Kertokaa mielipiteitänne raivaussahan viilauksesta miten onnistuu parhaiten normaalin scarletin teroitus,miten saadaan terästä pehmeästi pureva.Käytössä tällähetkellä 6,3mm viila stihlin 10 ° teroituskulmalla eian haritusrauta
Se strandin tuplahammas avittaa tuota aiemmin jätkän mainitsemaa purun kulkua terän mukana. Eli toimii siis purunkuljettimena. Vklingassa ne isot aukot toimivat vastaavasti.
Maxia myytiin silloin, kun Raivuri oli 65 kuutioinen Husku. Siinä oli väntöä suht, hyvin, mutta ei se kiertänyt niin kuin nykysahat. Eihän 40 kuutioinen ole mitenkään poikkeuksellisen tehokas saha. Maxit olivat väh. 1,8 millisiä terälappuja ja tuossa huskussa ne olivat 250 millisiäkin.
En ostaisi tänä päivänä Maxin terää.
Mutta kuvitelkaa: Jonseredin saha-konsultti, joka kiersi täällä, vähätteli harituksen merkitystä, eikä ”Tietänyt yhtäkään RS-henkilöä, jolla olisi haritusrauta”. Menin hetkeksi hiljaieksi, mutta lupasin näyttää harituksen merkityksen, jos tulee meidän kanssa metsään. – Ei tullut! Isännät kyllä kokeilivat sekä-että ja sen jälkeen kaikki olisivat ostaneet meidän haritusraudat. Sinä päivänä teki sen paikkakunnan sahakauppias monet haritusrautakaupat.
Kun mitään osaamaton pölvästi saa sahata hyvällä sahalla, jonka terä todella leikkaa, hän ei vielä siinä usko, että meidän sahat ovat ihan vakioita ja terät on vain huolellisesti kunnostettuja.
Ukot vakuuttivat, että meidän kaikki sahat hajoavat ensimmäisenä päivänä, kun niillä aletaan sahaamaan, koska ne määkäisevät niin rajusti.
Se strandin tuplahammas avittaa tuota aiemmin jätkän mainitsemaa purun kulkua terän mukana. Eli toimii siis purunkuljettimena. Vklingassa ne isot aukot toimivat vastaavasti.
Kun kenttäsirkkelillä sahailtiin erilaisilla terillä (meillä oli sahauskoulutuksessa kaikenkaikkiaan minun aikana varmasti yli viisisataa eri henkilöä, osa monella eri kurssilla) Jokaisella oli mukana aina vähintään yksi oma teränsä, niin purutilan ja -muodon merkitys selvisi äkkiä ja kaikille. Kuitenkaan se ei saa olla liian suuri, koska silloin hammas ei kestä, vaan murtuu.
Kun metrisen terän hampaat menee tukkoon täydestä vauhdista, sammuu voimakkainkin pyörityskone, taikka terä kuumenee liikaa ensimmäisillä parilla vedoilla. Sen kyllä huomaa – ja tuntee.
Hiukan otsikon vierestä, mutta raivurin terässä pysyen.
Näin tänään korjaajan roskiksessa Huskun uudehkon raivurin terä, josta laskin peräti 10 kpl säteettäishalkeamia, jotka lähtivät piikkien välisistä koloista. Terä oli niin uusi ettei sitä ollut viilattukaan kuin korkeintaan kaksi kertaa, eikä huskun logokaan ollut vielä kulunut pois. Mitään vääntymiä en terässä havainnut. Korjaaja oli poiminut esimerkiksi jostain sahoja myyvän liikkeen metalliroskista.
Eli siis tekee se huskukin sutta ja sekundaa. Valitettavasti terän historia ei ollut tiedossa. Ainäkin minä sain sen käsityksen että oli ollut niin kovaa ja haurasta että normaali terän lämpeneminen oli tehnyt halkeamat.
Terä ei varmaankaan ole Huskun tekemä. tuskin nekään tekevät itse omia raivurin teriään.
Katsoitko Taneli, mikä oli terään stanssattu MAX kierrosluku? Jos terä on tehty johonkin isäntälinjan leluun, sen kierrosluku saattaa ammattiraivurissa nousta niin korkeaksi, että keskipakovoima venyttää liian paljon terän ulkokehää.
Tiedän, että nuo juoppohullut käyvät hyeenan lailla kimppuuni tuosta asiasta, mutta niin se vain on.
Raivaissahan terä ei oikein kuumene käytössä, ellei se ole tylsä ja harituksensa menettänyt.
Ei minunkaan mielestä kovin paljon kuumene. Tuossakin oli vielä kohtuullinen harituskin ja teräväkin. Mitään mustia palojälkiä ei ollut. Minusta sellainen terä kunnoltaan että sillä tuollaisenaan vielä kepit katkeaisikin, mutta kun on ne säröt.
Terässä näkyi vain noin sentin korkuinen huskun logo. Mitään muista merkintöjä en siitä löytänyt. Ilmeisti ovat kuluneet pois.
Voisko terä olla esim. tuoteväärennös? onko niitä terissä esiintynyt?
Mielestäni huskun sahojen mukana tulee Scarlet, jossa ei ole mitään logoja näkyvissä? Eli voisi siis olla ”liian hyvä” tuoteväärennös.
Itsellä yksi 200mm Stihlin versio Strandista, siinä tehdasteroitus ihan hanurista. Hampaassa teroitus niin yliterävä, että hampaan kärjessä piikki. Ei tohtinut ilman viilausta edes kokeilla…
Ilmeisesti on jokin harmaatuontijuttu, jos sillä keskialueella, joka jää kiinnityslaippojen alle, ei näy Stanssattuna varvilukua.
(Terillä saattaa olla MAX 9000 – n. 15000 varvia. Yleinen on n. 13 000 r/min.)
Sellaisia teriä ei pidä hankkia, vaikka saisi kuinka halvalla. Kun se terä repeää, sen palasen lähtönopeus on melkoinen.
Jämsänkoskella eräs metsäteknikko ( nykyään MTI) – sahaili raivurilla oikein tosissaan ja sielläpä oli vanhan uittoon liittyvän ranta-alueen pusikossa uittonippujen sitomislankaa. Se on muistaakseni noin 6 -8 milliä paksua ja Matti tempasi raivurilla sen langan päästä noin neljän sentin palasen, joka sinkoutui sääreen terävä kärki edellä pysähtyen luuhun.
Matti kertoi myöhemmin, että ”Kyllä minä huusin!” pojat ottivat papukaijapihdeiää pätkän irti ja Matti huusi!!!! Siitä sitten leguriin, olihan pätkä ruosteinen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.