Onko kokemuksia kovapalateristä? Tekeekö mitään? Isompaa puuta nurin tarkoitus laittaa eli tulevan harvennuksen perkaus, pihlajaa ja muuta paskaa on reilusti, mäkinen maasto ei paljon kiviä..
Aion tänä kesänä käyttää kovapalateriä ensimmäistä kertaa.
Syksyllä sitten tietää paremmin miten ne toimivat.
Pari nuorta tulee kesätöihin raivuulle, joten saamme kokemusta useammalta sahaajalta.
Rakennus-sirkkeleissähän käytetään kovametallipalateriä. Miksei se onnistu raivaussahasakin?
Jos ei tykkää jatkuvasta terän viilauksesta, niin viikkojakin kestävän teränhän voi viedä terähuoltoon välillä.
Tuo nimitys ”meltorauta” tuli siitä, että terä on helppo viilata. Ei ole niin kovaa kuin ms:n hammas. Raudan kovuushan (hauraus) riippuu ensinnäkin hiilipitoisuudesta ja sitä voidaan lisätä Cr-/Ni-seoksella.
Myös karkaisemalla saadaan hiiliteräkseen kovuutta/haurautta.
Hampaan karaisulla saadaan kulumiskestävyyttä lisää, mutta teroittaminen vaikeutuu.
Nuorena jätkänä näitä kokeiltiin pokasahan terien kanssa. Silloin terän viilaus oli tarkkaa työtä ja hyvä terä lisäsi urakkamiehen tiliä kovasti.
Pehmeän terän saa helposti teräväksi, mutta helposti se tylsyykin.
Kaarevahampainen terä leikkaa paremmin lastua tuoreesta puusta, kovapalassa hampaan etureunasta tulee väkisin talttamainen. Mielestäni vain Strandin terässä kovapala on niin matala ja etukenoinen, että palan alle jää riittävästi kaarevaa osaa, joka saa lastun kiertymään. Mitä itse olen kovapalaterillä sahannut kokeeksi, on niiden puru enemmän jauhoa kuin lastua.
Suora rinta leikkuuhampaassa on myös halkaisusirkkelin terässä ja lastua väännetään kiharaan vasta n. kolmen sentin syvyydessä- Sielläkin optimaallnen kurvi 0n 6 – 8 mm.
Lastunmurtajaa monet muotoilevat kovapalan alapuolelle, mutta senkin ”etu” on lähinnä makuasia.
Nämä kovapalaterät taitaa olla hankalasti kunnostettavissa, jos kunnolla kiveen sahaa?
Itse viime viikolla poikkesin naapurikuvion puolella, missä 02-kehitysluokan närettä rivissä kahta puolta, ja reippain askelin varsin jyrkää rinnettä alas lehtipuuvesoja niittäen. Aamuaurinko paistoi sopivasti niin, että valo siroutui visiiriin ja näkyvyys oli huono. Hetken päästä terästä lähtenyt kipinäsuihku valaisi näkökentän, kun vastaantullut kookas kivenjärkäle ja työkierroksilla pyörinyt terä kohtasi. Kerrankin oli kivi niin iso, että sen sivu oli kohtisuorassa terään nähden, ja vaikka hampaat tyssääntyivät perusteellisesti, niin myös samalla myös symmetrisesti, ja latta- ja pyöröviilalla sen sai kuin saikin kuntoon jopa maasto-olosuhteissa.
Tavoite sahata näreet vesomattomaan kantoon myös aiheuttaa itsellä kiveensahaamisia. Kustannustehokkaampaa taitaisi olla niittää vesat ennakkoraivuulla nurin.
Jos peltiterä ottaa kunnolla kiveen, se kannattaa vaihtaa, varaterähän on jokaisella repussa?
Jos puuilosta saa teriä 7 € kpl, ei juuri kannata alkaa kunnostamaan, jos pitää lattaviilalla ottaa päältä kunnolla.
Teräkin pienenee, mutta 12 tuuman lattaviila on pirun kallis työkalu.
Kovapalaterän teroituskone kannattanee hankkia, jos niitä alkaa käyttää, mutta missään tapauksessa ei pidä ottaa sektorisuojaa pois kulmavaihteelta.
Yhdelle työkaverille kävi, että raivaillessaan järvenrannalla vanhan uittoväylän kohdalla löytyi niputuslanka pusikosta. Vahvuudeltaan noin 5 millinen lanka katkesi ja terä paiskasi n. kolmen sentin pätkän sääriluuhun. Sattui kuulemma hillittömästi.
Upposi luuhun syvälle, eikä lähtenyt muuten kuin sairaalassa irti. Kaippa kovapalatkin iskee lujaa?
Tietoni ovat vanhoja mutta, omakohtaisia.
Kovapala oli 70-luvulla kantojen tyeräketju sahauksessa n. 6-8 kertaa harvempi teroitusväli on? hyvin pitkä
Kovapalan teroitus on käsivaralla toivotonta se vaatisi timanttilaikkaa/viilaa yli 20 tuhatta r/min.
Hiekkaa hyväksyy mutta, ei kiviä
sa-ta
Mistä tempasit tuon 20 000 kierrosta? Kenttäsirkkelin teroituskoneessa on suora veto sähömoottorista. Laikka taitaa olla 250 mm, mutta pienenee koko ajan.
200 mm:n timanttilaikkaa käytetään samalla koneella.
Minulla on kädessäni timanttilaikka, joka sopii 20 mm:n akselille, eli kulmurille. Max kierrokset ovat 13280 rpm, kehänopeus 80 m /s.
Pikkuvinku, eli n.1000 wattinen tai pienempi rälläkkä on ihan sopiva. RS:n terässä hampaiden ei tarvitse olla justiin. Halkaisusirkkelissä kahden asteen heitto aiheuttaa puoltamista.
Kun käsivaralla hioo, niin pitää toivoa, että kulma on keskimäärin nolla astetta.
Jos hioo samaa hammasta liian pitkään, juote sulaa ja hammas irtoaa.
Hiottaessa käytettävä hengityssuojaa ja suojalaseja.
Saattaisi onnistua tremel työstökoneella, max kierrokset 32000. En ole löytänyt sellaista metallia jota en voisi muotoilla. käy kaikille terille timantit 0.5-8.0mm terälaikkojen teroitus satsissa.
Arto. Olet oikeassa, että taitavalla se onnistuu mutta,kuitenkin käsivaralla työstettäessä väline on hyppyherkkä jolloin on vaikea saada kulmia kohdalleen.
Myös sirpalevaara on ilmeinen
sa-ta
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.