Keskustelut Metsänhoito Rästitaimikko

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 61)
  • Rästitaimikko

    Tulevaa perintöpalstaa tässä on yrittänyt raivailla jonkinlaiseen kuntoon, mutta usko alkaa loppumaan. Eli kyseessä on noin 15 vuotta sitten istutettu mäntytaimikko, joka on käytännössä jäänyt kokonaan hoitamatta. Lehtipuu-roskaa on ja paljon ja myös siemenistä kasvanutta mäntyä. Jonkun reilun hehtaarin olen tuota rytökasaa raivaillut ja männyt ovat ihmeen hyvin selvinneet, jonkun verran on ollut vääriä runkoja tai tupla latvoja tai muuta,  mutta raivurin terä on ne hoitanut. Mutta raivattu alue kyllä näyttää hyvältä. Mutta onhan se työlästä. Versonneet koivut ovat jo kunnon polttopuurangan kokoisia ja muutenkin kaikkea roskaa on. Vähän olen alkanut kyseenalaistamaan raivauksen järkevyyttä työmäärän vuoksi. Parilla tankillisella alaa ei vain synny, mutta ärräpäitä ja hikeä senkin edestä. Tähän mennessä raivattu alue luonnollisesti kannattaa pitää tästä eteenpäin kunnossa. Mutta se raivaamaton alue. Onko järkevää vain jatkaa raivaamista hammasta purren vai unohtaa alue kylmästi esim 10 vuodeksi ja sitten myydä energiapuuksi osa tai kaikki?

  • Metsänmies

    Kannattaa jatkaa raivausta, jos vähänkin on intoa. Kun on päässyt urakassaan yli puolenvälin, alkaa helpottamaan. Kokemattomasta voi tuntua alussa ylivoimaiselta tehtävältä, mutta tekemällä se kuitenkin valmistuu. Kun on ollut jo noin pitkään hoitamatta, ja saa vielä taimikon, ei se tuhoudu vielä seuraavinakaan vuosina. Siis aikaa vielä on, mutta ei kannata tahallaan viivytellä. Toinen vaihtoehto on , jos tuo poistettava puu on tarpeeksi järeää ja sitä on riittävästi, teettää sen energiapuuksi. Taimikko voi hiukan kärsiä, mutta ei merkittävästi. Huonoin vaihtoehto on, että jättää alueen hoitamatta.

    Jätkä

    toimistorotta. Minulla on kokemusta männyntaimikosta, joka joutui lähinnä hieskoivun ahdistelemaksi. Hiihtelin hankia hiljalleen ja vastaan tuli muutaman hehtaarin alue, jossa oli n. 1,5 metrinen männyntaimikko. Hoikkia nättejä mäntyjä . Niiden ohi oli jo kasvanut hieskoivikko, jonka runkoluku oli kovempi kuin mäntyjen.

    Pistin kohteen muistiin ja työlistalle. Olosuhteet kuitenkin ajoivat minut muualle pariksi vuodeksi ja sieltä kun tulin, niin hiippailin katsomaan tuota kohdetta: Käytännössä ei ainuttakaan männyntaimea! Koivikko oli kasvanut sellaista vauhtia, että se oli jo ensiharvennusvalmista.

    Sinä kesänä hakkasin koivikon harvemmaksi – muutama kuusentappi jäi sinne koivujen lisäksi.  Kuuset kasvoivat hirmuvauhtia ja joskus 15 vuoden kuluttua ylispuukoivut hakattiin pois ja alle syntyneet kuuset pääsivät täyteen kasvuvauhtiin.

