› Keskustelut › Metsänhoito › Raivaussahan terän teroitus

  • Tämä aihe sisältää 77 vastausta, 25 ääntä, ja päivitettiin viimeksi , sitten Visakallo toimesta.
Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 77)
1 2 3 4 5 6 7 8

  • Raivaussahan terän teroitus

    Sent on: 13.11.2023, 19:48

    Merkitty: 

    Miten hyvin teiltä onnistuu raivaussahan terän teroitus? Itseltäni heikosti. Terä toimii uutena hyvin mutta läheskään samaan ei ole paluuta teroittamalla. Tästä syystä tulee aika usein ostettua uusi terä, joka ei onneksi ole kovin kallis.

    Tällä hetkellä minulla on käytössä Stihl Woodcut 200mm (tuplakolo). Uutena se oli paras terä mitä minulla on ollut ja upposi puuhun kuin veitsi lämpimään voihin. Viime viikonloppuna raivaus oli välillä tuskallista terän heikon purevuuden takia ja välillä se tökkäsi vastaan tavalla joka viittasi liialliseen ottavuuteen.

    Katsoin äsken tämän Metsälehden ohjevideon enkä mielestäni ole tehnyt ainakaan isompia virheitä.

    Ehkä viila pitäisi nostaa ylös takaisinvedossa mitä en ole tehnyt. Haritusta en ole tehnyt yhtä huolellisesti kuin videolla.

    Löytyykö hyviä vinkkejä miten raivaussahan terän saisi pidettyä uuden veroisena?

    Tekijä
    Panu
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • mehtäukko 15.11.2023, 18:13

    Mehtäukko ei jaksa kuin 3-5 tankkia/pv. riipuen vitseikosta.

    Jätkä 15.11.2023, 18:26

    Harittaa kannattaa aina, kun silmään näyttää, että hampaat ei harota tarpeeksi.

    Jos ei omista avolavaa, taikka ei ole edes peräkärryä, (kun sitä ei saa peruuttamalla kääntymään) – niin pitää tehdä esim niin kuin minä, eli teroitan aina seisaallani, sahan murikka on mielellään sammalikossa jonkinlaisessa kolossa.

    Teroitukseen tuhraantuu aikaa pari minuuttia – ja haritukseen hieman vähemmän

    jees h-valta 15.11.2023, 18:46

    Miksi sen terän pitää haukata niin laajasti? Kun se näyttää purevan puuhun aika paljon vähemmälläkin harittamisella. Sitä paitsi olen aika skeptinen teidän harituksenne suhteen. Vaikka kuinka tehdään sillä työkalulla ei todennäköisesti terä jää yhtään laveammalle vaan palaa nk. lähtöruutuun. Kuten videossakin että pitää jäkityksessä kotvan, heheh! Jos rauta alkaa siitä taipumaan on todella kelvaton terä mutta oletan ettei todellisuudessa tapahdu juuri mitään vaan terä on täsmälleen samassa harituksessa ennen ja jälkeen käsityön. Sitten kun terä laitetaan viilapenkkiin ja aletaan todella teräpala kerrallaan vääntää uuteen asentoon uskon terän kyllä oikeasti harittuvan. Ainut ongelma on sen jälkeen että terä todennäköisesti väpättää enemmän ja käy kulmavaihteen päälle. Minulla terä pyörii todella siististi eikä vipraa eikä viskaa. Ja se kun piruvie puree puuta aivan mallikkaastikkin vielä. Mutta minulla on taipumus todellakin tehdä metsässä vain sitä miksi sinne menen, en nuotioita enkä pelaa konenoppaa. Muutama tunti yhtä kyytiä ja autolle ja tarvittavat kuivat kamppeet niskaan ja kotimatkalle.

    Tomperi 15.11.2023, 18:52

    Ehkä vuo videon esittelemä terotustapa on tosiaan joltakin 80 luvulta… ei ole tulokseltaan hyvä. Lapin insinööri miehellä oli merkittävästi erilainen. en tiedä mitä töhnää terän pintaan kerääntynyt ja talvella? En kommentoi tämän jälkeen, terrien kunnostamisia.

    Metsuri motokuski 15.11.2023, 18:54

    Eihän sillä harituksella hirveää vaikutusta ole jos sahattavat risut ovat sormenpaksuisia tikkuja. Jos mennään sahaamaan ranteen vahvuista tavaraa niin viilauksella ja harituksella on valtava merkitys.

