Ainakin toinen akseliputki hajosi silleen kun tuli paha takapotku ja set osui putki voimalla toiseen puuhun! Ilmeisesti set mursi putken! Kytkin ja kulmavaihteet kesti ihan ok, hyvä ja voimakas saha! Pitkäänkö kesti teillä tankillinen sahata noin keskimäärin kyseisellä 252 rx mallilla?

– Aika harvassa ovat sitten risut olleet Puukin työmaalla!

Tuohan noissa kierrosvinkuissa on juuri pahinta että sieltä saattaa varomattomalta lähteä melkein kone käsistä. Eli takapotkujen riski kasvaa. Parasta isossa vääntävässä koneessa on työskentelyn rauhallisuus ja turvallisuus. Ei tarvita hirveää koneen ulvotusta vaan homma käy aivan normaalilla kaasulla, ei täysiä huudattaen. Silloin kun kone haukkaa puolikaasulla puuta pohjaa myöten ollaan josssain tekemisen tasolla. Viimeinen yli 50cc:n Oleo-mac pystyi tuohon ja ennakkoraivuuta oli mukava ajella. Ja tankillisella mentiin piiiiiitkään!

Siis raivaussahan takapotku syntyy siitä, kun terän kierrokset on nimenomaan liian matalat ja terä alkaa siksi takertamaan. Ei raivaussahalla kuulu väännöllä sahata, ei sitä ne käkikellon rattaat tai rautalankaa muistuttava vetoakseli kestä.

Hyvä kokemus oli raivailla tutun kanssa rinnatusten, itsellä oli oma metsämallin HQ345, tutulla vastaava ”yleismallin” jonssin 2245 (jossa hitaamman välityksen kulmavaihde). Terän kierroksissa jotain 1500 rpm ero huskun hyväksi, jonssilla kun pari tankillista sahasin, takapotkua syntyi todella helposti jos ei huudattanut aivan täysillä. Samasta syystä kierrosherkkyys harvempipuustoisissa kohteissa tärkeää, ettei tarvitse odotella terän kierrosten nousua.

”Ainakin toinen akseliputki hajosi silleen kun tuli paha takapotku ja set osui putki voimalla toiseen puuhun! Ilmeisesti set mursi putken! Kytkin ja kulmavaihteet kesti ihan ok, hyvä ja voimakas saha! Pitkäänkö kesti teillä tankillinen sahata noin keskimäärin kyseisellä 252 rx mallilla?”

– Takapotkun syntymismahdollisuus on sitä pienempi, mitä kovemmat kierrokse, mitä huolellisemmin haritettu ja terävä terä, jossa etukulma on lähempänä säteen suuntaa.

-Jos ajelee vajailla kierroksilla, eikä terä ole kunnossa, koko värkki tärisee ja terä lepattaa kuin ”Pienemmässä Tilhin raivurissa”. Kytkin ei ota kunnolla kiinni rumpuun, vaan se luistaa, terä jämähtää puuhun ja syntyy sivupotku.

-Jos koneessa on ”vääntöä, saattaa se houkutella jonkun pölvästin sahailemaan puolikaasulla, mutta hänellä onkin sitten ÖljyMakkipakkeja tontilla siellä sun täällä.

-Ammattisahoja on särjetty liian nuukalla kaasutuksella ja sillä, että niiden ei ole annettu ”määkäistä”.

– Akseleita ja akseliputkia on pilattu istumalla putken päällä, jolloin se on vääntynyt. Pienikin väätyminen merkitsee pikaista remonttia.

– 252:lla kone kävi tankillisella melko tarkkaan 110 minuuttia, eli tankkaus ja teroitus + kahvitauko kymmenen minuuttia = kaksi tuntia. Ja saha ulvoi, kun sillä sahattiin!