    Koska olet vasta harjoitteluvaiheessa? ?  -Niin suosittelen tekemään ensin sellaista helpompaa aluetta ja siinä paneutumaan sahaustekniikkaan, videoitakin raivurin käyttöön (esim Metsolalta) löytyy ja terän pitää olla hyvässä kunnossa aina. Ammattilaiset, pl. arto – teroittavat terän joka tankilliselle, eivätkä sahaile maihin.

    isotee

    Kannustan jatkamaan raivausta minäkin. Työ tekijäänsä kiittää. Aari ja tankki kerrallaan eteenpäin. Kun alkaa ahistaa, katse valmiille raivatulle alueelle. 🙂

    Metsäkupsa

    Jos aiot tulevan perintöpalstan pitää, jatka raivausta tai raivuuta ulkopuolisella toimijalla. Kohde varmaakin täyttää Kemera ehdot. Jos aiot myydä ennen pitkään, silloin jos joku suostuu energiapuusavotan tekemään niin, että ei tili pakkaselle mene, savotta pystyyn. Ei haittaa silloin, vaikka energiapuiden poisvienti köyhdyttää maapohjaa. Maahan kaadettu puuaines vastaa lannoitusta, jolloin raivauksen jälkeen metsä intoutuu hyvään kasvuun.

     

     

     

     

     

    toimistorotta

    Hyviä näkökulmia tullut. Palstat ovat Kemera-kelpoisia  ja itseasiassa on haettu taimikon varhaishoito (eli 160 € / h) tuki. Tässä vaiheessa poisraivattu puusto keskimäärin ei ole ihan hellapuu-kokoista, joten nyt sieltä ei hirveästi energiapuutakaan ole tarjolla, mutta myöhemmin kyllä.

    Järki sanoo, että raivaistuta tulee jatkaa ja todennäköisesti näin tulee myös käymään :). Kyllähän siitä komeaa männikköä on pääsääntöisesti on tullut, tosin pohja on kuin räjähdyksen jäljiltä. Noin pari kolme hehtaaria (vajaa hehtaari oli helpompaa) on nyt tullut raivattua ja kaikkiaan olisi 7 tiedossa. Mustia kantoja ei ole tullut (paitsi Scarletin terällä, jota ei kertakaikkiaan saanut pysymään terävänä lehtipuu-roskan raivaamisessa). Sahan kytkin ei kulu, kun käytännössä tolla pohjassa saa niittää ryteikköä kumoon. Yhtäkään katkaistua puuta ei ole jätetty nojaamaan kasvavaa puuta vasten 🙂 .

    Joku esitti aajtuksen miten hoito tulevaisuudessa, kun nytkin on ollut olematona. Tuo on hyvä kysymys. Toivottavasti pojasta polvi paranee. Sen verran ahne olen, että mahdollisen tuoton kannalta palstat pitäsi kunnostaa huomattavasti paremmalle tasolle ja sitä tässä on pyritty tekemäänkin.  Onneksi hieman kauempana sijaitsevilla palstoilla tilanne ei ole riistäytynyt käsistä ja pienellä äänen korotuksella nykyinen omistaja heräsi tilanteeseen. Vanhemmat ihmiset nyt jostain syystä suosivat passiivista metsänhoitoa.

    Tolopainen

    Eikö tuo jo ole keskimäärin kolme metristä eli, nuorenmetsänhoitotuki 200€ pitäisi saada Kemeraa.

    pikkutukki

    Jos saa energiaksi MYYTYÄ pystyyn ja vielä kemerat korotettuna suoraan itselle en paljon miettisi , älä mieti sinäkään .

    toimistorotta

    Mielestäni ensin kannattaa ottaa taimikon hoito tuki ja sitten vasta nuorenmetsänhoitotuki. Pitäähän nuo tuet yrittää parhaansa mukaan optimoida. Vai olenko jotain ymmärtänyt väärin?

    Visakallo

    Periaatteessa kyllä, mutta valitettavasti kukaan meistä ei tiedä maksettavien tukien tilannetta ja ehtoja 10 vuoden kuluttua.

    toimistorotta

    On totta, että tukien tilannetta on vaikea ennustaa. Vähän pitää ottaa tukiriskiä.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 61)