Eli selvyyden vuoksi esimerkki. 30eTuntitaksalla työtä myyvä yrittäjä. hakee keskiverto, palkkaa, metsureiden jonkinlainen tuotos laskelma ka, oletettavasti tuo 30e/tunti, eli tuota alempaa tuntituotosta tekevät hyötyvät ko palkkauksesta, ja taas ammattimiehiltä tämä vähentää palkkaa suhteutettuna tuotokseen, joka voi olla jopa 1,67 kertainen eli 50e/tunti, siksi urakkapalkkaus metsätyössä, että jokainen saa kokemuksen ammattitaidon/työmäärän mukaista palkkaa, jokainen voi ha hinnoi määrittää omaansa, mutta alhainen hinta kertoo jo hieman, että on uusi yrittäjä tai ei niin rautainen ammattimies..tietenkin sekaan sopii onnen onkijoita,mutta ammattimiehet antavat kyllä työlleen takuun urakka sopimukseen.Alhainen ha hinta on myös tervettä ja reilua kilpailua töiden saamiseksi, jota tuntitaksa ei ole välttämättä, mutta tämä on asiakkaan ja sahaajan välinen asia. Liian mionesti olen asiakkailta kuullut,että toinen metsuri teki 30e tunti, tehköön mutta itse en tee. Lisäyksenä että 40e on perushinta minkä alle ei yrittäjyyttä ole kannattavaa tehdä, ja kenen sahuu tuotos ei yllä siihen niin silloin on viisainta olla yrittäjällä töissä tuntipalkalla. 40x 1,67- 20%= oikea metsätyön kaava ja metsurin oma tuotos 40x omatuotos, ilman urakka % korotusta on taksa,millä oman työnsä ha hinta muodostuu oikeaa palkkaa nostaakseen, jokainen saa määrittää hintansa vaikka kuinka korkealle, mutta asiakkaiden saanti voi tyssätä
Tes:n mukaan th -poistuma- ja lpm-rajat menee erilailla. Lpm-luokkia on aika paljon alk. 0,5-1,5 cm, 1,6 -2,5 cm jne… . Sitten on maastoluokkakertoimet ja puulajikohtaiset kertoimet (havu-lehtipuutaimikko, kuusit. , mäntyt. tai uud.alan raivaus) . Sahakorvaus 26,3 % lisäksi tuntihintaan. V. -17 oli esim. 1,6-2,5 cm lpm-luokan taimikko , poist. 14000-18000 /ha => n. 148 €/ha perustuntihinta. Siihen lisäksi mahdolliset kertoimet puulajin ja maastoluokan mukaan ja mittauslisä muutaman kympin /ha. Sahauksen tuntihinta n. 13 € . Siihen inf.korotus, nykypv.n hinnaksi jäisi n. 13,65 €/h. Se kerrotaan yrittäjän kulukertoimella 1,8 => n. 25 €/h . Mittauslisä n. 5 €/h => n. 30 €/h on käypä hinta ilman välikäsiä 2 maastoluokan havu-lehtipuutaimikossa. (Puhdas kuusitaimikko 20 % lisä , puhdas mäntytaimikko 20% vähennys, uud. alan raivaus 0,7 x havu-lehtipuuston taksa) .
Jos th hinnoitellaan hyvin laajalla skaalalla, niin osa th:sta on kalliita ja osa halpoja maksajalle ja tietenkin tekijälle samoin mutta toisin päin eri kohteissa.
Tes:n ohjeilla voi myös kalibroida omaa urakkavauhtia suhteessa tuntihintaan/ha . Kokenut ammattilainen voi tehdä paljon isomman alan tunnissa kuin aloittelija ; sen mukaan määräytyy h-hinta, jos sitä käytetään.
Minuakin kiinnostaa, miksi pitää laskea, että päivässä työskennellään 6 tuntia jonka sisään laitetaan vielä viilauksia, tankkauksia ja kahvitunteja, ja tätä työtä tehdään 7 kuukautta vuodessa (vaikka talvea on suurimmassa osassa Suomea vähemmän kuin 5 kk ja hankikelilläkin voi tehdä raivaushommia).
Vahvuus luokat helpoin kemera luokituksen mukaan, 2,5cm antaa jo nmh luokituksen,kun pituus täsmää, mutta palkkaustapoja niin erilaisia, samoista laskukaavoista tosin perustuvat, monesti helppoutta mittamisiin ym haetaan tällä, ja itsellä tossa on kaikki samassa yrityshinta+alv. Ja mittaus menee tuotoksen sisään, ei erikseen maksua työaikaan kuuluva ja urakasta siis saa kaikelle työlle palkkansa, joka on määritetty entinen urakka-20%= oikea palkka, muut onkin yrityksen tietoa luvut ja laskelmat ja jokainen määrittää ne kulurakenteen/kannattavuuden mukaan.Alueellisia eroja tässäkin maassa niin paljon, että sekin on huomioitava 2-2,5 cm välinen mitta lisää suht paljon työaikaa vrt -2,0cm millä ko tuotokset laskettu 25 tuh runkossa 12500cm enemmän sahattavaa 0,5cm vahvuuden lisääntyessä ja täällä työmaat juurikin noita ikitureikkoja, nyt työn alla juurikin ja 2,6ha alalla 6 tuntia tekisi jos 0,5cm erotus
Kukin voi hinnotella tietysti miten haluaa, ja jos sillä saa töitä sopivasti, niin miksei. Tuota 40 x 1,67 – 20 % en ihan ymmärrä. Se tekis tuntihinnaksi 53,45 j a 30 x 1,67 = 50,10 e/h . ”Hyvän laskumiehen” lisäkö se erotus on vai mikä ?
