Keskustelut Metsänhoito Rästitaimikko

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 61)
  • Rästitaimikko

    Tulevaa perintöpalstaa tässä on yrittänyt raivailla jonkinlaiseen kuntoon, mutta usko alkaa loppumaan. Eli kyseessä on noin 15 vuotta sitten istutettu mäntytaimikko, joka on käytännössä jäänyt kokonaan hoitamatta. Lehtipuu-roskaa on ja paljon ja myös siemenistä kasvanutta mäntyä. Jonkun reilun hehtaarin olen tuota rytökasaa raivaillut ja männyt ovat ihmeen hyvin selvinneet, jonkun verran on ollut vääriä runkoja tai tupla latvoja tai muuta,  mutta raivurin terä on ne hoitanut. Mutta raivattu alue kyllä näyttää hyvältä. Mutta onhan se työlästä. Versonneet koivut ovat jo kunnon polttopuurangan kokoisia ja muutenkin kaikkea roskaa on. Vähän olen alkanut kyseenalaistamaan raivauksen järkevyyttä työmäärän vuoksi. Parilla tankillisella alaa ei vain synny, mutta ärräpäitä ja hikeä senkin edestä. Tähän mennessä raivattu alue luonnollisesti kannattaa pitää tästä eteenpäin kunnossa. Mutta se raivaamaton alue. Onko järkevää vain jatkaa raivaamista hammasta purren vai unohtaa alue kylmästi esim 10 vuodeksi ja sitten myydä energiapuuksi osa tai kaikki?

  • Timppa

    Töihin vaan itse, jos mahdollista.  Kunto nousee ja paino putoaa.  Sen olen vuosikymmenten kuluessa huomannut.  Saat pitemmän kunnollisen elämän, kun puurrat metsässä.

    Minä aloitin perkaukset pelastamalla entisestä lehmihaasta hakattujen leppien tilalle istutettuja koivuja joskus liki 50 vuotta sitten.  Oli kova savotta.  Leppiä ei tahtonut saada millään hengiltä.  Homma oli uusittava parin vuoden välein ja vielä sen ajan raivureilla.  Voitin 6-0.  Paikalla on jo kauan kasvanut hieno koivikko.

    En ottaisi mitään koneita sotkemaan taimikkoa.  Myyntitulo on olematon.  Ne koivut kannattaa kaataa kokonaan.  Kyllä sinne sekaan kuitenkin uusia ilmaantuu.

    Meillä kasvaa kanssa n 15-vuotias mäntytaimikko (minun käsin kylvämä).  Se on perattu 2 kertaa.  Viimeisestäkin perkauksesta n 4 vuotta.  Nyt on tosi hieno.  Kerran vielä lähiaikoina perataan lopulliseen kasvatusasentoon

     

     

     

    Puuki

    Jostain lehdestä luin yrittäjäveljeksistä jotka on jo useamman vuoden urakoineet eh:ksia ja energiapuuta Valtran 93Htec-traktoriin tehdyllä Nisulan motopäällä varustetulla koneella.  Sen piti olla ihan kannattamatonta touhua palstan joidenkin mielipiteen muodostajien mukaan ,mutta niin vaan on toiminut .

    Isoja koneita ei kannata taimikkokokoiseen metsään päästää ainakaan ellei ole hyviä referenssikohteita joista voi nähdä työn jäljen.   Täällä maksetaan lisäksi energiapuusta tien varteenkin niin huonosti, että hinta menisi korjuukuluihin.  Siksi varmaan ep-ostajakin kertoi että kyllä ostetaan e-puuta mielellään tienvarsikauppoina.

    suorittava porras

    Puuki lukenut lehdestä….??

    Ei todellakaan tarkoita ,että työskentely kannattaa ,jos siitä on artikkeli lehdessä . Hyvin usein kyse on vain ilmaisesta kaupallisesta toedotteesta ,joka on puettu lehtiartikkelin muotoon. Vastaavilla vehkeillä on korjattu edellä viittaamani kuvan energiapuusavotta. Ei tullut siitäkään yrityksestä menestystarinaa samoin ,kun monen muunkin vastaavan yrityksen kohdalla on käynyt. Nälkäpalkalla ei tehdä tulosta. Tilanne voisi olla toinen ,jos edes osa korotetusta kemerasta olisi ohjattu työkustannuksiin , mutta sen kuittasi kokonaisuudessaan taho ,jonka on tarvinnut laittaa vain nimi paperiin ja jättää ryteiköt toisten huoleksi.

