› Keskustelut › Metsänomistus › Regulaatio vauhdissa metsätaloudessa.

Esillä 10 vastausta, 181 - 190 (kaikkiaan 227)
1 2 3 … 18 19 20 21 22 23

  • Regulaatio vauhdissa metsätaloudessa.

    Lähetetty: 28.2.2025, 12:18

    Merkitty: 

    Pöydällä on isoja metsätalouteen vaikuttavia asioita. Perintö- ja lahjaverotus, myyntivoittoverotus, metsävähennys, hiilensidonta jne. Tekijöitä joilla on huomattavia taloudellisia vaikutuksia päätöksentekoon, varsinkin kun metsänomistajat ovat ikäihmisiä.  Paljon paljon suurempia, kuin raivaussahan terän viilaus ja siksi hieman ihmettelen, etteivät ne täällä synnytä enenmmän keskustelua.

    Kummallista keskustelua käytiin joku ilta sitten mm. hakkuiden vähentämisestä. Rkp:n edustajan mukaan hakkuita ei tarvitse vähentää, kunhan kiertoaikoja vain pidennetään ja harvennukset tehdään lievempinä. Eikö tuo nyt ainakin lyhyellä aikaväliillä kiistatta vähennä hakkuita. Jos harvennushakuut tehdään myähässä, niin se helposti johtaa liian voimakkaaseen hakkuuseen ja tietenkin myös hiilensidonnan merkittäväänkin vähenemiseen.

    Tekijä
    R.Ranta R.Ranta
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • suorittava porras suorittava porras 16.3.2025, 18:43

    Palstan kirjoituksissa on joskus  valitettu tukien välin olevan liian pitkä. Risukko kasvaa nykyään nopeammin haitallisiin mittoihin. Tämän vuoksi onkin järkevää seurata vain kasvua eikä sitä ,milloin kuvio on tukikelpoinen. Tuet ovat muutenkin jo liipaisimella, joten on syytä alkaa valmistautua henkisesti ja fyysisesti siihen ,että niitä ei jaeta. Ei varsinkaan osaksi kantorahaa kaupallisen toiminnan yhteydessä. Homma kannattaa ilman tukiakin ,kun toimenpiteet tehdään kasvatettavan puuston ehdoilla ja tarpeeksi varhaisessa vaiheessa.

    Metsuri motokuski 16.3.2025, 18:46

    Se on totta. Yleensä ne jotka hoitavat metsiään niin hoitavat ilman tukiakin.

    PenttiAKHakkinen 16.3.2025, 18:53

    Outoja puheita täällä metsänhoidosta. Minä olen raivauksille saanut kemera tukia viimeksi joskus 30 vuotta sitten. Jätin liikaa koivuja kasvamaan niin loppui se tulonlähde. Saattaa olla, että nykyään pitää jättää koivuja tukien ehtona ja enemmän mitä minä jätin 90 luvulla.

    Muutenkin olen sitä mieltä, että kyllä metsät pitää pystyä hoitamaan ilman tukiaisia. Puhutaan paljon kemeratukien pienestä määrästä. Valvontaorganisaation kulut pitäisi myös sisällyttää tuohon.

    Joskus 15 vuotta sitten erehdyin hakemaan kemera-tukea tukkimiehen täin syömälle alalle, noin 1 ha. Mhy suositteli. Täysin käsittämätön byrokratia. Karrikoidusti voi sanoa, että valvoja tuli vierelle kävelemään istutusvaiheessa, että oikea määrä tulee istutettua ja oikeille etäisyyksille.

    Näkisin, että metsät on hoidettava ilman tukia, mutta esim terveyslannoituksille niitä voisi myöntää.

    Visakallo Visakallo 16.3.2025, 19:00

    Metsuri motokuski: ”Yleensä ne jotka hoitavat metsiään niin hoitavat ilman tukiakin.”

    Jaa, no mihinkäs ne tukirahat sitten ohjautuvat?

    PenttiAKHakkinen 16.3.2025, 19:57

    Visakallo ihmettee jotain asiaa, missä ei ole mitään tolkkua.

    Viime syksynä uutisoitiin, kuinka kemera tukia oli myönnetty täysin perusteettomien hakemusten pohjalta. Olen varma, että suurelle yleisölle jäi huono kuva koko järjestelmästä. Sama on tilanne maatalouden tukien kanssa. Valvontabyrokratiaa on vaikka kuinka paljon, mutta silti valvonta pettää.

    Ottavat varmaan metsäasioissakin satelliitit avuksi. Nehän pystyvät näiden metsätutkijoiden mukaan jopa laskemaan apteerauksen puille. Tulee aina mieleen laserkeilaus kymmenen vuotta sitten. Itä Suomen yliopiston tytkijaporukka tuli tarkastamaan keilaustarkkuutta. Mikä lie oli tarkkuus, kun keilauksessa kuusen n 15 vuotinen taimikko oli arvioitu hyväkasvuiseksi koivikoksi.

