98 -oktaanisella bensiinillä autojen kulutus oli testeissä 3 -% pienempi kuin 95-oktaanisella. Shell myy myös V-poveria, jota jotkut metsurit käyttävät siksi, että pitävät sitä parempana.

Pienkonebensalle on muutamissa sahoissa kaasutinta säädettävä  uudestaan – ja poikkeuksetta säätöä on tehty kiristämällä suuttimia, eli seosta on voitu laihentaa tuntuvastikin. Sähkösäätöiset kaasuttimet pitäisi säätyä itse – ja silloinkin aina laihemmalle, eli pienkonebensiinin kulutus on paljon pienempää kuin pumppubensan kulutus.

Suomessa on kaikilla jakeluasemilla sama bensiini myynnissä, ainoastaan lisäaineita jotkut huoltoasemaketjut lisäävät polttoaineeseen mutta perusbensa on tismalleen samaa.

Oktaanilukua voidaan helposti nostaa lisäämällä oikeaa ainetta bensan joukkoon. Esin ralliautoilijat, sahauskilpailijat jne tirauttavat tankkiin jotain lisäainetta, jonka he ainakin uskovat lisäävän suorituskykyä.

Ruohonleikkurin jälkikäynnin poistamiseen suosittelen korkeaoktaanisempaa bensaa, parempilaatuista moottoriöljyä ja sytytulppien – ainakin puhdistamista. Lisäksi ainakin minä olen käyttänyt ruohonleikkurissa aina leikatessa täysiä kierroksia.

Toloppa vissiin kaasuttelee kaasuvipuisellaan. Kyllä minä ainakin huskun ajoleikkurissa laitan kierrokset täyslaidalle ja sillä mennään koko puolen ha:n tontti laidasta laitaan. Mökillä on itsevetävä ja tosi hyvä (Kone-Glansin myymä) onkin. Tänä keväänäkin ensimmäiseen leikkuuseen kertavedolla käyntiin. Mitään en ole tehnyt. Samoilla öljyilläkin mennään jo varmaan kolmatta-tai neljättä kesää. Puhdasta öljyä mitään syytä vaihtaa. Eikä ole myöskään präkätty valmisbensoilla. Siitä vain 95 okt. tankkiin ja menoksi.

Eipä ole potkinut ei. Aivan älytöntä hössötystä!

Tollo:”Ompa taas naurettava väite, jos saha ei jaksa käydä tyhjäkäyntiä aldehydibensiinillä, sitä pitää ruuvata vielä pienemmälle. Esson baarissa saatua pätevyyttä.”

Jos tollo on kuvitellut pienkoneissa käytettävän Aldehydiä, niin hänen mielikuvituksensa on tehnyt tepposet. Itse henkilökohtaisesti hänen kannattaisi lopettaa Aldehydin ryypiskely, siitä voi aluksi mennä näkö ja lopuksi ulkonäkö.

– Korkeaoktaanisen bensiinin tankkauksesta on tehohyötyä vain ahdetuille moottoreille, kertoo johtava tutkija Juhani Laurikko Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:stä.
Aikaisemmin ahdettuja moottoreita oli vähemmän, mutta nykyään useimmat pienetkin bensamoottorit ovat turboahdettuja ja voivat siten hyödyntää tätä tankkauskikkaa.
– Ahdetuissa moottoreissa on yleisesti aktiivinen nakutustunnistus, jolla säädetään ahtopainetta ja sytytysennakkoa.
– Niissä korkeampi oktaaniluku voi vähän nostaa tehoa, jos valmistajan säätökartta sen sallii.
– Eli teho nousee, kun ahtopainetta voidaan vähän lisätä, jolloin moottoriin menee enemmän ilmaa ja polttoainetta.
Sen sijaan vapaasti hengittävissä moottoreissa (ahtamattomissa), joissa on pelkkä sytytysennakon säätö, ei oktaaniluku niin paljoa vaikuta.
Kovin hirmuisia teholisäyksiä on kuitenkin turha odottaa turboautoonkaan. Laurikko puhuu marginaalisista teholisäyksistä.
– Pari hevosvoimaa, ei varmasti viittäkään, arvioi Laurikko.      Siinä polttoaineiden erot