Onko kokemuksia kovapalateristä? Tekeekö mitään? Isompaa puuta nurin tarkoitus laittaa eli tulevan harvennuksen perkaus, pihlajaa ja muuta paskaa on reilusti, mäkinen maasto ei paljon kiviä..
Tämä terottamattomuustodistelu alkaa saada koomisia piirteitä ja lähestyä AMMATTIMIEHEN legendaarisia saavutuksia 🙂
Vielä en ole nähnyt pehmeästä raudasta tehtyä terää, joka ei tylsyisi. ”Melko” terävänä pysyviä kovapalateriä olen kyllä nähnyt. Terottamisella lienee jokin vaikutus asiaan, mutta eniten kestoon vaikuttaa se mitä tavaraa terän leikkuusärmä leikatessaan kohtaa. Puolen metrin kantoon sahattua haapaa vaiko tyvestä sahattua koivua? Sateen huuhtelemaan tikkua vaiko tienverrassa soraa ja pölyä imenyttä mäntyä?
Metsätyöt taitavat olla ainoa ala Suomessa, missä kaikki uudet menelmät aiheuttavat torjuntaa ja kaiken maailman saivarteluja.
Jos joku haluaa vietellä omaa aikaansa terien viilaamiseen, niin vietelköön vaan, mutta maksajaa sille huville voi olla jatkossa vaikea löytää.
En todellakaan tiedä mitään muuta alaa, jossa olisi niin suuri kaipuu menneisiin työmenetelmiin kuin metsäalalla.
Tämä on ilmiselvästi havaittavissa myös tällä palstalla.
Ise olen iältäni jo lähes museokamaa, mutta otan sentään kaikki tekniset uudistukset ilolla vastaan myös metsätöissä.
Sitähän tässä tosiaan on kummasteltu aivan työkseen kuinka takapajuista on täällä palstoilla esiintyvä metsäkansa. Ja myös aika tietyn kaavan mukaan taaplaajaa. Onhan se turvallista kun ei mikään uusi ja uhkaava pääse lähentelemään. Voisi pian joutua miettimään että mitä sitä on ja varsinkin miksi ikänsä tuhrannut.
Terien viilaajat joutuu sit kai laittamaan ohuempaakin ohuempia kinkkuviipaleita leivän päälle kun kovametalliterillä sahaajat vie kaikki duunit. Mihin niitäkään tarvitaan, eikös siellä edistyslandiassa pyöri kitkentäkoneet ja fixterit tekee taimikonhoidot?
Se oli vuonna 1975, kun Metsähallituksen hakkuuneuvoja esitteli kovapalaterän raivaussahoihin.
Sitä silloin kokeitiin ja todettiin sen vuolevan raskaammin lastua, eli hitaammin kuin ”peltiterä”.
Silloin oli teroituskoneet vain terähuollon vehkeitä ja maksoivat nykyrahassakin tuhansia, teroitupalvelut olivat todella harvassa ja kiinnostus hiipui kerralla, kun terä sattui kiveen, koska palat murtuivat ja irtosivat.
Nyt on tilanne teroitusmahdollisuuksien osalta toinen: Kaikilla on pikkurälläköitä, jonka voi helposti asentaa esim vanerilevylle, josta saa hyvän tuen terälle.
Myös terien hinta on romahtanut ja saatavuus parantunut.
Yhtä vain en käsitä: Kuinka ihmeessä teroitukseen saatte kulumaan niin poskettomasti aikaa?
Jotkut jopa vaihtavat terän maastossa mieluummin kuin teroittavat, vaikka teränvaihdossa menee paljon enemmän aikaa kuin viilauksessa ja mutteri pitää vaihtaa joka kymmenes kerta?
MUTTA: Kovapalaterä on selkeästi raskaampi sahata, kuin ”peltiterä” (Palan kitka on paljon suurempi)
Nimetön6.7.2016, 17:41
MINÄ EN OLEN LÄHTENTYT TUONHON,K0VAN PALAN TERÄN HOMAAN MUKAAN KUN.TAVANLINEN TERÄ LE1KAA KA1KEN PARAITEN,PEHMIÄ RAUTA VOI MAHTONLISTA VIILATA,HUIPU TIKIIN.TÄÄLÄNKIN PÄIN ON OLTUT NÄITÄ,MUSTAN KANTON SAHURIETA EN TIETÄ,KUKA SIITÄKIN HOMASTA PALKAN MAKSAA.TYLSÄLÄ TERÄLÄ KUN P0LTETAN PUUTA,P0IKIN NIIN E1 VOI TUOTOSKET,OLTA KAKSINSIA ONK0 NÄMÄN MIHET,TUKI TYÖNLISTETYJÄN.VAIK0N ONKON EMÄNTÄT HYVÄN,PALKASISA VIRKOSA.VA1KON ONK0N VIILAT MUUANLA K0VISA,HINTOSA TÄÄLÄN PÄIN ON VIELÄ,SAANUT K0HTUUNLISENLA HINTANLA VIILOA.
Olennainen ero kovapalaterän ja peltiterän välillä lienee leikkuun leveys. Kovin suuri ei ero liene kun katsoo haritettua peltiterää ja kovapalaterää, niin melkolailla yhtä leveitä ovat. Tiedä sitten ovat raivaussahan kpterät jotenkin erilaisia kuin hienompaan puusepän hommaan tehdyt 60…80-hampaiset.
Ammattimiehen kanssa samaa mieltä, että ei kannata koettaa sytyttää kantoja tuleen sahaamalla.
Meillä ei niitä mustia kantoja enää näy. jos nään semmoisen niin meen juttusille ja kohteliaasti esittelen itseni. esitän kysymyksen saanko auttaa. Sitten opastan oikea oppisen terän kunnostuksen…..Koska palvelemme metsän omistajia. se on sitä oikeata välittämistä. Näin olen aina toiminut ja toimin edelleenkin. siitä saa hyvän mielen kumpikin.
Kovapalan isompi kitka syntyy siitä, kun pala on koko pituudeltaan sivussa terästä, mutta peltiterässä on vain hampaan kärjeltä taivutettu sivulle.
Peltiterän hampaan reuna ottaa leikkauspintaan vain 1 – 2 millin matkalta. mutta palaterä koko palan korkeudelta ja liaäksi palan leveydeltä = milli – pari.
Tehon tarvetta on mitattu halkaisusirkkelin teriä vertailtaessa ja sähkömoottorin ottamalla energiamäärällä se on ollut helppo mitata.
Samoin on tutkittu myös erilaisia hammasmuotoja.
Jostain kumman sattuneesta syystä timpurit käyttää kovapalaterää lähes sataprosenttisesti pyörö-ja sirkkelisahoisaan. On se kumma ettei sitä ”parempaa” peltiterää.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.