Olen monta vuotta tehnyt leimikon suunnittelija ja merkkauksia maastoon. Tilanne on hyvinkin tuttu. Yleensä nuo tehdään niin että tilanteissa käytetään karttaa gps paikannusta. Monesti tai sanotaan viikottain tulee niin että karttaan merkitty raja tai gps paikka eivät vastaa todellista rajalinjan. Sen vuoksi rajat kannattaisi pitää auki. Rajan ”väärällä puolella” kuuluvat puut kuuluu sen maan metsänomistajalle vaikka ne ovat jätetty pystyyn. Joskus ollaan tehty niin että kun se toinen puoli hakataan niin ostaja ostaa myös ne toisen metsänomistajan puut jotka ovat jääneet edellisestä hakkuusta pystyyn. Nehän eivät kuitenkaan pystyssä pysy.

Viimekädessä todellisen rajalinjan vahvistatte te kaksi maanomistajaa. Jos ette pääse yhteisymmärrykseen rajalinjan paikasta niin sitten teidän on maksettava rajankäynti.

Näissä epäselvissä rajoissa on hyvä neuvotella naapurin kanssa ja sitten kun olette päässeet yhteisymmärrykseen rajalinjasta niin teidän maan puunostaja voi ostaa ne naapuripuolen puut ja tehdä siitä kauppakirja naapurin kanssa.

Rajalinjojen aukipitäminen on metsänomistajalle tärkeä asia ja olen suositellut että merkatkaa pyykit ja viisarikivet vaikka muovisilla auraus kepeillä.

Ei se ole ihan noin selvää.  Gps:n tarkkuteen vaikuttaa moni seikka ja häiriöitä tarkuudessa tapahtuu usein. Olen joskus kaatanut ison kuusen motolla pimeässä jossa gps:n mukaan oli lähempään rakennukseen noin 40 – 50 m. Kun puun kaadoin lähti mökistä räystäältä lumet.

Toisaalta myöskään karttaan merkityt rajalinjat eivät aina vastaa todellista rajaa. Rajoissa saattaa olla muutamien metrien heittoja kartan ja todellisen rajalinjan välillä. Olen sen niin monta kertaa todennut. Olen myös keskustellut vastaavien tehtäviä tehneiden muiden henkilöiden kanssa ja niillä on samoja havaintoja ollut.

Nykygps on parhaimmillaan tarkka. Ongelma on ettei kartta-aineistoa ole välttämättä ikinä tehty olemassaolevien pyykkien perusteella. Asia tuli ilmi kun lunastin vesijättöä ja maanmittari tsekkasi vähän epävarman tiedon varassa olleet venevalkamapalstat. Gps rajapyykin ja luonnossa olleen rajapyykin välillä oli matkaa yli 5 metriä. Sijainti tuli korjattua karttoihin. Kannattaa pitää huolta pyykeistä, niistä löytyy tarkin totuus rajoista.

Usein kovin metsä rajalinjalla, kun molemmin puolin on aikojen saatossa jätetty ¤ varoalue”. Jos on synkeä metsä, niin Gps pomppii yllättävästi. Olipa kerran maamittarin vehkeet ison kuusen juurella vaitonaiset, no puolen tunnin kuluttua sentään satelliitti sitten kohdalle ilmeisesti tuli. Asia on tosiaan niin, että pyykit maastossa ovat se oikea rajan paikan määrittäjä. On paljon singaloimattomia pyykkejä ollut ilmakuvauksissa tai jopa merkattu viisarikiviä. Nämä aiheuttavat Gps/ karttoihin virheitä.

Jos ”varoalue” on maanmittarin tulkitsema, sitä on syytä noudattaa. ”Maastossa olevat rajapyykit on lopullinen totuus”, ei vaan Nuakan… ”Ongelma on ettei kartta-aineistoa ole välttämättä ikinä tehty olemassaolevien pyykkien perusteella..”  Jos kartta-aineisto on päivitetty todelliseen tilaan sitä tulkitsevan (moton) gepsin kanssa, mikä voi mennä systeemin niin toimiessa pieleen?