Keskustelut Luonto Rästikohteet suojelun piiriin?

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 12)
  • Rästikohteet suojelun piiriin?

    Suojeltua metsämaata tarvitaan lisää. Metsäalaa vaivaa samanaikaisesti pula osaavat työvoimasta ja tilanne vain huononee. Molempiin ongelmiin saisimme edullista lievitystä ,kun valtio alkaisi ylivoimaisten hoitotoimenpiteiden tukemisen sijaan lunastaa pilalle menneitä uudistusaloja suojelutarkoitukseen. Ostos on edullinen ja rajallisesti käytössä olevaa työvoimaa vapautuu tuottavampaan työhön. Suojeltuun palstaan kohdistuvia päästöjäkään ei enää synny.

    Voisi asettaa esimerkiksi aikarajat hoitotoimenpiteiden hoitotoimien  toteuttamiselle. Mikäli palsta on oman onnensa nojassa tietyn ajan , se päätyy automaattisesti ja ilman eri toimenpiteitä suojelun piiriin. Nuorestakin pilalle menneestä metsästä kehittyy ajan kanssa arvokasta ja monimuotoista metsää.

    Edellä mainittu keino on kustannustehokkaampi ja hyväksyttävämpi tapa toimia verrattuna siihen ,että hyvin tuottavia talousmetsiä poistettaisiin puoli väkisin metsätalouskäytön piiristä. Kohteista ei ole pulaa.

  • mehtäukko

    Mikäpä siinä, jos ratkaisu maailmanparannuksen asioihin on suojelu.

    Kansallispuistot, luonnonpuistot, naturat ym. kymppipykälät jos eivät riitä pyhitykseen, kaikki hoitamattomat metsämaat säätiöiltä, kunnilta,kaupungeilta, seurakunnilta, rahastoilta,kuolinpesiltä yms. tulilinjalle.

    Visakallo Visakallo

    Kannatan suorittavan ehdotusta. Toiveenani (joka ei taida kuitenkaan koskaan toteutua) on, että aktiivikäytössä olevat talousmetsät jätettäisiin jo vähitellen rauhaan koko ajan lisääntyviltä käyttörajoituksilta, ja uudet suojelutoimet keskitettäisiin hoitamattomiin metsiin. Kun on itse asunut jo yli 20 vuotta lehtipuuvoittoisen suojelumetsän naapurina, ei asia henkilökohtaisesti jaksa kovin paljoa innostaa. Keskitymme lähinnä ruokkimaan lintuja ja muita metsän eläimiä, kun kuolisivat raukkaparat tuolla naapurin puolella nälkään!

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Noh, mutta ne lajithan ovat kehittyneet ennen ihmisen tuloa joten ne kyllä selviäisivät ellei ihminen muuttelisi liikaa heidän elinympäristöjään. Yksi rästikohde Visakallon naapurissa ei tee kesää, kun ympärillä on peltoja ja golfkenttä!

    Visakallo Visakallo

    11.4.2025 Maaseudun Tulevaisuudessa kerrotaan metsätalouden työvoimatilanteesta Suomessa. Jo noin puolet työvoimasta on nyt ulkomailta, Ruotsissa vastaava luku on 90%. Suomen pienentyneet ja kaupungistuneet ikäluokat eivät tarjoa enää alkuunkaan riittävästi edes alasta kiinnostuneita, saati alalle töihin tulevia ja sinne jääviä. Ulkomaisen työvoiman koulutuksessa on puolestaan paljon haasteita. He eivät enää jatkossa tule niinkään Baltian suunnalta, vaan Aasiasta ja Afrikasta. Kun samaan aikaan metsänomistajakunnassa on yhä enemmän niitä, joilta metsien hoitotyöt eivät eri syistä onnistu, jää nykyiset ja tulevat rästikohteet herran haltuun, eli joutaisivat uusiksi suojelukohteiksi.

    Perko

    ”Ei kannata” – nuorten metsänomistajien ääni
    ”En jaksa enää seurata puun hintoja. Isän metsästä saisin joskus huit’hai vain muutaman satasen hehtaarilta tuloja, ja verot syövät siitäkin suuren  osan”, kertoo 28-vuotias Y L .

    Huonolla hinnalla firmat tuhoaa koko metsäalan imagon ja verottaja on siinä kuin torpparin isäntä suurimpana ryöstäjänä.  Aukon  jäännös on monesti kannattamaton sijoitus 40 vuoden perioodilla.

    mehtäukko

    ”…Huonolla hinnalla firmat tuhoaa koko metsäalan imagon…”

    Onko paksumpaa valhetta nähty paatuneelta jk:laislta.

    Visakallo Visakallo

    Taitaa sen Y L:n isukilla olla jk-”metsä”?

    suorittava porras suorittava porras

    Suojelun kohdentamista näihin rästikohteisiin voisi pohtia siltäkin kannalta ,että puusto muodostuu monipuoliseksi ja huomattavasti vahvemmaksi kestämään luonnon tuhoja verrattuna vanhoihin järeisiin kuusikoihin. Jälkimmäisistä saattaa muodostua ajan myötä varsinainen tuholaisten keidas ,joka uhkaa merkittävästi ympäröivien talousmetsien terveyttä.

    Kokenut kaiken tietää

    Sitä hiljaista suojeluakin on aika paljon, itselläkin on osuus sellaiseen prutakkoon, jonka rannoilla on 5000-6000 kuutiota puuta. Osakkaita on paljon, eikä puustoa koskaan hakata, eikä suojella, järviruokoa ei kerätä. Mutta käytännössä on koskematon suojelualue, kasvaa ja lahoaa saman verran. Ei vaan ole näissä suojelualoissa mukana.

    Perko

    Y L ( nuori neiti)  on erityisen etevä tuottavuus vertailuissa.  Vastustajaksi iski paremmin aiemmin muilla vahvuuksilla  menestyneet  mitä omilla laskutaidoilla.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 12)