Keskustelut Metsänhoito Rauta-PK:n valmistus loppuu

Esillä 8 vastausta, 11 - 18 (kaikkiaan 18)
  • Rauta-PK:n valmistus loppuu

    Yara laittaa maaliskuussa lapun luukulle. Harjavaltaan tehdas loppuu ja samalla päättyy Rauta-PK:n valmistus. Yara suosittaa, että jatkossa turvemaille laitetaan tuhkapohjaisia lannoitteita, joita saa vaikka Ecolannilta. Yara aikoo keskittyä kangasmaiden typpilannoitteiden valmistukseen.

    Mitä me omatoimilannoittajat nyt levitetään? Tietääkö joku, onko muilta firmoilta saatavissa vastaavaa lannoitetta?

  • kuusessa ollaan

    Mitäs muutoin lannoitteet maksaa tällä hetkellä, hiukan tarkoitus laittaa yhdelle kuusikolle viimeinen voitelu?

    Dolmari

    ”Mitäs muutoin lannoitteet maksaa tällä hetkellä, hiukan tarkoitus laittaa yhdelle kuusikolle viimeinen voitelu?”

    Yaran monopolin tuntien hinnat ”kohdallaan”.

    metsä-masa

    Viisaita ja arvokkaita vinkkejä Rauta- PK:n tilanteestä :

    Tuskin on kovin suuri rikos on ne linkkikokoelmat ! taitaa mennä enemmän hyödyn puolelle, koska lukiaryhmässä on varmasti jokunen metsäpoikakin ja sitten ne nuoremmat metsänomistajat, joille on oiva tie päästä tiedon lähteille.

    Eikä se kansallisomaisuuden myynnistä päättäneiden tarkennuskaan pahasta ollut, kevättä kohti mennään !!!

    Burl

    Onko joku löytänyt korvaavan ratkaisun Rauta-PK:n tilalle? Meillä on pari kuusikkokuviota turvemaalla, yhteensä muutama hehtaari ja ravinneanalyysin mukaan juuri fosforista ja kaliumista on niukkuutta. Viljavuuspalvelu suosittelee tuhkalannoitusta, mutta hanke on kooltaan sen verran pieni, ettei siihen taida olla järkeviä edellytyksiä ainakaan koneellisesti tehtynä. Aluella ei ilmeisesti myöskään ole vireillä isompaa tuhkalannoitushanketta. Mikä neuvoksi?

    jees h-valta

    Kasvattaa tuonhetkisen kuusikon päätteeseen ja vaihtaa puulajia. Harvemmin kuusikolle tuhkalannoituksesta mitään suuria virikkeitä kasvuun saa. Karua on turvepohja mutta kittuuttaahan se siinäkin jotenkuten.

    Burl

    Jees h-valta: höpöhöpö! Ovat entisiä suopeltoja ja typpeä piisaa. Tämmöisillä mailla kun on ravinnetalous kunnossa, niin viljavuus vastaa omt:tä. Nyt korkeintaan vt-tasoa kasvun puolesta ja lisäksi ravinne-epätasapaino aiheuttaa laatuvikoja. Toinen kuvio on taimikkoa ja toinen nuorta kasvatusmetsää.

    Mitä tulee ajatukseen puulajin vaihdosta, niin tämmöiset kohteet jos mitkä ovat selkeitä kuusenkasvumaita. Korkeintaan tervaleppä voisi tulla kysymykseen, mutta mahdollisesti maatalouden vääristämä ravinnetalous lienee tällöinkin ongelma. Hieskoivu tietysti saattaisi joten kuten kasvaa, mutta edellytyksiä bisnekseen ainakaan maltillisilla korkokannoilla ei taida olla.

    Pete

    Neulasanalyysi ei valitettavasti anna täydellistä vastausta lannoitustarpeesta, mutta hyvä apu se kyllä on. KAsvatusmetsävaiheessa olevia turvemaan kuusikoita on pää-asiassa vain korpityypeillä. Tulevaisuudessa niitä voi olla myös ns. 2-tyypin paksuturpeisilla rämeillä.

    Korpien osalta oma kokemukseni on, että ne vanhemmiten eivät ole erityisen hyväkasvuisia kasvupaikkoja. Männylle ne ovat kuitenkin liian reheviä. Vanhoissa lannoitusohjeissa varttuneisiin kuusivaltaisiin korpiin on suositeltu NPK lannoitusta ja omat pienet kokemukseni tukevat tätä. Ne ovat olleet varsin ohutturpeisia, eli kuivatuksen ja runsaan haihduttavan puuston takia turvekerros on pysynyt happipitoisena ja sen seurauksena turve on hajonnut ja painunut. Tämä seurauksena juuristo saa jo jossain määrin fosforia ja kaliumia pohjamaasta. Pelkkä typpikin saattaisi riittääl, mutta jos neulasanalyysin mukaan fosforia ja kaliumia tarvitaan, niin NPK on toki varmempi ratkaisu.

    Jos haluat ensin kokeilla, niin ainakin Yara Pellon Y3 lannoitetta myydään useimmissa maatalouskaupoissa 40kg säkeissä ja voit ostaa vaikka vaan yhden säkin. Siinä on typpeeä 23% , Fosforia 3% ja kaliumia 8%. Kokeile sitä 600kg/ha annoksella ja seuraa reaktiota. Yksi säkki riittää 25m*25m ruudulle. Levitys menee sitten vasta keväälle kun kasvukausin on alkamassa ja lumet (?) sulaneet.

    Pete

    Burl, laitoit samalla hetkellä tarkennusta kun itse lähetin viestiä. Kun kyseessä on suopellon metsityskohde, niin typpeä ei tosiaan tarvitse yhtään lisää. Hyviä vaihtoehtoja ei oikein ole kun rauta-pk ei ole enää markkinoilla. Ruotsissa yara myy pk-lannoitetta, jossa fosforia on noin 10% ja kaliumia noin 20%. Se olisi hyvä ratkaisu boorilisäyksellä, mutta ei taida olla myynnissä Suomessa. Työmäärä huomioiden laittaisin itse mahdollisimman matalatyppistä puutarha tai perunalannoitetta ja booria mahdollisesti lisäksi. Nykytermeillä yara hevi1 voisi olla käypäinen ratkaisu. Harmi ettei kyseistä kohdetta ole pk-lannoitettu jo metsitysvaiheessa, siihen olisi saanut 100% kemeraa jos suunnitelmanlaatija olisi ymmärtänyt hakea. No veronmaksajat kiittää 🙂

Esillä 8 vastausta, 11 - 18 (kaikkiaan 18)