› Keskustelut › Metsänomistus › Regulaatio vauhdissa metsätaloudessa.

  • Tämä aihe sisältää 227 vastausta, 34 ääntä, ja päivitettiin viimeksi sitten mehtäukko toimesta.
Esillä 10 vastausta, 211 - 220 (kaikkiaan 227)
1 2 3 … 21 22 23

  • Regulaatio vauhdissa metsätaloudessa.

    Lähetetty: 28.2.2025, 12:18

    Merkitty: 

    Pöydällä on isoja metsätalouteen vaikuttavia asioita. Perintö- ja lahjaverotus, myyntivoittoverotus, metsävähennys, hiilensidonta jne. Tekijöitä joilla on huomattavia taloudellisia vaikutuksia päätöksentekoon, varsinkin kun metsänomistajat ovat ikäihmisiä.  Paljon paljon suurempia, kuin raivaussahan terän viilaus ja siksi hieman ihmettelen, etteivät ne täällä synnytä enenmmän keskustelua.

    Kummallista keskustelua käytiin joku ilta sitten mm. hakkuiden vähentämisestä. Rkp:n edustajan mukaan hakkuita ei tarvitse vähentää, kunhan kiertoaikoja vain pidennetään ja harvennukset tehdään lievempinä. Eikö tuo nyt ainakin lyhyellä aikaväliillä kiistatta vähennä hakkuita. Jos harvennushakuut tehdään myähässä, niin se helposti johtaa liian voimakkaaseen hakkuuseen ja tietenkin myös hiilensidonnan merkittäväänkin vähenemiseen.

    Tekijä
    R.Ranta R.Ranta
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • Rippe 18.3.2025, 10:22

    Niin, tarkkaanottaen julkisen sektorin menot ovat 53% bkt:stä. Julkisella sektorilla ei ihan tulot riitä kattamaan menoja, joten sekin pitää huomioida.

    Yhteiskuntamme kokonaisveroaste on noin 43%.

    Näistä luvuista käy ilmi, että iso osuus taloudesta pyörii julkisen sektorin kautta.

    On totta, että yksilöiden ”köyhtyminen” johtui juuri asuntojen hintojen laskusta. Toisaalta, myös yksilöiden ”rikastuminen” on ollut samanlaista tilastointia. Kun ihminen tarvitsee kodin, niin on jossain määrin yhdentekevää, mikä tämän arvonmuutos on. Joka tapauksessa, tämä(kin) kertoo siitä, että yhteiskuntamme on varsin köydä, edelleen. Esimerkiksi pörssiosakkeiden ja sijoitusrahastojen mediaani oli 6300 euroa vuonna 2021. Kokonaisvarallisuuden mediaani on suuruusluokkaa 80 000€. Tämä ei ole kummoinen luku. Jotenkin vaan tuntuu, että yhteiskuntamme luulee olevansa riikkaampi kuin todellisuus on. Julkisyhteisön velkaa on suurinpiirtein 40 000€ per kansalainen. Tällä ollaan saatu aikaiseksi palveluverkostoa ja infraa. Tässäkin kuitenkin korko tekee työtä väärään suuntaan, sillä julkisyhteisö sijoittaa rahansa siten, että se tuottaa iloja ja kuluja. Ei tuota lisää varallisuutta.

    Toisaalta, kuluttaminen lienee mukavaa. Kerran vaan eletään…

    A.Jalkanen A.Jalkanen 18.3.2025, 10:34

    Pitäisikö työuran aikana itse kunkin ”säästämät” eläkevarat lukea varallisuuteemme? Lisäksi infrastruktuuri joka on rakennettu julkisin varoin. Edelleen, kulttuuri, koulutus ja tutkimus eli henkinen pääoma joka on suurelta osin julkista puolta tai ainakin saanut osarahoituksen sitä kautta. Emme näin laskien ole niin köyhiä kuin jos lasketaan vain velkaa eikä sitä mikä sillä on saatu rakennettua. Ja mikä muu muka tuottaa tulevaa varallisuutta kuin koulutus, tutkimus, kehitys, tuotteet ja palvelut. Emme myöskään ole henkisesti köyhiä, emmehän?

    isaskar keturi 18.3.2025, 10:48

    Kun lillukanvarsia, niin ”julkisen sektorin menot ovat 53% VERRATTUNA bkt:EEN ARVOON.” Mutta Rippe kuitenkin tietää selvästi eron ja tehnyt läksynsä, ja totta, että julkisella sektorilla on vaikutusta BKT:hen.

