Keskustelut Tekniikka Raivausveitsi vai raivausvitsi

  • Tämä aihe sisältää 93 vastausta, 34 ääntä, ja päivitettiin viimeksi , sitten Visakallo toimesta.
Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 93)
  • Raivausveitsi vai raivausvitsi

    Tänään käyttelin x-merkkistä raivausveistä, siis sellaista viikatemiehen työkalun näköistä mutkaa.

    Miten tuon kalun pitäisi toimia? Tätä teroitettua hakkua saa vetää ihan oikeasti hartiavoimin ja sittenkin toiminta on raskasta. Katkaisee kyllä vesan, mutta joskus ei katkaise vaan laitteen jatkeena on vesa juurineen. No haluttu lopputuloshan se on tuokin, mutta sääliksi käy jos ammattilaiselle tuollainen epätyökalu annettaisiin kouraan.

    Heiniä tuolla hakulla voi jotenkin niittää, mutta heikosti niitäkin.

    Missä menee vikaan? Teroitusta? Tekniikkaa?

  • peltomies

    Raivausveitsen käyttö on tekniikkalaji: poistettavaa runkoa taivutetaan. Kun sitten tekee vetäisyn jännitteiselle puolelle, niin ei kyllä paljon voimaa tarvi käyttää.

    Olen sitä mieltä, että veitsessä saisi olla samantapainen kahvasto kuin kyynärsauvassa, jolloin siirtäessä rungolle ei tarvitsisi puristusotetta vetokahvasta. Mitäs mieltä muut ovat?

    Hiluxmetsuri

    Kiitos Gla kommenteista ja myös aikaisemmasta viestiketjusta. Tuota olisin jatkanut jos sen vain jotenkin olisin löytänyt. Linkkiä en saanut toimimaan, mutta Googlella hakusanoilla ja nimimerkillä löytyi 🙂

    Hyvää asiaa raivausveitsestä, terävyydestä, tekniikasta ja soveltuvuudesta erilaisiin hommiin.

    Veitseni Saarelan tekemä. Ainakin minun saamassani versiossa terotus oli onneton. Terotan tuon haluamalleni tasolle ja katsotaan sitten mitä tapahtuu.

    Minulla on olkapään rakenne sellainen, että jänne on melko ahtaassa luukanavassa ja tämän takia kipeytyy helpohkosti. Siksi haen sellaisia työtapoja, jossa ei tarvitse riuhtoa ja joissa voi käyttää konevoimaa apuna.

    Haussa olisi vispilä/ terä, jonka voisi työntää taimen ympärille, painaa liipasimesta ja heinät katkaisivat juuresta ja samoin pienet vesat. Lähinnä tulee mieleen sauvamallinen yleiskone, jossa on murskaava terä. Jokainen meistä lienee lapsena tehnyt pirtelöitä tuollaisella. Ja siivonnut mustikat katosta :). Kehittely jatkuu…

    Työmies

    Se alkuperäinen kotimainen raiva veitsi ei ole todellakaan lelu, vaikka voi siltä näyttääkin. Heinäys ja reikäperkauksessa ehdoton työkalu puhumattakaan vatukon poistosta taimikossa. Katkeaa sillä tietysti paksumpikin vesa jos niitä on vain vähän. Suurempi määrä alkaa käydä jo paikkojen päälle. Kannattaa opetellä oikea tekniikka siitä myyntipakkauksen ohjeesta. Siitä vaan raiva veitsi mukaan joka metsä kävelylle ja hiomakivi taskuun, vain terävällä veitsellä jotain tekee.

    Korpituvan Taneli

    Hiluxmetsuri ei ilmeisesti ole mieltänyt raivausveitsen tekniikkaa ollenkaan.
    Se ei todellakaan ole mikään niitto- tai lyömäase

    Puuta taivutetaan vasemmalla kädellä ja oikealla viedään Raiva, rungon kaareelle jännittyneelle oikealle kyljelle, sitten vedetään rauhallisesti ylöspäin. Ellei terä pureudu kunnolla puuhun niin pane se kopio metallinkeräykseen ja osta kunnollinen Finnraivan valmistama Raiva veitsi.
    Ihan pieniä vesoja voi katkoa ylöspäin vetävillä liikkeillä, ilman taivutustakin.
    Kaikenlainen huitominen ja hosuminen raivan kanssa on aivan turhaa ajanhukkaa.

    Yksi hankala piirre Raivassa on, se on nimittäin vain oikeakätisen työkalu. Ei silti hätää sitä saa postissa tilata tehtaalta vasenkätisenäkin. Kätisyys on nimenomaan tässä työkalussa erittäin tärkeää olla kohdallaan.

