› Keskustelut › Metsänomistus › Regulaatio vauhdissa metsätaloudessa.

  • Tämä aihe sisältää 227 vastausta, 34 ääntä, ja päivitettiin viimeksi sitten mehtäukko toimesta.
Esillä 10 vastausta, 201 - 210 (kaikkiaan 227)
1 2 3 … 20 21 22 23

  • Regulaatio vauhdissa metsätaloudessa.

    Lähetetty: 28.2.2025, 12:18

    Merkitty: 

    Pöydällä on isoja metsätalouteen vaikuttavia asioita. Perintö- ja lahjaverotus, myyntivoittoverotus, metsävähennys, hiilensidonta jne. Tekijöitä joilla on huomattavia taloudellisia vaikutuksia päätöksentekoon, varsinkin kun metsänomistajat ovat ikäihmisiä.  Paljon paljon suurempia, kuin raivaussahan terän viilaus ja siksi hieman ihmettelen, etteivät ne täällä synnytä enenmmän keskustelua.

    Kummallista keskustelua käytiin joku ilta sitten mm. hakkuiden vähentämisestä. Rkp:n edustajan mukaan hakkuita ei tarvitse vähentää, kunhan kiertoaikoja vain pidennetään ja harvennukset tehdään lievempinä. Eikö tuo nyt ainakin lyhyellä aikaväliillä kiistatta vähennä hakkuita. Jos harvennushakuut tehdään myähässä, niin se helposti johtaa liian voimakkaaseen hakkuuseen ja tietenkin myös hiilensidonnan merkittäväänkin vähenemiseen.

    Tekijä
    R.Ranta R.Ranta
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • Kokenut kaiken tietää 17.3.2025, 18:33

    Säästöpuuryhmistä varmaan vaikeampi erottaa varmuudella yksittäiset puut, saattaa mennä parilla ylimääräiselläkin läpi. Itse kaatelen jatkossa varmuudeksi pois.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 17.3.2025, 18:38

    Eikös tulkinta mene niin että säästöpuuryhmät eivät kuulu taimikon ylispuustoon?

    Toinen regulaatio jossa tulkinta on epäselvä on saako vesistöjen suojakaistalta poistaa puita jos on esimerkiksi kuoriaistuho uhkaamassa. Metsäkeskuksen omilla sivuilla sanotaan että puita voi poistaa, mutta joskus Metsäkeskus rajaa suojakaistoja hakkuiden ulkopuolelle. Mutta onko hakkuukiellon tapauksessa kyseessä metsälakikohde eikä metsäsertifikaatin (5-10 metrin) suojakaista?

    ”Suojavyöhykkeeltä voidaan hakata taloudellisesti arvokkaita puita, mikäli puut voidaan korjata kaistan ulkopuolelta maanpintaa ja pintakasvillisuutta rikkomatta. Puita ei kaadeta vesistöön ja hakkuutähteet kerätään pois.”

    http://www.metsakeskus.fi/fi/jatetaan-vesien-varsille-suojavyohykkeet

    Kokenut kaiken tietää 17.3.2025, 18:43

    Minulle kerrottiin, että säästö-, ylis- siemenpuita ei erotella, ovat kaikki samaa. Tosin eri tarkastajilla saattaa olla järkevämpiäkin tulkintoja.

    isaskar keturi 18.3.2025, 07:43

    Niin ohjeista ja viittauksesta metsänhoitosuosituksiin voi havaita, että kaikki tasaisesti eli yksittäisinä puina käsittelyalueella olevat puut ovat vain ylispuustoa, jota saa olla vain se 20 kpl/ha. Mistä sitä niiden tarkoitusta (siemen- säästö- tai joku muu puu) voi jälkikäteen arvailla? Säästöpuuryhmät taas tulkitaan ilmeisesti käsittelemättömiksi alueiksi. Siispä säästöpuut kannattaa jättää ryhmiin kuten suositellaankin.

    Kokenut kaiken tietää 18.3.2025, 09:11

    Näyttää olevan tuo metsätiedon keruu ja kuvioiden päivitys sellaista, että jos normi 3-4 hehtaarin fsc:ssä olevan kuvion säästöpuut jättää ryhmään, niin hetken päästä siinä on oma kuvionsa. Mutta puolensa siinäkin. Sellaiset puut, jotka eivät tule aukolla olemaan pitkäikäisiä, voi puuntuotoksen näkökulmasta mielestäni jättää hajalleen ( esim. Lepät), ja ne jotka pysyy pidempään, kannattanee keskittää ryhmiin. Luonnon monimuotoisuuden kannalta ryhmät varmaan parempi, jos niitä ei sitten jatkossa hakata. Sopivissa paikoissa olevat ryhmät saattaa kyllä vaikkapa seuraava omistaja hakata, varsinkin, jos niistä on oma kuvionsa piirretty, tai yhdistyy viereiseen kuvioon.

