Keskustelut Metsänhoito Rauduksen kasvatus

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 174)
  • Rauduksen kasvatus

    Metsälehdessä oli taannoin juttu koivunkasvatuksesta joka minulta meni vähän ohi. Muistaakseni joku oli tutkinut koivun päätehakkuita ja tutkijan mielestä 50v koivikon päätehakkuussa tukki% jää 50, joka oli hänen mukansa liian vähän. Pitäisi kasvattaa pitenpään. Miten te olette kasvatelleet, minkä ikäisenä harvennukset ja avohakkuu. Paljon puuta ja tukki%

  • Anton Chigurh

    Minulla vanhin istutuskoivikko on vuodelta 1982. Keväällä 2014 (7 kasvukautta sitten) tehdyn metsätaloussuunnitelman mukaan tuolloin kaksi kertaa harvennetulla kuviolla oli seuraavat arvot: ikä 32, ppa 21, rluku 506, lpm 23, pit 23, tilavuus 215 m3/ha, tukkia 65, kuitua 144, kasvu 13,3 m3/ha/vuosi. Kolmas harvennus tehtiin syksyllä 2016. Nyt siinä kasvaa luokkaa 300/ha. Lpm on nyt reilusti yli 30. Tarkoitus on päätehakata 2025 (43 vuotta istutuksesta).

    Alle on ilmestynyt sankka kuusentaimikko.

    Jätkä

    Visakallo:”-Sekin tahtoo unohtua, että nopeampi kiertoaika tuo nopeammin eteen myös uudet uudistamis- ja hoitokustannukset. ”

    – Tuo tulkinta on outo!  Minusta kunnon kiertoajan tuloksella – Olkoon se vaikka vain viisi vuotta, mutta jos päätehakkuussa on täydellinen koivutukkimetsä, voi hyvin mällätä uudistuskulut aina tarvittaessa metsän hyväksi.

    Tuntuu, että jotain on unohtunut, mutta vain Visakallolta.

    Gla

    Jees: ”Gla, koivun yksivuotinen pottitaimi on suht saman hintainen, ei kalliimpi. Sillä nykyään vallan istutan. ”

    Paljonko se maksaa?

    jees h-valta

    Piti oikein koluta, 0,34 alv.0% On se nyt hiukan esim. mäntyä kalliimpi mutta ei merkittävää eroa.

    Metsuri motokuski

    No ei tosiaankaan ole. Noilla hinnoilla 50% kalliimpi ja pirun arka niin myyrä kuin hirvituhoille.

    Anton Chigurh

    mopokuski: ”pirun arka myyrätuhoille…”

    Kun petouhka puuttuu (ketut tapettu), niin myyrät uskaltautuvat myös marginaalihabitaatteihin (taimikot).

    Tässä ketut (myös supikoirat) ovat saaneet olla rauhassa toistakymmentä vuotta: sinä aikana ei lainkaan myyrätuhoja. Ketut kuulemma tuhoavat jäniskannan. Siitä todisteena uusi jänisennätys tältä suvelta: kerralla näkyi 14 jänistä (niistä 10 metsäjäniksiä) keittiön ikkunasta pellolla.

    Visakallo

    Visakallo:”-Sekin tahtoo unohtua, että nopeampi kiertoaika tuo nopeammin eteen myös uudet uudistamis- ja hoitokustannukset. ”

    Jätkä: ”Tuo tulkinta on outo!  Minusta kunnon kiertoajan tuloksella – Olkoon se vaikka vain viisi vuotta, mutta jos päätehakkuussa on täydellinen koivutukkimetsä, voi hyvin mällätä uudistuskulut aina tarvittaessa metsän hyväksi.”

    Piti se vielä tämäkin päivä nähdä, että uudistamiskulujen huomioiminen on entisen metsäkoulun opettajan mielestä outoa! Kyllä kulu on aina kulu, maksetaan se sitten puukauppatulosta, eläkkeestä, palkasta tai perinnöstä. Aivan jokainen puuta vähänkin pidemmän aikaa tuottanut  kyllä tietää, että metsän uudistaminen maksaa aina jotakin ennemmin tai myöhemmin. Jos uudistaa huonosti tai jättää uudistamatta, kulu näkyy myöhemmin huonompana puunmyyntitulona.

    Anton Chigurh

    Pääsin uudistushakkauttamaan vuosituhannen alussa 1940 istutetun kuusikon. Kuvio on luokkaa 2 hehtaaria. Siitä oli 1939 kesällä kaadettu rasiin vankka vanerikoivikko, niin vankka, että puolet kuviosta oli pitänyt istuttaa kuuselle. Tuttu mies kertoi ajaneensa hevosella vanerikoivut läheiselle lahdelle (kymijoen vesistöä). Toiselle puolelle säästyi alikasvoskuusikko. Tuossa päätehakkuussa istutuskuusikosta irtosi 700 kiintoa (800 runkoa/ha), mutta alikasvoksesta syntyneestä 200.

    Jätkä

    Visakallo. Pitipä tosiaan pettyä Visan järjenjuoksuun, jota olen pitänyt porukan parhaimmistoon kuuluvana – en pidä enää, koska tuolla asenteella Visakallon ei pidä ajaa autollaan pätkääkään, koska sen kuluttaa polttoainetta liikkuakseen! Jos Jumalauta uudistuskustannukset ovat liian kovat, kun Rauduskoivikkoa uudistaa vajaan neljänkymmenen vuoden iässä, niin miten ihmeessä kuusikkoa kannattaa uudistaa viljelemällä viisikymppisenä?

    Luulisi olevan aika kevyt ratkaistavana yhtälö, jossa istutetaan kaksi eri kuviota, joista toinen menee ”lihoille, kun siitä kolmikymppisenä päätehakkuussa  harvennustulot mukaan laskettuna on saatu 400 kiintoa/ha ja toisesta muuten samanlaisesta on päätehakkuu tehtävänä vasta kuusikymppisenä – seitsenkymppisenä. Kokonaispuumäärä molemmissa sama.

    Toinen on parempi, mutta kumpi, onko se kuvio, jossa on vain yksi uudistaminen, vai kuvio, jossa on kaksi uudistamista.  Ymmärrän kyllä nyt, miksi Visakallo ei ole alkanut eläkeläisopettajaksi. Yksi syy taitaa olla, että ei olisi päässyt millään konstilla.

    Visakallo

    Otetaanpa nyt Jätkä aivan rauhallisesti tämä asia. Missä minä olen sanonut, että koivun uudistamiskustannukset olisivat liian kovat, missä? Kun en ole metsiäni saanut, perinyt, enkä huijannut, vaan ostanut jokaisen hehtaarin, joudun senkin takia kirjaamaan vähän tarkemmin tulot ja menot. Olen näiden vuosikymmenten aikana uudistanut, hoitanut ja kasvattanut jonkinmoisen määrän niin koivikoikoita, kuusikoita ja männiköitäkin. Aivan pyytämättä ja ylläyttäen siinä on myös muodostunut käsitys siitä, minkä verran työtä kunkin puulajin uudistamisessa, omilleen hoitamisessa ja varjelemisessa on, ja vielä senkin, mitä se maksaa. En todellakaan ole moittinut koivua, vaan korostin kaikkien kulujen tasapuolista huomioimista laskelmissa, jottei kenellekään tulisi pettymyksiä. Toistan edelleen, että puuntuotanto ei ole uskonasia, se on työtä, laskemista sekä jaksamista.

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 174)