› Keskustelut › Metsänhoito › Raivuutyöt talvelle ?

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 31)
1 2 3 4

  • Raivuutyöt talvelle ?

    Lähetetty: 15.5.2019, 14:08

    Merkitty: 

    Kolme vuotta sitten keväthankiaisilla harvensin erään noin nelimetrisen koivuvaltaisen kuvion, lunta oli tuolloin yli puolimetriä maassa.

    Nytten arvelin tehdä lopullisen raivauksen ja poistaa samalla vesakoituneet kannot.

    Olipa yllätys, ettei kannoista juurikaan ollut vesoja noussut, muutama oli yrittänyt, mutta vesat oli jo kuivuneet.

    Noin 60 senttiset kannot olivat lahoja ihan järkejään.

    Pitäneekö siirtyä pelkästään talviaikaiseen raivuuseen ?

     

    Tekijä
    Berza
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Jätkä 15.5.2019, 19:42

    Metsuri motokuski: ”-MH:lla maksimi kannonpituus on 15cm. Jos on pitempiä niin penalttia tulee raivuutaksaan.”

    Koska ja missä on tuollainen sääntö tullut. Kun me teimme MH:n taimikonhoitoja, ei tuollaisesta ollut mitään puhetta. Ainoastaan se, että kannossa ei saa olla eläviä oksia. On aivan uusi tieto, ettei vain olisi omakeksimä…

     

     

     

     

     

     

    Metsuri motokuski 15.5.2019, 19:55

    Nykyään se on niin. Sama jos raivuu alueelle jää yli 50 cm vesa niin sama tilanne. Aika tiukat nuo ohjeet ovat nykyään kun taksakin viimeiseen asti kilpailutetaan.

    Viime kesänä tuli oltua niiden työmailla mutta minulle riitti. Olihan se melkoinen homma kun 10 ha aukolta oli kannot revitty ja vesakko pirunmoinen. Sitten kun viikon päästä huomataan että joku risu on jäänyt kaadettujen risujen alle ja noussut esiin niin taksaa vähennetään 30 prossaa. Ei kiitos minulle enää. Viron pojat saavat homman hoitaa.

    Mottimasa 15.5.2019, 19:57

    On joskus takavuosina metsästystilanteessa hakenut koiraa pois metsästä ja joutunut lähestulkoon kantamaan koiraa ja noitumaan kun on raivattu likelle puolimetriseksi piikkikentäksi taimikko, ei siellä halua eläinkään liikkua. Sellaisia ”ketun käpälälautoja” täynnä. Omat polvet ovat vaarassa kun siellä liikkuu ja ainakin omatoimiset metsätyöt jäävät vähille sellaisessa, saati traktorin kumeja niihin puhkomaan.

    harrastelija 15.5.2019, 20:00

    omat kokemukset pitkään kantoon lyömiselle on ennen vanhaan MH:lle tehty raivaus vesurilla. Osa raivuusta tehtiin keväällä hangen päältä. Joskus oli sellaisia hankia, että heti auringon noustua olipahan mahtava raivauskeli! Sama havainto oli silloinkin, pitkät kannot lahoivat nopeasti ja juurivesaa oli vähän! Ei sitä lahden käden vesurilla kehdannut lyhyeen kantoon maanrajaan pieksää vesurin terää tylsäksi! Lyhyellä verusilla kyllä sitten napsittiin aurausviittoja aika juurestakin.

    sikari 15.5.2019, 22:33

    Tiet voisivat paremmin lanata varsinkin syksyllä,kun joutuu autolla suhaamaan yksityisteitä edestakaisin gps kädessä koiran perässä. Siinä ei oikein kerkeä monttuja katselemaan eikä muita tiellä liikkujia. Metsästäjille ehdoton etuajo-oikeus kohdatessa. Kannot niin mataliksi, että maan omistaja voi ne purulla peitellä ettei metsästäjä liukastu.

    Mottimasa 16.5.2019, 08:05

    No ei nyt keulimaan tarvitse alkaa, moottoriajoneuvoa ei saa käyttää metsästyksessä joten vältellään sitä ja muutenkin metsäautoteitä jos metsästyshommissa ollaan, sen verran vanhanajan perinteitä pitää kunnioittaa. Metsästäjiä metsätiellä ei pidä meinatakkaan väistää, viimetalvena oli parhaillaan neljäkin autoa jonossa odottamassa kun purin kuormaa, kerran ovi aukes ja ukko kävi möykkäämässä että on kiire koiran perään, huikkasin takaisin päin että työt ensin, sitten vasta harrastukset.

    Jätkä 16.5.2019, 08:34

    Jos rypäleet jää puolimetriseen kantoon kiinni, niin aikamoinen vitjaEDIT on matkalla. En ymmärrä, mikä hinku on ängetä taimikon – tai nuoren  metsän hoitokohteeseen, kun sellaisia on joka tapauksessa varsin vähän metsissämme – paljon enemmän ja tieheämmässä saisi olla hoidettujakin kohteita.

    Itse olen joutunut ramppaamaan RS-tekijöiden perässä ja seassa ihan tuskaan asti, enkä ole kantoihin kompastellut. Maahan kaadettu risukko haittaa tuhat kertaa enemmän ja niiden seassa en halua kahlata. Kun esim kulkee raivaajan perässä, niin JOS hän on tehnyt oikealla tekniikalla, on samat jäljet, josta sahuri on mennyt, eli raivaamattoman rajan ja raivatun alueen sauma on melko vapaasti käveltävissä, eikä siinä olevat kannot – on ne kuinka korkeita tahansa, haittaa kulkua.

    Mitä taas tulee traktorin renkaisiin, niin korkeassa kannossa kumia ei pysty puhkaisemaan, koska se kaatuu pyörän edestä, ellei katkea. Lyhyt – tanakka kanto pysyy pystyssä ja menee lahosta renkaasta läpi.

    suorittava porras 16.5.2019, 09:11

    Juuri ,kuten jätkä kertoo. Pitkä kanto on paras vaihtohehto niin koneiden renkaiden ,kun raivaustuloksenkin kannalta. Viistopäiden tekoa on kuitenkin syytä välttää. Mahdollinen toinen raivauskin on helppo toteuttaa , kun kannon päästä mahdollisesti nousevat versot lähtevät kertasipaisulla lyhentämällä hieman vanhaa kantoa. Tosin suurin osa kannoista on ehtinyt lahota jo tuossa vaiheessa tuottamatta kantovesoja. Pitkä kanto ehdottomasti paras.

    Metsuri motokuski 16.5.2019, 09:26

    Sama havainto itsellänikin. Raivasin kerran erään kaupungin omistamaa taimikkoa ja se oli perattu koneellisesti aiemmin. Paikoin maapohja oli kivistä ja raivuukannot puoli metrisiä. Kun itse raivasin alueen uudelleen sahalla olikin alue yllättävän nopeaa raivata kun kaikki kantovesat sai yhdellä sahauksella nurin.

    kuusessa ollaan 17.5.2019, 11:48

    Aloittajan kanssa samat havainnot, pitkään kantoon raivatut lehtipuut ovat vesoneet vain runkovesoja, eivätkä juuri lainkaan juurivesoja.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 31)
1 2 3 4