    Toisekseen jos sahailee harrastuksena niin vaatimukset terälle on ihan toiset kuin niille jotka sitä työkseen tekevät.

    jees h-valta 15.11.2023, 19:05

    Kyllä se tilhi koko terän vahvuudelta puuta syö ja nopsaan. Harrastushan minulle tuo mutta on tässä joku hehtaari taas tullut valmistakin. Ensin H-vallassa mutta nyt siis Pohjois-Satakunnan palstoilla. Ja siellä sitä kotvaksi riittää. Vielä kehun senverran sahaa että enpä ole aiemmin valjaissa olevaa sahaa nykäissytkään käyntiin. kun joku aina tuppaa häiritä puhelimella. Ego-Start on todella kelvä ja saha käynnistyy kuin unelma. Mistään sormen vahvuisista tikuista ei ole kyse. Aivan laidasta laitaan. Välistä vastaan tulee mielettömiä pajupuskia jotka kasvaneet ojan laidassa ensin maata pitkin ja siitä sitten ylös. Niissä hiukan tuppaa saada olla tarkkana ettei tule maakosketuksia. Versomisen vuoksi koittaisi aika tyynikin saada pois. Ja metsuri motokuskille vielä, tottakai minäkin teroitan joka tankillisen jälkeen. Kyllä kolmen tunnin sahailu aina parhaan terän vie. Mutta se tehdään vapaalla kädellä viilaten ilman mitään ohjureita. Silmä kertoo kyllä koska teräkulma on oikea. Pitääpä muistaa kuvata niitä ”tikkuja joita on tullut sahailtua. Peräst kuuluu ja näkyy!

    Jätkä 15.11.2023, 19:38

    Katsoin tuon videon.

    Panin merkille, että varsinkin toisen puolen hampaat ovat olleet – ja ovat edelleenkin – taaksepäin kallellaan, eli viila on ollut rutkasti liian korkealla.

    Tuollakin ohjurilla kun viilailee, niin sen ohjurin olisi pitänyt olla myös edellä olevan leikkuuhampaan varassa. Minä olisin tuossa tilanteessa tehnyt RyZZän temput, eli viilannut ilman ohjuria. (Siten saa parhaan teroitustuloksen)

    Tuo harituksen pitäminen väkisin perustuu luuloon. Ennen väännettiin hieman yli ja sitten hivenen takaisin. Sekin on turhaa. Oli miten oli, sahausraon pitäisi olla n. 2 mm. leveämpi kuin mitä terä on paksu, eli haritusta milli puolelleen, silloin se leikkaa keveästi.

    Nostokoukku 15.11.2023, 20:05

    Koskaan en ole oppinut ohjureita viilatessa käyttämään, en moottorisahan ketjun enkä raivurin terän viiluussa. Pollinteko kun oli ammattina, ei ollut varaa sahata myöskään tylsällä tai väärin viilatulla ketjulla. Vapaalla kädellä saa parhaan tuloksen. Normaalissa raivuussa oikein viilattu terä on tärkeämpi kuin haritus.

    Jätkä 15.11.2023, 20:21

    Nostokoukku. Se on vähän niinkuin siitä kiinni, onko molemmat tekijät suhteessa samassa kunnossa.

    Jos oikein tylsällä terällä yrittää väkisin sahata, niin kohta ei ole haritustakaan.

    Minä en oikein tiedä tuota, ei ole tullut koskaan kokeiltua oikein tylsällä sahaamista muuta kuin korkeintaan sen yhden riu`un verran.

    Kerran eräs MH:n työnjohtaja sahasi – näytti vähän urakkamiehen mallia – tylsällä terällä. Se oli niin tylsä, että kun piti sellaisia max 5 senttisiä koivuriukuja kaataa, niin kaasu pohjaan ja terän nopealla puolella lyötti – menihän ne sillälailla poikki, mutta olihan se hirveää katsellakin. Sitä tyyliä sanotaan lyöttämiseksi, eikä sitä täysijärkinen tee. ellei ole ihan hätätilanne.

    Eikä siinä terässä ollut harituksestakaan mitään tietoa.

    Jätkä 15.11.2023, 20:32

    Nostokoukku. Äkkiä sanoisin, että niin tyhmiä oppilaita en ole tavannut, jotka eivät opi ohjuria käyttämään. Mutta lukemattoman määrän sellaisia, jotka eivät ole oppineet vapaalla kädellä viilaamaan.

    Se on taito, joka on jopa lahja. Toinen lahja on, että näkee, milloin hammas ei ole enää parhaassa terässä, vaikka kyllä sen tunteekin.

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 77)
1 2 3 4 5 6 7 8