    Lue tuo linkitetty ketju läpi.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Hiluxmetsuri

    Juu, tekniikkaa ei ole oikein päässyt syntymään, johtuisikohan kelvottomasta työkalusta. Työntekijäkin on joka tapauksessa myös ihan onneton tumpula 🙂

    Mutta, jääkö tuo Raivan jäljiltä teroitettuja ansakeppejä, sellaisia viistettyjä kengänpuhkojia ? En oikein haluaisi sellaisiakaan.

    Noista pikkuvesoista pääsee kyllä eroon, mutta HEINÄ on se todellinen ongelma. Siihen olen hakemassa ratkaisua…

    Korpituvan Taneli

    Raiva viiltää vesan poikki viistoon, joten kanto on terävä. Ei kuitenkaan eroa vesurilla lyömällä katkaistusta.
    En ole kokenut tuota ongelmaksi ja kun kysymys on pääasiassa lehtipuusta, niin vaiva on vain sen kesän mittainen.

    Jos tosiaankin haluat tasaiset kannot, niin sopivat raivaussakset tai sitten raivaussaha on ratkaisu.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    6 m3

    Hilux
    Toi aito ja oritsinaali Raiva-veitsi on parhaimmillaan reikäperkauksessa ja tuossa aiemmin mainitussa kylvötuppaiden harvennuksessa.
    Niin ettet varmaan hirveästi steppaile siellä säästettävän taimen juurella, joten Nokialaisen puhkeaminen ei ole kovin suuri vaara. Ja niinkuin Tanelikin sanoi, se kanto on jo kerennyt pehmitä niin että seuraavalla kerralla siitä ei enää ole vaaraa.

    Oikein teroitettuna sillä katkeaa myös heinä, Raivaveitsellä olen siivonnut viinimarjapuskien alustat juolavehnästä.
    Lamonneet pajupuskat sillä on helppo nostaa pystyyn leikattavaksi.
    Työ tekijäänsä opettaa.

    Polle-Olle

    Isä vainaa käytti taimikon ensihoidossa sirppiä. Mulla on ollut tuo kotimainen Raiva-veitsi nyt 3 vuotta. Sillä hoituu heinät ja vatukot, ja nyt kun alkaa löytyä tukevampaakin poistettavaa menevät sillä nekin. Sirppiin verrattuna selkäystävällinen työkalu.

    Kuitupuunkasvattaja

    Raivalla saa mielestäni kätevämmin lyhyen kannon kuin vesurilla. Raivaussahan kanto tahtoo jäädä myös aina pidemmäksi kuin Raivalla.

    Ihastuin raivausveitseen myös sen takia, että kanto on niin lyhyt ja tuleva uusi kantovesakasvusto lähtee entistä alempaa.

    Kävin katsomassa mätästettyä ja istutettua aluetta, jossa urakkamies oli tehnyt taimikonhoidon. Siellä kantoihin oli jäänyt jopa alimpia oksia, joten ensi keväänä on siinä lähdössä kantovesat sitten hyvään spurttiin. Mätästetty kuvio oli kyllä pokkeuksellisen vaikeakulkiunen ja epätasainen, joten se palautteesta.

    Jos ei olisi ollut niin kiirettä, olisi tuommoinen epätasainen kuvio ollut juuri oikea raivausveitselle. Pitää käveleskellä joskun alueella taas veitsen kanssa ja tarkkoa jälkiä.

    Gla

    Taneli: ”Kaikenlainen huitominen ja hosuminen raivan kanssa on aivan turhaa ajanhukkaa.”

    Huitominen ja hosuminen on mistä tahansa puhuttaessa turhaa ajanhukkaa. Raivausveitsellä voi kuitenkin vattuja, horsmia ja muita vastaavia kasveja niittää ”huitomalla”. Tulos on huomattavasti parempi kuin tallomisessa. Jopa ohuimmat vesat menee tuolla tavalla poikki ja siitä hiukan paksummat, ehkä enintään sormen paksuiset, menee ylöspäin vetämällä ilman, että niihin tarvitsee toisella kädellä tarttua ja taivuttaa. Siitä paksummat alkaa jo vaatia kevyttä taivutusta katketakseen kevyesti. Yleensä näiden järeimpien lukumäärä on varhaisperkauksella pienempään pieni, joten työtehoa tarve taivutteluun ei juurikaan heikennä.

    Ojan perkuustakin löysin raivausveitselle sopivan työmaan, kunhan vesakko on selkeästi alta ranteen vahvuista. Raivurin kanssa liikkuminen on kömpelöä, kun alla on pelkkää kaltevaa ja pehmeää pohjaa. Veitsellä homma sujuu, vaikka runkojen järeyttä katsomalla muuta luulisi. Etuna on myös se, että rungot on helppo heittää toisella kädellä pois ojasta. Raivurilla ne kaatuisi ojaan, josta ne kuitenkin pitäisi kumartua nostamaan pois. Urakkamiehet tietysti jättää kaiken siihen, mutta itselleni kun teen, koitan olla tukkimatta ojia risuilla.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 93)