    Eri asia yhteydessä ollaan tyypillisesti huolissaan eri asiasta. Säästäminen ei vauhdita taloutta, jos säästäminen kohdistuu rahaan tai kiinteään omaisuuteen. Siksi kannustetaan kulutukseen. Ja nyt sitten irrallisena asiana ollaan huolissaan varallisuudesta ikään kuin se oikeasti kertoisi jostain. Kyllähän ihannetilanteessa jokainen sukupolvi käyttää varallisuutensa omaksi hyödykseen.

    mehtäukko 18.3.2025, 10:56

    Säästetyt eläkevarat täytyisi olla oikeus nostaa vaikka kaikki esim. vaikean sairauden tms. kohdatessa. Omia rahoja. Ja toisen lähtiessä leskelle ne.

    Nostokoukku 18.3.2025, 12:05

    10% kansalaisista omistaa 50% varallisuudesta. 95% palstalaisista kuuluu tuohon 10:n %. Tuo luku ei ole varakkaimmille mieleinen. Liian moni omistaa puolet varallisuudesta. Siksi on aika ajoin järjestettävä omaisuuden uusjako. Se on taas käynnissä, keppihevosina parivaljakkona korona ja sota, aikaisempina vuosina n. 10 vuoden välein finanssikriisi.

    Rippe 18.3.2025, 23:51

    Eläkevaroja on merkittävä määrä, noin 200 miljardia. Mutta eläkeyhtiöillä on myös vastuita, käsittääkseni lähes 1000 miljardia. Eläkejärjestelmä perustuu nähdäkseni valtaosin siihen, että kulloinkin työssä olevat maksavat eläköityneiden eläkkeitä. On ilmeisesti tulkinnanvaraista, pitäisi eläkerahastoja laskea varallisuuteen mukaan. Minulla ei ole tähän mielipidettä.

    Julkisen sektorin rakentama infra on tietty varallisuutta. Mutta valtio kerää koko ajan huomattavasti enemmän veroja liikenteestä, kuin tiestön rakentamiseen palauttaa.

    Henkistä pääomaa voi tietty arvioida varallisuudeksi, mitattavuus vaan taitaa olla hyvin vaikeaa. Tosiasiassa Suomessa on noin 15 vuotta ilman talouskasvua, joten tältä osin henkinen pääomamme ei ole realisoitunut taloudelliseksi hyvinvoinniksi. Tulosten valossa näyttää, että suomalaisten ylpeys ”know-how:sta” on vailla pohjaa.

    Suomalainen yhteiskunta varmasti toimii ihan hyvin. Mutta taloudellinen tulos on kyseenalainen. Tällaisenaan malli on mielestäni antanut huonot näyttönsä, ja julkisen sektorin roolia pitäisi radikaalisti pienentää. Erilaiset metsätuet kuuluvat tähän kategoriaan, mielestäni. Tuntuu hämmentävältä ajatella, että metsänomistaja saa valtiolta rahaa siitä hyvästä, että hän raivaussahalla hoitaa omaa omaisuuttaan.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 19.3.2025, 05:44

    Rippellä hyvää pohdintaa. Mitä ovat mieltä ekonomistit: ovatko ehdottaneet julkisen sektorin radikaalia pienentämistä?

    Visakallo Visakallo 19.3.2025, 06:02

    Rippe: ”Tuntuu hämmentävältä ajatella, että metsänomistaja saa valtiolta rahaa siitä hyvästä, että hän raivaussahalla hoitaa omaa omaisuuttaan.”

    No, entäpä sitten vaikkapa kotitalousvähennys, Kela-korvaus yksityisten terveyspalveluiden käytöstä, vuokranantajille ohjautuva asumistuki, kiinteistöjen energiatuet, sähköautojen latausinfran rakentamistuki taloyhtiöille, valtion kustantamat ja ylläpitämät, käyttäjille täysin ilmaiset kansallispuistot, jne, jne. Metka on 37 miljoonaa/vuosi, nuo muut ovat yhteensä kymmeniä miljardeja/vuosi.

    mehtäukko 19.3.2025, 06:12

    Kyllä se on maataloustukeen verrattavaa, ei noihin luetelluihin. Ja maat.tuki mahdollistaa kuluttajille ruuan ”edullisuuden”.

    Visakallo Visakallo 19.3.2025, 06:27

    Herätin vain ajattelemaan hieman noita mittasuhteita. Kaikkein pienimmistä asioista pidetään eniten ääntä, mutta suurimmista yleensä vaietaan. Onko se maataloustuki nykyään samaa luokkaa kuin asumistuki, kumpikin reilu kaksi miljardia euroa vuodessa?

Esillä 10 vastausta, 211 - 220 (kaikkiaan 227)
1 2 3 … 21 22 23