Keskustelut Metsänomistus Regulaatio vauhdissa metsätaloudessa.

Esillä 10 vastausta, 161 - 170 (kaikkiaan 227)
  • Regulaatio vauhdissa metsätaloudessa.

    Merkitty: 

    Pöydällä on isoja metsätalouteen vaikuttavia asioita. Perintö- ja lahjaverotus, myyntivoittoverotus, metsävähennys, hiilensidonta jne. Tekijöitä joilla on huomattavia taloudellisia vaikutuksia päätöksentekoon, varsinkin kun metsänomistajat ovat ikäihmisiä.  Paljon paljon suurempia, kuin raivaussahan terän viilaus ja siksi hieman ihmettelen, etteivät ne täällä synnytä enenmmän keskustelua.

    Kummallista keskustelua käytiin joku ilta sitten mm. hakkuiden vähentämisestä. Rkp:n edustajan mukaan hakkuita ei tarvitse vähentää, kunhan kiertoaikoja vain pidennetään ja harvennukset tehdään lievempinä. Eikö tuo nyt ainakin lyhyellä aikaväliillä kiistatta vähennä hakkuita. Jos harvennushakuut tehdään myähässä, niin se helposti johtaa liian voimakkaaseen hakkuuseen ja tietenkin myös hiilensidonnan merkittäväänkin vähenemiseen.

  • Visakallo Visakallo

    Suorittavalta aivan hyvä mielipide raivausten teosta ajoissa, mutta se jäi vielä puuttumaan, että ketkä sen raivauksen tekevät? Suomen yksityisistä metsänomistajista vain murto-osalla on edellytyksiä edes selvitä raivauspalstalle asti, saati tehdä sillä jotakin, ja tulla vielä hengissä takaisin!

    suorittava porras suorittava porras

    Suomessa on 600 000 metsänomistajaa, joiden joukosta löytyy taatusti väkeä tekemään työt , jos työtä ei koeta liian haastavaksi. Aloitustyömaana taimiryteikkö ,jonka käsittely on viivästynyt pahasti , tappaa tehokkaasti innokkaimmankin tekijän työhalut- myös ammattilaisten. Hento konttorineitikin suoriutuu raivauksesta ,kun poistettava puuaines on pituudeltaan alle 1,5 metriä. Operaatio on myös tarvittaessa helppo toistaa, kun ei anna roinan kehittyä yhtään isommaksi.

    Kooltaan keskimääräisellä 30ha:n metsätilalla ei raivaus ole ylivoimainen tehtävä. Sen voi toteuttaa helposti huonokuntoisen omistajan lähisukulainenkin jopa talkoohengessä , jos työ on toteutettavissa ha/päivä vauhtia. Jos samaan toimenpiteeseen on uhrattava viikko , voi olla vähemmän halukkaita. Nyt on kyse siitä ,että ”ryhtymiskynnystä” voi alentaa tekemällä työt jo siinä vaiheessa ,kun ne eivät näytä vielä ylivoimaisilta. Mielekkääseen tekemiseen löytyy helpommin tekijöitä.

    Visakallo Visakallo

    Oikeasti aika vähän on taimikossa raivattavaa, jos ”hento konttorineiti” tai ”vatsan kohdalta harteikas” mieshenkilö hehtaarin päivässä raivaa!! Se kyllä onnistuu heiltäkin, mutta ei koskaan aivan kylmiltään.

    suorittava porras suorittava porras

    Ei kylmiltään eikä ihan hehtaaria päivässä ,mutta työ tulee todennäköisemmin tehtyä verrattuna siihen ,että edessä on viikon työpanosta vaativa ryteikkö.

    Tulee mieleen,  että jos pienikin osa siitä energiasta ja ajasta ,mitä punttisaleilla käytetään rautojen siirtelyyn , uhrattaisiin taimikoiden kunnossapitoon , olisivat metsämme huippukunnossa. Sama koskee muutakin liikuntaa. Esim. sähköpyörän korvaaminen ”luomulla” saisi rahat riittämään raivuriin tai jopa useampaan ja vaihtelun vuoksi tehty raivausurakka toisi keholle monipuolisempaa liikuntaa pyöräilyn tai muun liikunnan lisäksi.

    Rane2

    Ajatus että suomen ”hennot konttorineidit” tekisivät hehtaarin päivässä taimikonhoitoa on teoriaherrojen höpötystä.Pula ammattimetsureista on todellinen ongelma tulevaisuudessa.Varsinkin kun persut toppaavat ulkomaisen työvoiman saatavuuden.Metsänhoidolle käy kuten marjanjalostukselle.

    Visakallo Visakallo

    Toki näin suorittava, mutta kun se punttisali on yleensä siinä lähellä, mutta se metsä kymmenien, jopa satojen kilometrien päässä. Lähimpänä metsiään asuvat ovat taasen niitä, joilla kuolema on lähempänä kuin valjastaminen raivaussahan valjaisiin!

    PenttiAKHakkinen

    Täytyy ihmetellä näitä juttuja hehtaari päivässä. Ennen keskenkasvuisena saatoin tehdä 10 tuntisia päiviä, että juuri ja juuri onnistui hehtaari päivässä.

    Taimikoita on erilaisia, mutta jotain jänisten ruokaa minä en mene raivaamaan. Itse asiassa käytän vanhan ajan oppia raivauksille. Sanoivat, että kuusikon raivaus on tehtävä silloin kun risut alkavat hakata kuusen latvuskasvua tai jos latvuskasvu alkaa pienentyä roskapuun takia.

    Minusta tärkeää ei ole kuinka paljon kuluttaa hehtaarin raivaamiseen vaan se, että raivaa siten, että ainakaan kahdeksaan vuoteen ei tarvitse mennä alueelle.

    Minä puhun kuusikoista ja koivikoista. Männiköistä en tiedä paljon mitään.

    Visakallo Visakallo

    Mitä olen raivannut muiden metsiä, niin kellään heistä ei ole ollut edellytyksiä hoitaa hommaa itse, eikä kysymys ole ollut siitä, etteikö raivaustyö olisi vain heitä huvittanut tai kiinnostanut.

    Metsuri motokuski

    Kun työkseni raivasin kesät niin keskimäärin 0,7 ha oli koko kesän päiväkertymä. Uskon että en ainakaan silloin ollut hitaampia sahureita. Aikaa käytiin päivässä 6- 7 h.

    mehtäukko

    Penalle, männylle pätee pitkälle samat jutut mutta raivaus on tehtävä enenkuin risut alkavat hakata latvusta miltään jätettävältä puulajilta… Ja männyn taimikkoharvennus sitten 4-6 m pituusvaiheessa.

Esillä 10 vastausta, 161 - 170 (kaikkiaan 227)