Keskustelut Metsänhoito Rästitaimikko

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 61)
  • Rästitaimikko

    Tulevaa perintöpalstaa tässä on yrittänyt raivailla jonkinlaiseen kuntoon, mutta usko alkaa loppumaan. Eli kyseessä on noin 15 vuotta sitten istutettu mäntytaimikko, joka on käytännössä jäänyt kokonaan hoitamatta. Lehtipuu-roskaa on ja paljon ja myös siemenistä kasvanutta mäntyä. Jonkun reilun hehtaarin olen tuota rytökasaa raivaillut ja männyt ovat ihmeen hyvin selvinneet, jonkun verran on ollut vääriä runkoja tai tupla latvoja tai muuta,  mutta raivurin terä on ne hoitanut. Mutta raivattu alue kyllä näyttää hyvältä. Mutta onhan se työlästä. Versonneet koivut ovat jo kunnon polttopuurangan kokoisia ja muutenkin kaikkea roskaa on. Vähän olen alkanut kyseenalaistamaan raivauksen järkevyyttä työmäärän vuoksi. Parilla tankillisella alaa ei vain synny, mutta ärräpäitä ja hikeä senkin edestä. Tähän mennessä raivattu alue luonnollisesti kannattaa pitää tästä eteenpäin kunnossa. Mutta se raivaamaton alue. Onko järkevää vain jatkaa raivaamista hammasta purren vai unohtaa alue kylmästi esim 10 vuodeksi ja sitten myydä energiapuuksi osa tai kaikki?

  • Visakallo

    Hyvä kysymys! Minkä kokoinen ala on kysymyksessä? On alueella kysyntää energiapuusta?

    Puu Hastelija

    Jos ei ihan vastaa omaa mukavuusaluetta, niin ainakin Eteläisemmässä Suomessa tuon palstan saisi realisoitua päätehakkuuhintaan pohjineen. Toki hyvinkin todennäköistä, että tuon ajatuksen julkituominen jättäisi perinnöttömäksi…

    toimistorotta

    Kyse on muutamasta hehtaarista ja nyt energiapuu käy hyvin kaupaksi. Mutta noin kymmenen vuoden päästä eräs todella iso lähialueen energiapuun käyttäjä sammuttaa kattilasta tulet viimeisen kerran. Pienempiä käyttäjiäkin on,  mutta ylitarjontaa energiapuusta voi ainakin periaatteessa tulla.
    En osaa sanoa tämän alueen myyntihinnoista mitään, koska hinnat vaihtelee paikkakunnittain ja paljon. Ja myyntiehdotuksella voi tulla ainakin mykkäkoulua ?

    Visakallo

    Voit pyytää tarjoukset  energiapuuharvennuksesta jo samantien. Jos alue on istutettu jo 15 vuotta sitten männylle, eikä aluetta ole kertaakaan raivattu sen jälkeen, niin lehtipuut ovat jo riittävän kokoisia energiapuukorjuuseen. Menevät hyvin kokopuuksi giljotiinikouralla. Nyt saisi vielä männikön pelastettua, mutta kymmenen vuoden kuluttua se ei enää onnistu.

    Hyöteikkö

    Niin tuttua! Mutta sanoisin että kannattaa jatkaa. Ihan kuntoilun vuoksikin. Jos käyt lenkillä niin jalanjäljet näkyy hetken. Kuntosalilla vain hienhajua. Keskustelin aikoinaan agrologikaverini kanssa, Sanoin että mikä sen mukavampaa kun näkee hoidetun taimikon takanaan. Kaverini vastasi että mukavaahan on sekin kun syksyllä kypsät viljanjyvät puhaltavat peräkärriin. Itse olen tosin nyt eläkkeellä, nautin kalastelusta.

    Tolopainen

    Periaatteessa metsänhoito ja omistaminen ei kannata, eli ylihintaan myyntiin koko roska. Motokuskia ei kannata ottaa risukkoon riehumaan, tuloksena on leveita ajouria ja isoja koneen kääntöpaikkoja ja entinen taimikko. Koronavirus muuten tulee tuhoamaan suurimman osan ihmiskunnasta, jo senkin takia  risusvotat voi unohtaa, kiinaan tarvitaan haapalautaa ei sellua. Suomessa sähköverkot tuhoaa karunavirus. Mutta millä rahalla Forttumi olisi Saksasta ostanut suljettavia hiilivoimaloita, jos ei olisi verkkojaan myynyt. Pekka Haavistolla oli pitkän tähtäimen suunnitelma ihan selvästi, siinä on presidenttiainesta.

    Gla

    Itsekin olen raivannut umpitiheitä nuoria metsiä ja tiedän tuon tehottomuuden tunteen työsaavutusta katsoessa. Toisaalta nautin, kun katson raivatulle alueelle. Kiroilua ei työstä seuraa eli asennoidun asiaan täysin eri tavoin kuin aloittaja. Aari kerrallaan ja kaikki on eteenpäin.

