Rakennustyömailla käytettävissä erilaisissa sahoissa, missä on pyöröteriä, on ihan itsestäänselvyys että terät on kovapalateriä, olisi hassua jos duunarit käyttäisi työaikaansa terien teroittamiseen.
Mutta kotikutoisella metsäalalla on asiat toisin, aikaa käytetään terien viilaamiseen, mielestäni tämä on yksinkertaisesti naurettavaa tehottomuutta, suorastaan koomista puuhastelua, kivikautista näpertelyä se että metsuriukot- ja akat pää sauhuten viilailee kannon nokassa raivaussahojen teriä, kun järkevämpää olisi myös metsätyöalalla tulla jo 2000-luvulle, ja asentaa sahoihin kovapalaterät.
Nyt tietysti karskit, itsetietoiset huippumetsurit, jotka on aina viilanneet teriään, tulee huutamaan että sä et poika tiedä mitään, että siksi käytetään viilattavia teriä, koska terä sattaa osua kiviin ja siiinä menee kovapalaterä äkkiä pilalle, no tämä on tietysti mahdollista ja jopa todennäköistä kivisessä maastossa, mutta ei ne rakennuksillakaan viilaile teriä tämän takia. No toki tajuan että rakennuksilla ei ole tätä vaaraa, että terä kiviin menisi, mutta raksoilla käyttäjiä on monenlaista hutiloijaa, sahoja ei varovaisesti käytellä, niillä ei kovapalaterätkään kauaa kestä terävinä, ne vaihdetaan uusiin, kun alkavat tylsyä.
Joten ratkaisu: metsurikin voi repussaan pitää varalla muutamaa terää, jos sattuu kiveen iskeytymä tulemaan ja kotona voi olla vielä terä tai pari varalla, ja jos nuuka on, voi teriä viedä teroitettavaksi erikoistuneelle teroittajalle tai teroittaa niitä itse, jos on hommannut sopivan teroituskoneen. Mutta että metsässä vielä 2000-luvulla käytetään viilailemiseen aikaa, johan sellaiselle näpertelylle nauraa jo näreikön närhetkin.
Onhan tuossa jo sen verran kehitystä tapahtunut, että kovapalaterä on jo tullut ainakin joillekin tutuksi. Muutama vuosi sitten kun niistä mainitsin, hurjistunut, visakalloinen sonnilauma rymisteli ylitseni peltiterien ja viilojen kiilto silmissään! Kovapalaterä on aivan verraton erityisesti siellä, missä joutuu sahaamaan hiekkapölyisiä puita.
Ei sitä pelätä että se kovapalaterä kiviin osuu vaan se on ongelma se ei oikein pure puuhun niin kuin peltiterä. Eli työstä tulee tehotonta. Vähän niin kuin rakennusmies vaihtaisi naulapyssyn vasaraan.
Muutamia faktoja sekaan. Oregonin ja Bachon terät on täsmälleen yhtä paksuja eli 1.5mm. Olen aivan varma, että metsässä ei kannata terää viilata,siihen kuluu varttitunti huomattavasti nopeampi vaihtaa. Kovapalaterästä ei raivaussahassa ole mitään etua, koska petilätkät on niin halpoja, että tylsän terän voi vaihtaa uuteen. Rakennustyöt on eri asia, rakentamiseen käytetään kovempaa kuivattua sahatavaraa. Eikä kirvesmiehet ala käyttämään aikaansa terien viilailuun.
Makarov oikeassa. On aivan varma ettei paksu kovapalaklomppi mene puuhun ainakaan pienellä teholla samoin kuin sujuva peltiterä. En kyllä ole metsässä vielä viilaamaan joutunut peltiterääkään. Yleensä viilaan avolavan takalaidan päällä jossa sahaa on helppo käännellä sopiviin asentoihin. Jos tulisi niin rankka kivikosketus että lakkaisi puuhun meno ei sitä päivää sitten vain jatkettaisi. Näin ei ole vielä kertaakaan käynyt. Voi sitä senverran kattoa mihin sahailee. Ja onko pakko nuolla maata myöten. Mikään terän vaihtokaan niin ihana toimi ole kesken työn.
Juuri niin kuin putki alalla. Yksi 2€:n nippa puutuu tai ”unohtuu”, niin lähdetään tukkuun tai liikkeelle hakemaan ja yleensä kahden miehen. Tunnit ja kilometrit juoksee. Autoon kun vaivauduttaisiin vähän varaamaan osia pikku muutosten varalle niin homma toimisi ja työt joutuisi. Sama ennakointi pätee myös metsässä.
Käpysonni:”Rakennustyömailla käytettävissä erilaisissa sahoissa, missä on pyöröteriä, on ihan itsestäänselvyys että terät on kovapalateriä, olisi hassua jos duunarit käyttäisi työaikaansa terien teroittamiseen.”
– Kyllä raksamiehet ovat tulleet lukemattomia kertuja teränippunsa kanssa pyytämään, että jos heille halvalla teroittaisin.
”kovapalaterätkään kauaa kestä terävinä, ne vaihdetaan uusiin, kun alkavat tylsyä.”
– Raksalla sahataan ylen harvoin kiviin – tai nauloihin, ammattihenkilöitähän he suurimmaksi osaksi ovat.
”Mutta että metsässä vielä 2000-luvulla käytetään viilailemiseen aikaa, johan sellaiselle näpertelylle nauraa jo näreikön närhetkin.”
Peltiterän teroittaa – jos todella osaa, samassa ajassa kuin vaihtaa uuden. Pidän seisaallaan teroittamista parhaana työasentona ja siinä tulee todella tarkasti teroitettua. Ei normaalisti pysähdytä kesken sahauksen teroittamaan, vaan tankkauksen yhteydessä se tapahtuu. Terän kiinnitysmutteri pitäisi vaihtaa viiden irroituksen jälkeen uuteen.
–
JeZZe:”On aivan varma ettei paksu kovapalaklomppi mene puuhun ainakaan pienellä teholla samoin kuin sujuva peltiterä. En kyllä ole metsässä vielä viilaamaan joutunut peltiterääkään. ”
Kovapalaterä on tehty samasta peltiterästä kuin muutkin, siihen on vain juotettu pienet kovapalat, jotka on sivuiltaan hiottu korkeintaan samoihin mittoihin kuin haritettu peltiterä.
Mutta kovapala on pidempi säteen suunnassa, joten sen vastus on isompi kuin peltiterän.
Vaihtoterä on aina parempi kuin metsässä teroitettu. Jos metsurin työsaavutus putoaa metsässä viilailuun takia 10%, menetys on kymppejä päivässä. Terästä tulee paljon parempi kun sen teroittaa kotona ruuvipenkissä. Metsässä teroitus on lähinnä terän puhdistusta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.