    Visakallo Visakallo 16.3.2025, 20:55

    Mitenköhän Pentin 15 vuoden takaiset huonot kokemukset tähän päivään enää liittyvät? Laserkeilaus on nyt paljon tarkempaa ja Metkan ehdot ovat aivan kelvolliset. Metsänomistajan asiat ovat nyt ainakin siltä osin ihan hyvin. Muissa Euroopan maissa metsänomistajat eivät voi kuin uneksia Suomessa käytössä olevista menetelmistä.

    PenttiAKHakkinen 16.3.2025, 21:30

    Visakallolle huomauttaisin, että nykyajan satelliittien antama tieto metsistä on melkeimpä kivikautista. Mitä me teemme tiedolla paljonko metsässä on puuta tai kasvua, kun ei ole tietoa, mitä nuo luvut tarkoittavat. Tilastointiin ne ovat omiaan, mutta eivät metsäpäätösten pohjaksi.

    Minun käsittääkseni Luke n tutkijoista Kari T Korhonen tai Lauri Mehtätalo on sanonut, että he eivät pysty sanomaan Suomen metsien kasvukyvystä kuin arvioita. Tarkoittaa, että satelliiteilla saadusta (tai vmi) metsätiedosta ei voi päätellä metsien kasvukykyä.

    isaskar keturi 16.3.2025, 22:06

    Nyt kyllä täällä kirjoitellaan asioista, joilla harvalla jos kenelläkään kirjoittelijoista on riittävää tietoa. Kaukokartoituksella tuotettu tieto perustuu tarkkaan ja vähemmän tarkkaan mittaukseen/inventointiin. Käytössä yhtäaikaa monia menetelmiä, joista kutakin pyritään käyttämään siihen, missä ne ovat parhaimmillaan. Eri tarkoituksiin hiukan eri menetelmiä. Metsäkeskuksen aineisto tuotetaan laserkeilauksen, ilmakuvauksen ja maastokoealojen perusteella ja tarkennetaan paikoitellen eri tavoin saaduilla toteutustiedoilla. Näiden kombinaationa tuotetaan tilastollisin menetelmin paras mahdollinen kaukokartoituksella saatava tieto. Valitettavasti tieto pitää esittää paljolti vanhakantaisilla nykyisiin menetelmiin sopimattomilla tavoilla ja suureilla, että tämänkin palstan lukijat ymmärtävät, mitä ne tarkoittavat. Siksi tarkka mitattu tieto korvataan näistä johdetuilla kuviotiedoilla, jolloin luonnollisestikin tiedon tarkkuus kärsii hiukan. Ei myöskään ole rahoitusta kaikkein tarkimpiin mittausmenetelmiin sekä niissä voi tullaan myös muita rajoitteita.

    Koska tulokset perustuvat tilastollisiin menetelmiin, ne ovat arvioita, kuten Korhonen ja Mehtätalo ovat todistaneet. Voivat kuviotasolla olla kuitenkin tarkempia kuin huonon arvioija, jonka senkin tulos perustuu arvioon, ellei mitata jokaisesta puusta useita eri tietoja (mm. pituus ja läpimitta eri korkeuksilta). Kasvukykyä tämäkään ei vielä kerro. Kasvukyvyn esittäminen on aina ennustamista ja voidaan tarkasti mitata vain jälkikäteen toteutuneesta kasvusta.

    Kokenut kaiken tietää 16.3.2025, 22:11

    No ylispuita ainakin metsäkeskus laskee aika tarkkaankin noista keilaustiedoista. Juuri ilmoittivat, että kun 1,1 hehtaarin kuviolla on 24-25 siemenpuuta, niin metkaa ei myönnetä. Jatkuvien hirvituhojen takia jätin siemenpuut, siementävät viereistäkin aukkoa. Kai siellä joku tekoäly seuloo, ei luulisi olevan enää henkilöstöä tuollaiseen.

    PenttiAKHakkinen 16.3.2025, 22:36

    isaskarilta painavaa puhetta.

    Lähtisin kuitenkin siitä, että nykyiselläkin tiedolla, varsinkin  metsäkeskusten keräämällä, voitaisiin arvioida kasvukyky. Käytettäisiin älyrobotteja laskemaan metsäkeskuksittain hakkuusuunnitelma, jolla voitaisiin saada optimaalinen kehitysluokkajakauma. Kiertoajan voisivat ottaa vanhan metsälain säännöistä.

    Ilmastolain pohja petti nimenomaan siinä, että ei ollut mitään tietoa metsien kasvukyvystä. Ei edes ymmärretty, että käytettävissä ollutta mittaustietoa ei saamut käyttää tulevaisuuden ennustamiseen. Minä kyllä lähetin muutamalle kansanedustajalle sähköpostia ja varottelin asiasta. Tuskin ymmärsivät edes mistä oli kysymys.

Esillä 10 vastausta, 181 - 190 (kaikkiaan 227)
1 2 3 … 18 19 20 21 22 23