Keskustelut Metsänhoito Raivaussahan terän teroitus

Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 77)
  • Raivaussahan terän teroitus

    Merkitty: 

    Miten hyvin teiltä onnistuu raivaussahan terän teroitus? Itseltäni heikosti. Terä toimii uutena hyvin mutta läheskään samaan ei ole paluuta teroittamalla. Tästä syystä tulee aika usein ostettua uusi terä, joka ei onneksi ole kovin kallis.

    Tällä hetkellä minulla on käytössä Stihl Woodcut 200mm (tuplakolo). Uutena se oli paras terä mitä minulla on ollut ja upposi puuhun kuin veitsi lämpimään voihin. Viime viikonloppuna raivaus oli välillä tuskallista terän heikon purevuuden takia ja välillä se tökkäsi vastaan tavalla joka viittasi liialliseen ottavuuteen.

    Katsoin äsken tämän Metsälehden ohjevideon enkä mielestäni ole tehnyt ainakaan isompia virheitä.

    Ehkä viila pitäisi nostaa ylös takaisinvedossa mitä en ole tehnyt. Haritusta en ole tehnyt yhtä huolellisesti kuin videolla.

    Löytyykö hyviä vinkkejä miten raivaussahan terän saisi pidettyä uuden veroisena?

  • Metsuri motokuski

    On nuo Jessen jutut aika kovia. Nyt hirviongelma on taas hansakassa välillä ei sitten mitenkään.  Välillä harituksesta on turha murehtia ja taas välillä sekin on tarkistettava. Sitten terääkään ei tarvii teroittaa kun kerran päivässä ja sitten kevyt pyyhkäisy tankkauksen välissä riittää ( kai sekin on teroittamista). Bensaakaan ei tunnu tilhissä kuluvan kun kolme tuntia pääsee tankilla. Käviköhän tuo ukko metsässä ollenkaan ? Tai mitä se mulle kuuluu. Saahan sitä kirjoitella.

    mehtäukko

    Jos täällä retostellaan, pitää siinä johdonmukaisuus ja jokin loogisuus olla?!

    jees h-valta

    Mm, hirviongelma on hanskassa vain tuolla nyt raivaamallani pohjois-satakunnan palstalla. Juuri raivaamalla saa paranneltua vaikutelmaa. Eli ei suuria vahingoita, pieniä kyllä senkin edestä. (H-vallassa sensijaan hirviongelma päivittäistä). Harituksesta tosiaan on turha murehtia, se kyllä alkaa hiljalleen tuntua tukkoisena katkona mutta ei ole tarpeen joka päiväisenä huoltona. Terän teroitus on tosiaan kevyt pyyhkäisy joka kestää alle viisi minsaa koko terän osalta. Ei sitä terää ole rouhimaan tarkoitus alkaa. Ja aivan tosi on että tankillinen Stihlin raivurissa minulla kestää 2,5-3h. Että ilmeisesti laite on hyvässä tekoiskussa ja työtekniikka vielä paremmassa. Uskon asia tai ei. Näin se vain on.

    Metsuri motokuski

    Noin pitkällä tankillisen työajalla sen saha käy suurimman ajan tyhjäkäyntiä tai niin pienillä kierroksilla että mitään siitä ei tule. Mutta saahan sitä olla ulkona.  Se on paljon se.

    jees h-valta

    Paljon ja paljon-ko se työtehoa parantaa että puulta puulle juostessa saha huutaa täysillä kierroksilla? Saha käy kierroksilla silloin kun se haukkaa puuta, ei muuta. On täällä outoja asenteita koneen käyttöön. Moottorisahassa-ko pitää myös koneen liipaisin olla aina pohjassa sahasit tai et? Raivaussahassa tuo on jo turvallisuusriskikin. Kun maasto ei p-satakunnassakaan ole kovin siloista on syytä hiukan katsoa jalkoihinsa mihin astuu ja hakea muutenkin hyvä kulkusuunta. Koska kannonnoston jäljiltä voi pudota jalka pieniin hotteloihin kun juuret ovat kaivurin käsittelyssä lähteneet. Mutta ammattiraivooja sitten vissiin vain juoksee saha edessä pientä hölkkää. Minun on pakko käyttää raivaussahaa vain raivaamiseen, en koneen turhaan huudatukseen. Niitä kyllä kuulee tämän tästä.

    Jätkä

    EDIT

    Terän haritusta ei ole kukaan väittänyt tekevänsä joka tankille, ei päivittäin, eikä edes joka viikko, vaikka sahaisi kuusi tankillista joka päivä.

