Yksin työskenelessä laki vaatii että puhelin on miehen mukana eli taskussa.

Melkolailla uusavuttomilta vaikuttaa porukka, kun työasussa pitää olla kymmenen taskuakin sen takia, että niissä saa rahdattua lähes puoli omaisuutta mukanaan raivatessa.

Ammutte raakasti sivu normin noissa jutuissanne. (Pörssikauppaa raivatessa) Miksi ette katsele silmälappuvideoita samalla kun kohellatte siellä metsässä. Kyllä joku tolkku pitää olla hölmöilyssäkin.

Kokemukseni mukaan kaikki mahdollinen paino kannattaa raksia varusteista pois, jota ei melko varmasti tarvitse. Minulla oli virkapuhelimena aikoinaan Eriksonin työpuhelin NMT 900, jolla mainoksessa ukko löi naulan lankkuun pitäen kumiantennia vartena.

Meillä yksi sellainen puhelin unohtui metsuripuseron taskuun ja pesukoneessa pyörittyään oli niin sievä ja puhdas toimiva puhelin.

Kyllä nykyäänkin saa kunnollisia puhelimia. Se onkin oikeasti ainoa tarpeellinen värkki Raivaus hommissa.

Käytännössä minulla on aina ollut reppu mukana metsässä ja se on kulkeutunut niin, että tosiharvoin se on yli sadan metrin päässä siitä, missä bensa loppuu. (Bensakannu on repun vieressä.

On myös olemassa turvarannekkeita, joissa napinpainalluksella saa avustajat liikkeelle – ja he näkevät tarkalleen, missä se tarve on.

Ei voi kuin kunnioittaa tamperelaisen asennetta lähteä vielä 75 v. raivuulle, kun itse olen siitä 10 vuotta takamatkalla. Tavoite on toki sama, mutta kaikki ei aina ole omissa käsissä.

Onhan se niin, että jos on vaikeuksia pysyä pystyssä tasaisellakaan, on kyllä turha lähteä kompuroimaan metsään muka tehdäkseen jotain tuottavaa työtä.

Meikäläisellä rajoittaa maastossaliikkumista nivelrikot, joita on ollut kuusi. yksi on korjattu, mutta toipuminen siitä on kesken, seuraava on jonotuksessa jne.

Kyllä kuljen maastossa, ojien ylitys on haastavaa, mutta en edes kuvittele hosuvani siellä jonkin työvälineen kanssa. Nyt pelasin teaktorin kanssa hieman – ja on jo kolmas päivä, kun jälkiseurauksia alaselän ja polvien nivelten kanssa hoitelen kolmenlaisilla särkylääkkeillä.

On tolloutta ängetä ”miesten töihin” sellaisessa kunnossa, jossa on työkyvystä käytettävissä korkeintaan 10 prosenttia. On sellaisiakin tehtäviä, joissa kyvyt ja taidot ovat vielä täydet 100 prosenttia – tehdään niitä, jos siltä tuntuu, että ne ovat tarpeellisia.

Sitähän voi vaikka ommella taskuja tekstiileihin niin paljon kuin lankaa riittää, jos kokee ne välttämättömiksi.

Tolopainen. Olitko tosiaan jo intissä 140 -kiloinen? Minä painoin vain 74 kg siihen aikaan, vaikka vartta oli jo silloin ihan riittävästi.

No jopas perinnön odottaminen on ottanut voimille. Olihan siinä lisäksi ressaava ulkolämpömittarin luku sääpalvelulle