› Keskustelut › Metsänomistus › Regulaatio vauhdissa metsätaloudessa.

Esillä 10 vastausta, 111 - 120 (kaikkiaan 227)
1 2 3 … 11 12 13 … 21 22 23

  • Regulaatio vauhdissa metsätaloudessa.

    Lähetetty: 28.2.2025, 12:18

    Merkitty: 

    Pöydällä on isoja metsätalouteen vaikuttavia asioita. Perintö- ja lahjaverotus, myyntivoittoverotus, metsävähennys, hiilensidonta jne. Tekijöitä joilla on huomattavia taloudellisia vaikutuksia päätöksentekoon, varsinkin kun metsänomistajat ovat ikäihmisiä.  Paljon paljon suurempia, kuin raivaussahan terän viilaus ja siksi hieman ihmettelen, etteivät ne täällä synnytä enenmmän keskustelua.

    Kummallista keskustelua käytiin joku ilta sitten mm. hakkuiden vähentämisestä. Rkp:n edustajan mukaan hakkuita ei tarvitse vähentää, kunhan kiertoaikoja vain pidennetään ja harvennukset tehdään lievempinä. Eikö tuo nyt ainakin lyhyellä aikaväliillä kiistatta vähennä hakkuita. Jos harvennushakuut tehdään myähässä, niin se helposti johtaa liian voimakkaaseen hakkuuseen ja tietenkin myös hiilensidonnan merkittäväänkin vähenemiseen.

    Tekijä
    R.Ranta R.Ranta
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • isaskar keturi 10.3.2025, 13:35

    Sijoitetun rahan arvo seuraa omaisuuden arvoa. Talletukset eivät ole sijoituksia, eli talletus osuuspääomaan on edelleen nimellisarvoista rahaa, ja sen tuottaa osuuspääoman koron verran, mutta itse pääoma on edelleen rahaa. Sen sijaan osakesijoitus sekä omaisuuteen sijoittaminen kytkee arvon ko. omaisuuden arvoon, jonka arvo taas riippuu muista asioista kuin inflaatiosta, eli siihen liittyy riski.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 10.3.2025, 13:43

    Kyllä, kaikkeen sijoittamiseen sisältyy riskejä. Nyt kun korot nousivat, asuntojen hinnat laskivat. Eli nyt kun myyn nyt sijoitusasuntoni, sen nimellishinta on noin 15 % alempi kuin ostaessa, ja lisäksi asunnosta saatu kauppahinta on inflaation verran alentunut. Ihan koko summa ei ole tappiota, kun asunto on ollut vuokralla, mutta joka tapauksessa voi jo sanoa että eipä ollut hääppöinen sijoitus.

    isaskar keturi 10.3.2025, 13:54

    Teorian mukaan (vakaissa olosuhteissa) AJ asunnon reaaliarvo olisi kiinteässä omaisuudessa pysynyt ennallaan, jolloin  AJ olisi saanut myydessään inflaation verran enemmän rahaa+vuokratuoton. Harmi vain, kun teoriat eivät ymmärrä ihmisluontoa.

    Kiinteään omaisuuteen sijoittamalla haetaankin useimmiten ”turvasatamaa” rahalle, mutta se on usein myös arvokysymys. Siksi joku ostaa asuntoja kaupungista ja toinen metsää. MTK:n vanha slogan (maata ei enää valmisteta) on edelleen totta Pohjanmaan rannikkoa lukuun ottamatta, mutta ei välttämättä sekään kaikissa oloissa turvasatama. Tähän vaikuttaa juurikin ketjun alussa mainittu regulaatio – jos maan saa ottaa ”ilmaiseksi” muuhun kuin alkuperäiseen käyttöön tai suojella ilmaiseksi yhteisen hyvän vuoksi, pitää arvot olla sen mukaiset, jotta olisi tyytyväinen.

    Panu Panu 10.3.2025, 15:03

    Kauanko AJ omisti sijoitusasunnon? Hintaheilahteluita tulee aina mutta mitä pitempi on aikaväli sitä todennäköisempää on, että esim. asunnon hintaan on inflaatio vaikuttanut sitä nostavasti.

    Visakallo Visakallo 10.3.2025, 15:12

    Ostelin 90-luvun laman aikaan asuntoja, kun sattui silloin olemaan valmista rahaa käytettävissä. Kerkesivät olla yli 30 vuotta vuokralla, eli maksoivat itsensä muutamaan kertaan takaisin. Lahjotin nyt ne kaikki kämpät lapsilleni.

    Visakallo Visakallo 10.3.2025, 15:18

    Markka-aika on toki mennyttä aikaa, mutta hattu pitää ottaa päästä, kun sitä aikaa kiitollisena muistelee! Oli se niin hemmetin hyvää aikaa silloin sijoittaa!!

    A.Jalkanen A.Jalkanen 10.3.2025, 15:51

    Ostin asunnon 2020 jolloin oli kyllä jo koronaepidemia (joka olisi tullut huomioida) mutta ei ollut vielä tietoa Ukrainan sodasta eikä korkojen noususta.

    Kiinteä omaisuus ei ole turvassa silloin kun vihreä siirtymä sattuu omalle kohdalle eli sähkölinjan lunastus tai tuulivoimahanke.

    Visakallo Visakallo 11.3.2025, 07:10

    Tehdäänpä tässä pieni mielipidetiedustelu. Jos olisi pakko valita, niin kumman ottaisitte: 300 metriä korkean tuulimyllyn vähän yli kilometrin päässä pihasta, vaiko 400 kilovoltin Fingridin sähkölinjan vähän yli 30 metrin päässä talon seinästä? Kummassakaan tapauksessa rahallista korvausta ei välttämättä olisi saatavissa.

    Nostokoukku 11.3.2025, 07:26

    90-luvun lama mahdollisti valtavan omaisuuden uudelleen jakamisen. Vastaavaa ei ole nähty kuin 1800-luvun lopulla. Se oli ehkä laman tarkoituskin. Kaikille ei käynyt se, että lamaa edeltäneinä muutamana vuonna tavalliset työmiehet töihin mennessään jonottivat Saunalahden osakkeita. Ei se ole pörssin tarkoitus, että tavalliset ihmiset siellä seikkailevat. Heidät on sieltä aika-ajoin putsattava.

    Kurki Kurki 11.3.2025, 09:22

    Joo kyllä 1990-alun lamassa punapääoma tuhosi itse itsensä ja tuhosi kaikkien muidenkin pääoman. Työttömiäkin tuli 600 000. Pyöristettynä voisi puhua noin miljoonasta työttömästä.

Esillä 10 vastausta, 111 - 120 (kaikkiaan 227)
1 2 3 … 11 12 13 … 21 22 23