    Jätkä

    Kyllä on tosiahnetta porukkaa! Kemeraa ja kemeraa ja Kemeraa. Visakallokin on keksinyt, että kemerakohteet kannattaa teettää ja ei-kemerakohteet tehdä itse. Mikä halvatun logiikka siinäkin muka on?

    Kemerat pitää lakkauttaa ja pistää metsät pakkohoitoon, muuten ei hyvä seuraa.

    Puuki

    Ne veljekset oli ymmärtäneet sen, että koneella pitää pystyä tekemään monipuolisia töitä. Kun ei ole puusavottaa ,niin traktorilla voi tehdä jotain muuta.  Sehän harvemmin onnistuu pelkällä metsäkoneella, ei ainakaan suorittava kommenttiensa perusteella ole siihen päässyt.

    Tolopainen

    Kun yhteiskunta vie metsätuloista 90% on tietenkin oikein, että osallistuu pienellä nimellisellä korvauksella taimikon hoitoon. Mitä paremmat taimikot sen rikkaampi perikunta. Juurikin ay liike kuppasi oman paksun  siivun ohenevista metsätuloista.

    Puuki

    Olen samaa mieltä.  Kemeratuki on pieni ”korvaus” eri tavoin vuosien mittaan halpuutetuista puun hinnoista ja myyntiveroista.    Ensin pitäisi puuttua niihin verottomiin tuloihin tai turhiin tukiin joita monet muut tahot kerää. Ja katsoa mikä kannattaa ja mikä ei valtion näkökulmastakin.   Kannattaako tappaa hyvin lypsävä lehmä vai pitää hengissä ?  Yksityisautoilu kuuluu vähän samaan kastiin metsänhoidon kanssa.

    E-puun korjuu alkaa olla järkevää tehdä , jos siitä saatava kantohinta vähintään kattaa liian aikasin tehtyjen ajurien+ korjuuvaurioiden  metsän kasvua vähentävän vaikutuksen ja kokorunkokorjuulla lannoitusvaikutuksen menetyksen aiheuttaman kasvutappion.  Th on kallista isokokoisessa taimikossa. Mutta sitä kustannusta voi verrata sitten sen tekemättä jättämiseen tai,  jos muuten sopii, niin ep-korjuun vaikutuksiin.

    Timppa

    Kun yhteiskunta vie metsätuloista 90%

    Tuollaista verotusta en ole huomannut.  Jos sinulle Tolopainen on niin käynyt, tee heti verovalitus.

    Miikkam

    Jos itsellä on intoa tehdä, mutta aika tuppaa olemaan kortilla nii kun se usein on. Niin kiertäisin kuvion ja kaataisin pahimmat yliskoivut pois. Usein näitä selvästi mäntyjä pidempiä koivuja on vain muutama sata per ha. Eivät vaikeuta juuri kulkemista, mutta saat pari vuotta lisä aikaa raivuulle. Jos aikataulu antaa periksi niin sitten toki kannattaa tehdä järkiään.

    Metsuri motokuski

    Kyllä kannattaa raivata. Ota liikunnan kannalta ja saathan siihen kemeran vaivan palkaksi. Itse kun tekee niin ei maksa mitään. Kun raivaat niin etene rintamana ja korkeintaan metrin levyisenä kaistana ja niin että tuulee tehdylle alueelle päin. Sahattuja risuja ei saa kaataa raivaamattomalle alueelle. Tuolla tavalla kun teet niin ei ärräpäitä lähde. Hidasta mutta helppoa. Tärkeintä on katsoa tuulen suunta ja aloittaa alueen raivaus aina niin että koskaan tuuli ei kaada risuja raivaamattomalle alueelle.

    E puukin tarvitsee ennakkoraivauksen joten raivaukselta et taida säästyä mitenkään.

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 61)