Regulaatio vauhdissa metsätaloudessa.

Tämä aihe sisältää 227 vastausta, 34 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 2 viikkoa, 4 päivää sitten mehtäukko toimesta.

Esillä 10 vastausta, 121 - 130 (kaikkiaan 227)

1 2 3 … 12 13 14 … 21 22 23

Regulaatio vauhdissa metsätaloudessa.

Lähetetty: 28.2.2025, 12:18
Merkitty: talous

Pöydällä on isoja metsätalouteen vaikuttavia asioita. Perintö- ja lahjaverotus, myyntivoittoverotus, metsävähennys, hiilensidonta jne. Tekijöitä joilla on huomattavia taloudellisia vaikutuksia päätöksentekoon, varsinkin kun metsänomistajat ovat ikäihmisiä. Paljon paljon suurempia, kuin raivaussahan terän viilaus ja siksi hieman ihmettelen, etteivät ne täällä synnytä enenmmän keskustelua.

Kummallista keskustelua käytiin joku ilta sitten mm. hakkuiden vähentämisestä. Rkp:n edustajan mukaan hakkuita ei tarvitse vähentää, kunhan kiertoaikoja vain pidennetään ja harvennukset tehdään lievempinä. Eikö tuo nyt ainakin lyhyellä aikaväliillä kiistatta vähennä hakkuita. Jos harvennushakuut tehdään myähässä, niin se helposti johtaa liian voimakkaaseen hakkuuseen ja tietenkin myös hiilensidonnan merkittäväänkin vähenemiseen.

Tekijä
R.Ranta

Teema Metsänomistus

suorittava porras 11.3.2025, 09:37

Kurjen kommenttiin

Taisi olla kyse Neuvostoliiton romahtamisesta johtuneesta idänkaupan rajusta vähenemisestä ja pääomapiirien lyhytnäköisistä investoinneista valuuttaluottojen avulla huonosti tuottavaan toimintaan. Duunari katseli sivusta ja joutui sijaiskärsijäksi tässä myllytyksessä.

Muistan myös 1990- luvun alussa ,että ystävän/sukulaisen lainaa takaaville kerrottiin pankissa nimen paperissa olevan pelkkä muodollisuus. Hetken kuluttua takaaja huomasi olevansa taivasalla ja kämppä myynnissä alihintaan pankin sivuilla. Talo meni ,mutta velka jäi. Lisäksi menetettiin ystävyys.

Eipä mennyt metsäpuolellakaan kummoisesti. Tukin ja kuidun kantohinnat olivat liki tasoissa. Se oli toki hyvä motokuskin kannalta ,kun ei tarvinnut surra kahden motin ylisuurten puiden päätymistä kuitukasaan ilman suurempia rutinoita. Sahalle menevän tukkipöllin maksimi latvaläpimitta oli 35cm ja sitä isommat päätyivät selluksi, samoin vähänkin oksaisemmat pienemmät pölkyt. Tämän rinnalla myöhemmät kartellihöpinät olivat suorastaan linnun laulua.Tämä siis silloin 1990-luvulla.

Visakallo 11.3.2025, 09:49

90-luvun lama-ajan puukauppa oli toisaalta hyvin mielenkiintoista. Suomen lama ei vaikuttanut suoraan vientiin menneiden puiden hintoihin, vaan päinvastoin pakkodevalvoitu markka repäisi eron kotimaan hintatason ja vientihintojen kanssa aivan uusille lukemille. Kuusitukit myytiin silloin Japaniin ja visakoivut Saksaan. Voi nyt jo sanoa, että ne olivat elämäni parhaita puukauppoja. Niistä saaduilla rahoilla oli lama-Suomessa todella kova ostovoima!

R.Ranta 11.3.2025, 09:58

Olen ymmärtävinäni vähän jotain luontopointtejasi Nostokoukku, muuta muuten tulen tosi surulliseksi, kun luen viestejäsi. On sinulla masentava näkemys lähes kaikesta.

Ei pörssinkään tarkoitus mikää pahaa tarkoittava peli ole, vaan se on erittäin tärkeä keino hankkia yrittämiselle ja niiden kasvuedellytyksille vakuuksetonta pääomaa, joka on merkittävä tekijä.

Aika koukuttavaa tänne kirjoittelu on. Onko se sitten yksinäisyyttä, tarve valittaa jostakin, pätemisen tarvetta, oikeassa olemisen tarvetta vai mitä, vain vähän kaikkea, en tiedä. Eroon pitäis tällaisesta pyristellä ja tehdä senkin aikaa jotakin mielekkänpää.

suorittava porras 11.3.2025, 10:06

Tasan eivät käyneet onnen lahjat. Jouduin savotoimaan lama-aikaan uutta tielinjaa. Kohdalle osui järeä kuusikko. Tukin laatuvaatimukset olivat tiukat , käytössä vain pitkiä mittoja ja sorvitukki puuttui tavaralajivalikoimasta kokonaan. Puuston runkomuoto oli hieman ”eläväistä” , jonka seurauksena järeää tavaraa päätyi kuituosastolle huomattavia määriä. Lyhemmät mitat ja sorvimahdollisuus olisivat pelastaneet paljon. Vatsaa väänsi ,kun katsoin hakkuutulostetta. Tukkia30% ja kuitua70%. Runkojen keskijäreys 900l.

