Mulle oli kysymys tuolla aiemmin, mutta näytti jääneen matematiikkaoppitunnin jalkoihin 🙂

Timanttiterottimen sain ostettua netistä käytettynä. Oli kyllä halapa. Ja toemii. Ei voi tuolla ohuella terottaa ketjuja, mutta siihen voi vaihtaa 4.8 mm laikan. Sitten tarvitsisi kyllä jotkut ohjaimetkin, joita tässä ei ole. Laite kun on tehty nimenomaan kovapalaterien terotukseen, mutta olen sitä käyttänyt jo bimetallisten reikäsahaterienkin kunnostukseen.

Kovapalaterää en ole kokeillut raivauksessa, mutta kaipa sellaistakin pitää testata niinkuin erilaisia grillimakkaroitakin. Ties vaikka olisi hyvääkin :). Mutta mitäs teriä siellä Puun takaa on?

Tulin valitettavasti heittäneeksi terien pakkaukset pois, mutta nimi taisi tosiaan olla Strand.
Hinta oli toki korkeampi kuin laadukkaalla tavallisella terällä, mutta ei kuitenkaan kovin montaa euroa.
Tästä asiasta on aivan turha enempää jankata.
Kokeilkaa itse, niin saadaan keskustelu asiapohjalle.
Kuten niin monissa muissakin keskusteluissa, todellisen tiedon ja kokemuksen puute aiheuttaa niitä kaikkein varmimpia mielipiteitä.
Se, pitääkö ne paikkansa, onkin sitten jo ihan eri juttu.

Se ainakin on yksi asia, joka on ihan varma, että normaaliterälle teen normaaliteroituksen seisaaltani, kulmavaihde vasemmassa käsivarren mutkassa terä kämmenellä ja siitä viilalla pukkien alpuolen hampaat alle minuutin, sitten kääntö ja terä rintaa vasten yläpuolen hampaat alle minuutin. Ja on takuulla terävät.
Siis MINÄ en vain viilaa, MINÄ teroitan.

Jotennii sitä on oppinna arvostammaan terässä olevia vehkeetä kun nöösipoekana alottelj raevuita sujolla perintöviilalla ja paskalla taejolla terottelemaan. Minä enakkii huomoon nykyvään selevän eron sekä moottor että raevaossahassa jos ee oo tankatessa tullunna terotettuva.
Taejan urkkohommissa pittäätyä ammattimiehen leerissä ettee jiä leevänpiälliset puuttummaan. Kovapalloo voes viihemielessä kokkeella, ee maksa ku 35€ halavimmillaan.

Kyllähän se niin on, että terottamalla terä pysyy terävänä, jos vaikka sillä sahataankin.
Jos ei huomaa terässä mitään tylsistymistä, vaikka on Huskilla sahannut kolme tuntia, niin vikaa täytyy olla hoksottimissa.
Joskus meillä jotkut oppilaat tarmokkaasti viilasivat terää, mutta viila oli liian syvällä (ilman ohjuria), eikä leikkaava särmä terottunut lainkaan.
Kyllä minäkin olen joskus löytänyt kiven tai jopa metallia puusta, on saha raapaissut maat tms. Sellaisen jälkeen olen korkeintaan sahannut sen leikon loppuun ja mennyt varikolle.
Kokemus jo pienenä poikana opetti, että tylsällä ei pidä yrittää vakisin sahata, koska sahauksen jälkeen viilalla teroittaminen on lähes mahdotonta, tai ainakin kuluttaa viiloja pirusti.