Eikös nmh:oon kuulu molemmat norm. th ja e-puukohteiden raivuu. Tuotoksen (tuntihinnan) sisään minäkin laskin ha-kohtaisen mittauslisän . Kaikista yht. tuli se 30 €.
Kysyn kohteliaasti, ilman mitään viisastelua, Puukilta, mistä löytyvät nuo metsäalan tyehtosopimuken mukaiset urakkahinnat? Niitä ei ole sovittu enää yli kymmeneen vuoteen. Ikivanhoista työehtosopimuksista ne kyllä löytyvät, mutta nehän eivät ole tietenkään enää voimassa. Urakkahinnasta mainitaan nykyisin suunnilleen seuraavasti:”Urakalla työskennellessä on maksettava vähintään 20% lisä aikapalkkaan ja prosenttia on suurennettava sitä mukaa, kun tuotos lisääntyy.” Ei ole olemassa mitään taulukoita hakkuu- , istutus, eikä taimikonhoitotöistä. Työnantajan kanssa voi tietysti sopia urakat, kunhan tuo edellämainittu ehto täyttyy. Tuo 30 euron tuntipalkka urakoitsijalle tuntuu hieman vaatimattomalta, mutta ei se aivan metsässäkään ole.
Jean S :”Minuakin kiinnostaa, miksi pitää laskea, että päivässä työskennellään 6 tuntia jonka sisään laitetaan vielä viilauksia, tankkauksia ja kahvitunteja, ja tätä työtä tehdään 7 kuukautta vuodessa (vaikka talvea on suurimmassa osassa Suomea vähemmän kuin 5 kk ja hankikelilläkin voi tehdä raivaushommia).
Onko tämä joku ammatillinen eetos?” Työaika on aikapalkkaisissa töissä 8 tuntia, johon sisältyy yksi puolen tunnin tauko. Tämä tarkoittaa siis normaalia aikapalkaa, ei urakka-aikapalkkaa. Tuo aiemmin mainittu 6 tuntia syntyy siitä, että taukoja ei juurikaan pidetä, kuin pakolliset tankkaukset ja viilaukset. Kerran kiireesti evästä, voi mennä jopa viisi minuuttia. Työtä tehdään urakalla, siis 8 tunnin työt kuudessa tunnissa. Eivätkö Jean S:n mielestä tankkaukset ja viilaukset kuulu työhön? Olisiko ne tehtävä omalla ajalla?
Sieltä löytyy aikapalkkauksen perusteet. Inflaatiolisä n. 1 % / vuosi.(sen laskin itse lisäksi koska inflaatio on ollut n. 1 % /vuosi) Urakkapalkan ~ 20 % lisä löytyy vaikka mistä vanhemmistakin opuksista.
Puun kantohinnoissa ei ole ollut mitään tasaisia vuosikorotuksia havaittavissa ainakaan 30 vuoteen, kuten ei mitään muitakaan korotuksia jotka olis pitäneet hintatrendin muun hintatason mukaisesti nousevana tai edes sinne päin. Taimikonhoitorästit johtuu pääosin juuri siitä, että puun kasvatuksen kulut on nousseet suhteessa puun hintoihin . Huolimatta kemeratuesta joka sinällään on hyvä lisä olemassa (jota ollaan nyt pienentämässä th:n ja e-puun korjuun osalta) , taim.hoitojen nettokustannukset on karkaamassa entisestään. Tod. näk. koneellinen ha-kustannuksiltaan edullisempi taimikonhoito (esim. raivauskäytävät) tulee lisääntymään tai sitten taimikot jää pääosin hoitamatta suurimmalla osalla mo:jia; niillä jotka ei itse pysty tai halua hoitaa taimikoitaan. Ellei sitten th-kuluja pystytä muuten vähentämääm esim. puun kasvatustapoja muuttamalla. (Esim. riveihin viljely , leveät käytävät+ välien niitto th:ssa) .
Jean S ei taida nyt ymmärtää. Hänellä voi tankkaamiseen, viilaamiseen ja kahvinjuontiin mennä 2 tuntia työpäivässä. Ammattimiehillä ne tapahtuvat hetkessä.Kun työtä tehdään vielä max teholla, suoriutuvat kahdeksan tunnin työt kuudessa tunnissa…………………………….
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.