Nostokoukku 11.3.2025, 11:26

Parannetaanko sillä yrityksen kasvuedellytyksiä, että osinkoina jaetaan koko tulos tai hieman enemmänkin? Näinhän Suomessa on tapana monien yritysten kohdalla lehtitietojen mukaan.

Pörssiin sopii hyvin vanhan kunnaneläinlääkärin vertaus. Hän oli eläinlääkärinä rintamalla sodan aikana. Hoiti haavoittuneita ja sairastuneita hevosia takalinjoilla. Ruokahuolto ei oikein heille pelannut, etulinjan sotilaat olivat etusijalla. Hän toi kotoaan jauhopussin, ja kun nälkä oikein pääsi tulemaan, laski hevosen kaulasuonesta litran verta ja tekivät verilettuja. Hevonen kesti tuon ”osingon” oton muutaman päivän välein. Pörssi on kraana ”hevosen” kaulasuonessa. Siitä lasketaan osinkoja niin paljon, että yritys pysyy hengissä, mutta kasvuun ei juuri jää varoja.

mehtäukko 11.3.2025, 12:45

Edellä olevaan on kommentoitava. Omakohtainen kokemus yrittämisestä myös osakeyhtiönä voi olla menestyksellistä kaikilla mittareilla myös niin, että osinko on innoste ja palkinto. Kun kaikki palikat on tarkoituksellisesti valjastettu työ-arjessa tuomaan kaikille osapuolille elämään tyydytyksen, mikä ajaisi syömään kuormasta? Toisin pelaamiseen on jokin vahva syy, mutta se ei ole yleistettävissä.

käpysonni 11.3.2025, 13:09

Kansankapitalismia tarvittaisiin enemmän, mutta surullista on että suomalaiset on lottokansaa. Jos lottoon viikottain laitetut rahat sijoitettaisiin pörssiin, olisi tavalliset suomalaiset paljon vauraampia.

Mutta on näitä kyselyitä ollut, joista on selvinnyt että suomalaisten enemmistön mielestä on hyväksyttävämpää rikastua lottovoitolla tai ammattiurheilulla, kuin yrittämisellä, perimisellä tai sijoittamisella.

Ja kateus. On joskus todettu että on olemassa kahdenlaista kateutta, venäläistä ja amerikkalaista. Venäläistyyppisessän kateudessa menestyttä ihmistä yritetään kampittaa ja jopa tuhota, kun taas amerikkalaistyyppisessä kateudessa menestynyt ihminen on esikuva, jota ihaillaan ja josta otetaan mallia. Suomalaisia vaivaa tuo venäläistyyppinen kateus.

Kurki 11.3.2025, 14:03

Suorittavalle. Venäjän kauppa oli jo hiipunut puoleen aiemmasta Ahon hallituksen aloittaessa ja sen loppumisen vaikutus 600 000 työttömyyteen oli vain pieni lisä.

Varsinainen lama ja työttömyys syntyi pakkodevalvaation ja maskan devalvoitumisen 40% jälkeen, jossa pankkien valuuttavelat nousivat 1,7 kertaisiksi ja se aiheutti pankkikriisin, jossa valuuttavelkaa ottaneet eivät pystyneet enää maksamaan niitä pois ja menivät tai ajettiin konkurssiin.

Pakkodevalvaation 40% taas aiheutti beljakovilaisen ay-liikkeen Holkerin hallituksen aikaina repimät 40% palkankorotukset, joilla meni Suomen viennin hintakilpailukyky maailman markkinoilla. Kilpailukyky palautettiin laskemalla markan arvoa 40% suhteessa kilpaijamaihin, jolloin myös palkkataso laskee saman verran.

Saksassa samaan aikaan palkat nousivat alle 10%. Siellä palkkoja nostettiin kilpaijamaiden mukaan ja kilpailukyky säilyi.

Suomen historia pahimman laman 1990-alun laman aiheutti Suomen beljakovilainen ay-liike kilpailijamaita korkeammilla palkankorotuksilla.

Kalle Kehveli 11.3.2025, 14:17

Suomen 1990- luvun pahimman laman aiheuttivat ahneet porvarit, jotka pankkien kautta lainasivat rahaa yli tarpeen. Toisaalta pankit suoraan sanottuna työnsivat rahaa lainaksi. 100.000 mk ilman takuita. Jokainen pikku porvari lainasi rahaa, vaikkei ikinä pystynyt sitä maksamaan takaisin. Tämä johti devalvaation kanssa pankkien ahdinkoon.

Visakallo 11.3.2025, 14:32

Yksi vähemmän puhuttu 90-luvun laman syy oli, että pankinjohtajat onnistuivat 80-luvun nousukauden aikana neuvottelemaan itselleen uudet palkkaehdot. Aikaisemmin heidän palkkansa oli sidottu pankin talletuskantaan, mutta se muutettiinkin niin, että palkka sidottiin taseeseen. Jokainen ymmärtää, mihin se se sitten johti.