Tulevaa perintöpalstaa tässä on yrittänyt raivailla jonkinlaiseen kuntoon, mutta usko alkaa loppumaan. Eli kyseessä on noin 15 vuotta sitten istutettu mäntytaimikko, joka on käytännössä jäänyt kokonaan hoitamatta. Lehtipuu-roskaa on ja paljon ja myös siemenistä kasvanutta mäntyä. Jonkun reilun hehtaarin olen tuota rytökasaa raivaillut ja männyt ovat ihmeen hyvin selvinneet, jonkun verran on ollut vääriä runkoja tai tupla latvoja tai muuta,  mutta raivurin terä on ne hoitanut. Mutta raivattu alue kyllä näyttää hyvältä. Mutta onhan se työlästä. Versonneet koivut ovat jo kunnon polttopuurangan kokoisia ja muutenkin kaikkea roskaa on. Vähän olen alkanut kyseenalaistamaan raivauksen järkevyyttä työmäärän vuoksi. Parilla tankillisella alaa ei vain synny, mutta ärräpäitä ja hikeä senkin edestä. Tähän mennessä raivattu alue luonnollisesti kannattaa pitää tästä eteenpäin kunnossa. Mutta se raivaamaton alue. Onko järkevää vain jatkaa raivaamista hammasta purren vai unohtaa alue kylmästi esim 10 vuodeksi ja sitten myydä energiapuuksi osa tai kaikki?