    Energiakorjuu noin nuoresta puustosta on minulle vieras ajatus. Säilytettävien yksilöiden valinta on ensiarvoisen tärkeää kohteessa, jossa on paljon huonolaatuista puuta, enkä saata uskoa, että konekuskilla on mahdollista tuota valintaa kovin hyvin tehdä. Mutta kannattaa tuokin vaihtoehto selvittää, jos raivaus tuntuu ylivoimaiselta.

    Kun kyse on kuitenkin vain muutamasta hehtaarista, voi työn jakaa suosiolla 2-3 vuodelle, jos alkaa maistua liikaa puulta tai aikaa raivaukseen ei vain riitä. Tosin viivyttely lisää vuosi vuodelta työmäärää.

    Yksi vaihtoehto on jättää tuo kuvio metsätalouden ulkopuolelle kehittymään kohti luonnonmukaista tilaa. Sertitiointivaatimukset (ainakin fsc, jos sellaiseen aikoo mukaan) edellyttää tällaisia alueita.

    Palstan myyntiäkään ei kannata unohtaa. Jos sitä ei ole tähänkään saakka hoidettu, mikä on omistamisen intressi? Toisaalta millainen osa kokonaisuutta tuo kuvio on ja millaista hoitoa muu osa tilasta kaipaa? Jonkinlainen suunnitelma kokonaisuudesta seuraavien 10 vuoden ajalle kannattaa tehdä. Hakkuut ja niistä seuravat hoidot. Nyt siistien, mutta viiden vuoden kuluttua raivaustarpeessa olevien taimikoiden määrä jne. Kun tuon kaiken laittaa paperille tai exceliin, alkaa kokonaisuus hahmottua. Siitäkin voi tulla mykkäkoulua, että vietät kaiken vapaa-ajan raivaamassa metsää eli tilanne on syytä tunnistaa jo nyt.

    Visakallo

    Käsittelyä kaipaava alue on ilmeisesti kemera-kelpoinen? Voihan alueen toki raivauttaa vieraallakin, sillä kemera-korvauksen ja verovähennyksen jälkeen raivauksen todellinen hehtaarihinta ei jää kovin suureksi. Itse olen nykyään teettänyt kaikki kemera-kelpoiset kohteet vieraalla, ja tehnyt omana työnä vain ne kohteet mihin kemeraa ei saa. Olen melko varma, että tässäkin tapauksessa niitäkin alueita tilalta löytyy. Metsänhoidossa pitää ratkaisuja tehtäessä aina lähteä omistajalähtöisesti, sillä hän maksaa aina nettokustannukset. Koneellista energiapuukorjuuta ei kannata pelätä, eikä sulkea vaihtoehdoista pois. Pyydä tarjoukset, ja varmista kemera-kelpoisuus. (Kun energiapuu korjataan talteen ja myydään, silloin kemera maksetaan korotettuna) Tässä tapauksessa kohteelle ei välttämättä jäisi kantohintaa energiapuulle, mutta eipä tule kulujakaan, ja korotettu kemeratuki 430 euroa / ha jäisi itselle.

    metsänkasvattaja

    kyllä  kannattaa  jatkaa  raivausta    vaikka  metsänhoitoyhdistyksen kautta  jos  ei  muuten raivatun alueen  arvo  nousee  heti  kannattaa  käyttää  tehokasta  sahaa  niin  homma  nopeutuu  mahtaisiko   moottorisaha  kaatokahvoineen  olla  parempi

    Jean S

    Niin no sitähän voi kysyä tarjouksia a) raivaussahatyöstä ja vaihtoehtoisesti b) koneellisesta energiapuun keräilystä, sitten kun on lukemat tiedossa niin voidaan kommentoida lisää 😀 Harvalta tosin saa molemmista tarjousta.

    Kun palsta ei ole oma, niin en viitsisi hirveästi talkoita tehdä. Tärkeintähän tietysti on, että sinne jää sellainen 900 tervelatvaista puuyksilöä jotenkuten tasaisesti. Millään muulla ei ole mitään väliä (no okei, kasvu tietysti hidastuu, mutta elämä on), koska niistä puista tehdään kuitua tai energiapuuta muutenkin. Eli jos voimat ovat vähissä, niin kannattaa ensin tsekata, että näitten elämä on kunnossa, ja perkailee välit sitten myöhemmin.

    Ylipäätään olen välillä katsellut ihmisten raivausjälkiä esimerkiksi vähän epätasaisissa männyntaimikoissa. Yleensä ne kaikki pienet taimet vedetään raivurilla iloisesti nurin, vaikka ne eivät enää juuri vaikuta siihen, kuka ”menee jatkoon” keskinäisessä kilpailussa. Samalla taas ne isoksi kasvaneet tupsaat voivat jäädä turhan tiheiksi, koska ei huomata katsoa sinne latvaan, että siellä kaksi samankokoista männyntainta kinnaavat keskenään.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 61)