    Pätevimmät raivurinkäyttäjät, jotka pitävät terän huipputerävänä, ovat kertoneet teroittavansa peltiterää joka tankilliselle, eikä sitä jynssätä hullun lailla, vaan työnnetään kerra, ehkä kaksi / hammas. Joskus kun paneuduin teroitukseen, huomasin, että jopa kesken työnnön (viilalla) – hampaan särmä lakkasi näkymästä,

    Joskus teroitin ketjua tai pyöröterää puolitoista työntöä / hammas.

    Olen joskus sanonut, että teroitus on taitolaji. Haluaisi – jos elonpäiviä riittää, joskus päästä arton teroitusta seuraamaan ja testaamaan. Viikkohan siinä menisi seurannassa, mutta olisi se varmasti sen arvoinen viikko.

    On toki turhaa huudattaa sahaa koko ajan kaasu pohjassa, mutta terän ei pitäisi lakata pyörimästä sahauksen aikana.  Leikkialu-Tilhillä tyhjäkäynniltä kiihdyttäminen ei paljoa kytkintä syö, mutta kun kone kiihtyy oikein miehekkäästi (HVA:n ammattimalli) – niin silloin nollasta lähtö, kun kone kiihtyy hetkessä neljääntoistatuhanteen kierrokseen / min. joutuu kytkin joka kiihdytyksessä luistamaa satoja kierroksia – ja se syö tyrhaan kytkintä.  Siksi annetaan terän pyöriä, onhan oikeassa kädessä kaasukahva.

    jees h-valta

    Leikkikalu-Tilhissä vain on kahden kilowatin teho ja sitten on tämä c eli ryntäyskierrosteho otettu elektroniikalla avitukseksi. Kone on kevyt joten siitä olen kiitollinen että se on siinä asiassa nimenomaan leikin tekoa tuo sahailu. Kallishan tuo on nykyäänkin, oli silloinkin kun päästin pojan sen vapaasti oman makunsa mukaan Tilhi-kauppaan ostamaan. Sillä saa kyllä isohörppyisempääkin konetta. Kestovoideltu kulmavaihde on myös erinomainen juttu. On tuo kytkin jo muutaman vuoden kestänyt vaikka käyttäjiäkin on ollut monensorttisia. Mutta parasta että löytyi vielä kyliltä takaisin oikeisiin töihin. Ehjänä. Eli kun päivä valkenee kohti työmaata.

    petep

     

     

    jees h-valta

    Niin, videolla saha käyttäytyy aivan kuten omani eli alkuun kylmiltään kulma hiukan pitää rahinaa. Ja vapisee rungoltaan enemmän kuin pienen ajan kuluttua kun rasva kuumenevan teräksen myötä notkistuu ja alkaa seinämiltä varista hammastukseen. Minusta koko kestovoitelun idea pilataan jos sinne laittaa esim. vääränlaista vaseliinia joka on esim. jämäkämpää kuin alkuperäinen. Koska AINA rasva on muutaman varvin jälkeen putken seinämillä. Senverran tehokas hammastus on siirtämään rasvat syrjään. Mutta idea kait onkin siinä että notkistunut alkuperärasva elää siellä putkessa lämmetessään ja voitelee riittävästi hammastusta. Jos putki on kovalla pakkasella kylmä pitempään se tuskin on nykymetalleille kovinkaan kova haaste. En ainakaan meinaa alkaa rasvata. Katsotaan kuinka käy.

    Jätkä

    Kulmavaihteen rohina!

    – Ei kuulu R-sahan ominaisuuksiin niiden ollessa täysin kunnossa – paitsi Tilhin kulmavaihteeseen sellainen kuuluu, jopa hyvin pienen käytön jälkeen.

    Eräänä syksynä meidän opetuslapset saivat n. 10 uutta, tai melkein uutta Tilhin 480 raivuria. ehkä parinkymmenen käyttötunnin jälkeen niiden kulmat alkoivat rohista – melkein kaikkien. Metsässä meidän luo tuli eräs entinen opetuslapsi, jolla kulma rohisi oikein rumasti. Silloin soitin maahantuojan huoltokouluttajalle, joka sanoi, että ”Antaa mennä vaan, ei se ääni kulmaa riko”.  Niistä sahoista ei yhdestäkään mennyt kulmaa, vaikka rohina muuttui rutinaksi, emmekä rasvanneet niitä.

    Niistä sen syksyn Tilheistä meni lähes kaikista kaasuttimet takuuseen.

    Vanhemmissa Huskun raivureissa oli samanlainen akseli kuin videon Tilhissä. Sitä kehoitti huoltoneuvoja rasvaamaan vaseliinilla ja jos malli oli samanlainen kuin videolla, akseli kannatti myös kääntää rasvauksen yhteydessä. Niin teimme, eikä yksikään akseli katkennut minun aikanani. Huskun kulmiin vaihdettiin stefoja/ laakereita ja joskus sisuskalut.

Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 77)