    isaskar keturi 18.3.2025, 09:36

    Monimuotoisuuden kannalta kannatettavimpia ovat sopivaan maastonmuotoon jätetyt monikerroksiset eri puulajien ryhmät. Tulee huomioitua maisema sekä monimuotoisuus ja monikerroksisilla ryhmillä oikeassa kohdassa paremmat mahdollisuudet pysyä pystyssä. Oikeassa kohdassa suojaavat myös monimuotoisuuden kannalta arvokasta kenttäkerrosta. Ei kait sillä väliä vaikka muodostuisivatkin omaksi kuviokseen – yleensä koon vuoksi eivät.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 18.3.2025, 09:40

    Säätöpuuryhmät on tarkoitettu pysyviksi rakenteiksi joten olisi selkeintä että ne merkittäisiin metsävaratietoon. Vaikka pistemäisen kohteena eikä kuviona. Näin saataisiin jälleen yksi suojelualuetyyppi määrällistettyä eli tilastoinnin piiriin.

    Rippe 18.3.2025, 09:53

    Yhteiskuntamme lisääntyvässä määrin ottaa roolia kaikenlaisista asiosta. Oli sitten yksilön tekemisistä tai suuremmista kuvioista. 53% bkt:stä on julkisen sektorin osuutta. Tällöin yhteiskunta tuottaa suuren määrän palveluita, jakaa rahaa erilaisissa muodoissa, ja vastaavasti kerää veroja ja pyrkii kontrolloimaan asioita.

    Metsätalous ei ole tästä poikkeus. Poliitikkojen ja virkamiesten armeija määrittelee, mitä metsässä saa tehdä. Ja toisaalta, mitä pitää tehdä, jotta on oikeutettu tukiaisiin.

    Uskoakseni tämä järjestelmä tullaan kokonaisuudessaan purkamaan tulevina vuosikymmeninä. Erityisesti Suomessa tämä on ollut huonosti toimiva systeemi. Talous ei ole kasvanut, vaikka valtio on velkaantunut. Viimeisin uutisointi tilastokeskuksen luvuista osoitti, että myös yksilöiden varallisuus on pienentynyt aikavälillä 2019-2023. Kun taloudellisen hyvinvoinnin perusta heikkenee, tulee se vaikuttamaan moniin muihinkin asioihin, ja väistämättä ihmisten arkipäivään.

    isaskar keturi 18.3.2025, 10:05

    Niin korjataan taas tämä virhe – julkinen sektori ei muodosta 53% BKTsta vaan on kooltaan 53% BKTsta (siis yhtä suuri kuin 53% BKTsta), jotka ovat kaksi täysin eri asiaa. Googlatkaa itse.

    Omaisuuden kutistuminen johtuu rakennemuutoksesta ja omaisuuden arvon laskusta. Suomalaisten omaisuus koostuu pääasiassa omistusasunnosta ja ne on hankittu aikana, jolloin ne ovat olleet arvokkaita. Nyt asuntojen arvo on pitkään ollut laskeva ja erityisen voimakkaasti haja-asutusalueilla ja taantuvissa kunnissa. Kun väki ei sijoita, vaan kuluttaa esim. palveluihin, niin varallisuus ei kasva.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 18.3.2025, 10:14

    Donner-Amnellin mielipiteen keskustelussa päädyttiin Toni Amnellin (onkohan sukua edelliselle?) kanssa siihen että minä haluan edistää asioita vapaaehtoisin kannustein ja Toni lisäämällä sääntelyä. Erilainen ihmiskäsitys  ja erilainen suhtautuminen yksityiseen omaisuuteen.

    Takaisin otsikkoon. Luulen että EU pääsisi ison askeleen lähemmäksi hiilinieluongelmiensa ratkaisua, jos siirrettäisiin painopistettä reguloinnista kannusteisiin. Sääntelyä tarvitaan sen verran, että laaditaan ohjeistus hiilinieluyksiköihin ja niiden todentamiseen. Jos näiden avulla saataisiin käyntiin EU:n laajuinen oma hiilinielumarkkina, jähmeästi eteneville ilmastotoimille saataisiin rahoitusta.

    Meidän omalta hallitukselta en odota suuria, mutta jos nyt edistäisi edes tätä kuviota.

    http://www.hs.fi/mielipide/art-2000011093809.html

Esillä 10 vastausta, 201 - 210 (kaikkiaan 227)
1 2 3 … 20 21 22 23