisiä.  Paljon paljon suurempia, kuin raivaussahan terän viilaus ja siksi hieman ihmettelen, etteivät ne täällä synnytä enenmmän keskustelua.

    Kummallista keskustelua käytiin joku ilta sitten mm. hakkuiden vähentämisestä. Rkp:n edustajan mukaan hakkuita ei tarvitse vähentää, kunhan kiertoaikoja vain pidennetään ja harvennukset tehdään lievempinä. Eikö tuo nyt ainakin lyhyellä aikaväliillä kiistatta vähennä hakkuita. Jos harvennushakuut tehdään myähässä, niin se helposti johtaa liian voimakkaaseen hakkuuseen ja tietenkin myös hiilensidonnan merkittäväänkin vähenemiseen.

  • mehtäukko

    Omavaraisesta ruuasta lienee aivan turha edes keskustella. Jos se loppuu, loppuu kaikki muukin. Asumistuessa on pitkän ajan hivutusryöstö Kojamoilla, jotka kuittaavat verotonta tuloa miljoonia…

    Visakallo Visakallo

    Edelleen herättelen suhteuttamaan näitä lukuja. Metkaa maksetaan keskimäärin 62 euroa/metsänomistaja/vuosi. Maataloustukea  maksetaan keskimäärin 50 000 euroa/maatalousyrittäjä/vuosi.

    mehtäukko

    Tässä on oltava mukana myös peri-aate.

    Visakallo Visakallo

    – Ja mikähän se mahtanee olla?

    mehtäukko

    Kun Suomi liittyi eu:n jäseneksi, siinä sovittiin mm. viljelijöille suoranaisen tulonmenetyksen korvauksena maat.tuet. Ja se juontaa siiheen, että mahdollistetaan kuluttajalle siltä osin kohtuuhintainen ruoka. No se viljelijän siivu on mitä on, muut rahastavat.

    Rippe

    Visakalliolle: Nähdäkseni kuvailit ongelmamme hyvin. Meillä on huikea määrä erilaisia tulonsiirtoja, joissa siis rahaa kierrätetään julkisyhteisön järjestelmän kautta. Ja aina voimme perustella näitä kuluautomaatteja sillä, että jotain muutakin hommaa tuetaan / maksetaan.

    Asumistukijärjestelmä on läpimätä. Yritystukijärjestelmä on susi, ja siinä löyhkää hyvävelikorruption aromeita. Kelakorvausta ei yksityisestä sairaanhoidosta tarvitsisi mielestäni maksaa.

    Maataloustukijärjestelmä on mielestäni hankalin. Koko toimialan käytäntö on globaali, ei edes pelkästään Eurooppalainen. Kuluttujat haluavat halpaa ruokaa, ja hinnoitteluvoimaa ei ole kotimaisuudessa. Ja tukien avulla hinnat pysyy alhaalla, ja viljelijöitä ohjataan järjestelmän haluamaan muottiin.

    Järjelmämme maksaa hirvittämän määrän rahaa tahoille ja ihmisille, jotka eivät oikeastaan arvosta tai tarvitse näitä rahoja. Otetaan kun annetaan, ja kun ”muuten ne käyttää joku toinen”. Ihmisiä lahjotaan heidän omilla rahoillaan.

    Taloutemme ja aineellinen elintasomme ei ole kasvanut aikoihin. Tarvitaanko tätä kasvua sitten, on tietty oleellinen kysymys? Toisaalta, valtion alijäämäiset budjetit osoittavat, että me olemme persoja kuluttamaan.

    mehtäukko

    ”…Kuluttujat haluavat halpaa ruokaa, ja…”  aina niin kauan, kunnes joku ruokaskandaali on herättänyt todellisuuteen! Kuinka paljon näitä jääkään pimentoon, mutta kun on paljastunut salmonellamunia, lääkejäämiä, kiellettyjä lääke-aineita, geenimanipulointeja…jne jne, tuutit kohahtavat. Ruokahalut varmaan paranevatkin, kun on paljastunut viemärijätteillä ulkomaisia lihotettuja lihoja markkinoidun…?

     

Esillä 7 vastausta, 221 - 227 (kaikkiaan 227)