Ohjeissa neuvotaan ostamaan aina uusi lukitusmutteri, kun vanha ”nylock” ei enää pidä.
Itse en ole uusia muttereita ostanut, vaan olen lukinnut sen saman mutterin aina uudelleen ja uudelleen ruuvilukitteella. Ja hyvin pysyy ja saa auki normaalisti.
Viitenä päivänä työtä. Nykyisin lomat ja muut sitten kevätalvella.. Kun lumi estää metsätyön.. Eikös suomen pitäisi nousta kovalla työllä. Mutta meitä vaan 2 metsuria tekee palkallisena. Töitä näkyy olevan yli mitä kerkiää tehdä ja moni ei muita ota koska luottavat minuun.
Ahneella on pas…nen loppu sanoo suomalainen sananlasku. Toivotaan nyt ettei artolle käy niin mutta en tuontyyppistä ”sankaruutta” kyllä ymmärrä. Mahtaako perhepiiri olla samoilla linjoilla kesätalvilomasi suhteen? Vai otatko oikeuden siinäkin omiin hoiteisiin ja edelleen vetoat vain työsi tärkeyteen.
Mahtaako perhepiiri olla samoilla linjoilla kesätalvilomasi suhteen? Kyllä on silloin kun huvitelaan tehdään se kunnolla. Junnulla jo oma elämä ja vaimolla työ. Junnukin ilahtui kummasti kun volvo vaihtui bmv. 500 sarjaan. Ihan vaan heräteostoksena kun innostuttiin. Oli vaan hyvä ajaa. Siksi.
Taimikonhoito on kansantaloudellisestikin niin tärkeä vaihe kasvatuksessa, että aiheeseen olisi hyvä saada työvoimaa, mutta myös sellaisilla ehdoilla, että henkilöt pärjäisivät palkalla. Vanha systeemi, jossa työvoimapoliittisessa koulutuksessa annetaan perusvalmius oikeaan ansiotyöhön ja sellaiseen työn laatuun, että töitäkin löytyisi jatkossa, olisi edelleenkin harkinnan varainen vaihtoehto.
Tanelilla olisi tietenkin hyvät nuotit, mutta edellyttäisi kovaa ammattitaitoa ja omaa yritystä.
artolla on – samoin kuin monella tuntemallani metsurilla, ihan selkeät nuotit. Kun vielä kelien kenkkuillessa otetaan osaksi ansiosidonnainen päiväraha, niin kunnon talvitauon jälkeen terve metsuri jaksaa painaa lumettoman kauden, vaikka joskus hellekin on kiusana.
Varmasti jaksaa mutta onko tuossa pusikossa rähjäämisessä jotain mieltä suomen parhaaseen loma-aikaan jolloin myös kaiken elämää virkistävän muun toiminnan harjoitus on mahdollista ilman palelua. On tuo jotenkin tuossa vaiheessa vinksahtanut asenne jos elämä pyörii ihmisten mettänpusikoissa rähjäämisessä. Kansantaloudelle näillä ei ole mitään merkitystä. Saamme riittävän määrän puuta vähemmälläkin rähjäämisellä. Normaali metsä sitäpaitsi on harvemmin nuorena metsänä kovin systemaattisesti ollut hoidon piirissä. Sillähän me edes hiukan olemme sekametsiä saaneet ja voimmekin kiittää edellisiä polvia ”laiskuudesta” metsän nuolemiseen koska olemme näin saaneet suhteellisen terveet ja säätiloja kestävät metsät. Poltinpuiksi aikanaan hiukan haettiin rankoja mutta ei siellä sen enempää monikaan nuohonnut.
Kyllä niitä taimikonhoitoja tehtiin jo vuosikymmeniä sitten, suhteessa enemmän kuin nykyään. Ensin vesureilla ja sitten raivaussahoilla, kun niitä alkoi tulla markkinoille. (Vesakoita myrkytettiinkin alkuun , mikä ei ollut järkevää.) Vaan ei niitä 8 metriä pitkiä taimikoita enää kannata raivaussahalla perata kuin joissain poikkeustapauksissa. Työn hinta on noussut sen verran paljon puun hintaan nähden, että ei ole oikein kannatusta ainakaan vieraalla teettää ylitiheitä ja liian isoiksi päässeitä taimikoita . Esimerkiksi 20 vuotta sitten raivaussahamiehen tuntipalkka kuluineen oli n. 11-12 nykyeuroa. Silloin oli puun kantohinnat ~samoja kuin nyt, osin vähän korkeampiakin (kuusikuitu) , tukin hinta saattoi olla vähän matalampi ( nimelliset hinnat ) .
PS. Tarkistin kantohintoja v. 2003 tilastosta; koko maan keskikantohinnat ; mäntytukki 46,70 , kut 44,50, kot 44,22, mäk 13,67, kuk 21,44, kok 13,07. Ne kun kertoo 1,2 :lla niin saa selville mitä olisivat nykyhintoina.
Olin jotain 11-12 vuotias kun isä löi vesurin käteen ja käski siivota vesakkoa matalaksi. Näytti tietysti ensin, että miten, mitä ja alueen. Ensin hirvitti ala, mutta kunnon vesurilla kummasti homma joutus. Eikä tullu lopuksi kiroamistakaan työn jäljestä. Onko muuten 40-50luvulla ollut metsurilla pakollisena jonkun tutkinnon suorittaminen vai onko ollut vain palkkaan vaikuttava tekijä? Vanhoja papereita tutkiessani löysin isän tutkintotodistuksen, mistä en tiennyt.
Ei ole ollut metsureille mitään tutkintovaatimuksia. Isoimmat työnantajat järjestivät omille metsureilleen kursseja. Metsätyökoulu alkoi kuuskytluvulla jossain, mutta sekään ei ollut vaatimuksena. Työnjohtajat ”kouluttivat” ja suurin osa sai vanhempien apumiehenä pikkuhiljaa oppia. Palkkaan ei vaikuttanut muu kuin se, paljonko sai tehtyä.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.