Keskustelut Tekniikka Raivaussahan tehon tarve ?

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 52)
  • Raivaussahan tehon tarve ?

    Olen vuosia sahannut Stihlin FS 450 sahalla.
    Omatoimiraivaukset hoituvat sillä hyvin.

    Paitsi viimepäivien helteillä.

    Kun tuo putkahti jäsenlehti, siinä etusivulla mainostetaan uudempia versioita Tilheista

    Olen kiusaantumiseen asti ihmetellyt että raivaussahasta riittää niin paljon keskustelua.
    Kuitenkin lyön nyt lisää löylyä.

    FS 460 teho on 2,2 kW ja FS 260 2,0 kW.
    Onko tuo 10% teholisä merkittävä asia?

    Koska RS ei laulateta täysillä vaan kiihdytellään kierrosherkkyys varmasti jotain tekee.

    Mutta mitä pienempi massa sen parempi kiihtyvyys.

    Koska koneen teho otetaan kovilla kierroksilla on ulostuloakselin momentti on väkisinkin pieni

    Vastamomentti muodostuu leikkausvoimasta ja terän säteestä, mitä suurempi terä sen suurempi momentti vaaditaan.

    Eikö riitä että raivaukset tehdään ajoissa pienellä sahalla, vai onko parempi antaa risukon järeytyä jotta saadaan kehuskella ”isolla”?

  • Ammatti Raivooja

    Jokainen tekee kykyjensä ja kuntonsa mukaan. Löylysahat on tosimiehillä, jotka jaksaa kantaa rautaa mettässä ja nää trimmerit on niille, jotka ei jaksa niin riehua. Paino on se minkä perusteella saha pitää valita, että työ napostelee vielä. Ei sillä teholla mitään tee jos et jaksa sitten tehdä enää mitään. Itte mieluiten kannan löylyä ja raivaan vähän paksumpaa kuin sit vaihtoehtona trimmerin kanssa tehdä sama asia useammin. Kokonaisaika kuviolla kiertoajassa jää löylyn kanssa pienemmäksi kuin trimmerin kanssa niillä, jotka sitä pystyy kantamaan ja käsittelemään.

    Metsuri motokuski

    Noissa kilowateissa ei varmaan paljoa ero ole mutta väännössä kyllä. Itse kun sahaan ammattikseni ja leimikot ovat hyvin paljon erilaisia. Yleensä perkaukset teen pienemmällä sahalla ja ennakkoraivuut suuremmalla sahalla. Olin itsekkin aika pitkään sitä mieltä että isoa sahaa metsään ei tarvita. Mutta nyt täytyy todeta että väärässä olin.

    Urakalla kun tekee niin hyvä on jos se puu katkeaa mahdollisimman helposti koosta riippumatta.

    Gla

    Abietis: ”Eikö riitä että raivaukset tehdään ajoissa pienellä sahalla, vai onko parempi antaa risukon järeytyä jotta saadaan kehuskella ”isolla”?”

    Periaatteessa noin, mutta jos yhdellä sahalla aikoo pärjätä, käytännössä vastaan tulee järeämpääkin raivattavaa. Ei sitä paljon tarvitse olla, jolloin työskentely on mukavampaa järeällä sahalla. Ja ennakkoraivauksiahan tulee myös tehtyä, jolloin isompi kone on paikallaan. Sopivissa paikoissa lepät, haavat ja pajut kasvaa sellaista vauhtia, ettei niitä muutaman vuoden välein viitsi pikkusahalla käydä perkaamassa.

    Kun jätetään trimmerit pois laskuista, esim. Stihlin 460 ja 490 välillä ei ole niin suurta painoeroa, että valitsin pienemmän. Toki henkilökohtainen juttu tämä on, joku muu arvostaa keveyttä ja herkempää käsiteltävyyttä enemmän kuin minä. Eikä tämä ole yhtään sen enempää oikeassa tai väärässä kuin minä.

    Jätkä

    R-sahassa ei tarvita kovin paljoa ”löylyä”, jos saha ja sen säädöt on kunnossa.
    200 mm:n terällä vapaa säde on 70 mm ja 225 millisessä terässä 83 mm. Kun pyyhkäsee kahdelta sivulta, katkeaa täysin 140 – tai 166 millinen puu.
    Jos tuollaisia joutuu r-sahalla kaatelemaan, on väärään aikaan väärässä paikassa väärän työkalun kanssa.
    Me olemme tehneet ihan oikeaa taimikonhoitotyötä 36 – kuutioisella sahalla ja hyvin on mennyt. Meillä on ollut käytössä myös Tilhin 550 – raivureita, eikä nekään ole tuottanut sen parempaa tulosta urakoinnin suhteen.
    Nyt parhailla ruotsalais- ja saksalaisraivureilla ammattilainen pieksuaa kaksi tuntia tankillisella, eli neljä tankillista päivässä on jo tosimiehen suoritus. Siinä myös päivätuotos on yleensä jo 1 – 2 ha. Taimikko pitää hoitaa ajallaan, jos halutaan kasvattaa hyvää puuta kohtuullisen nopeasti.

    MIKANDER

    Jokainen makunsa mukaan Tilhi 450.460. On nusasaha urakkaduuniin
    Ison hva tai jonsku samapeli valjaatpaljon parantuneet ei se isosaha
    Niin paha 15-20cm keppikatkeaa komeesti.edyllyttää kaatolovenkäyttöä nipuun ja keskeltä poikki Ison raivarin haittapuolia
    1.kerranvodessa remontit Kulma kaasrintiivisteet isoterä käy kulman
    päälle en itse ole joutunut kulmia ostamaan myös polttoaine maittaa
    Mukavsti mutta sitä saa vielä rahalla Ei isosta sahasta hyötyä ole
    PITÄÄ OLLA TERÄTIKISSÄ myös.Nykyään kusiduunarien elämä
    On muuttunut jos meinaat tienata pitää saada jälkeä sileeksi.
    Muuten lauvantaimakkarraa limpunpäälle ja kortistoon. HARVA siitää
    Ajallaan maksaa on nykyään tuottamantonta työytä tulee kaliikksi.

    abietis

    No siinän niitä, mielipiteitä.

    Teen itselle, enkä urakalla

    Minulle palkka tulee muualta, ei tarvitse riehua kuin kunnon ja mielihyvän takia.
    Tai siis palkkaa saa puun kasvusta tuleva polvi.

    Siis ajoissa kevyemmin vehkein voimien ja halujen mukaan.

    torppari

    hyvin on pärjänny 450 fs:n kanssa ja saunasta ei ole löyly loppunut niin pitkään kun on saunojia…koivuja lissää kiukaan pessään

    Metsuri motokuski

    Niin aina ei voi valita sitä ihanne raivuuajankohtaa. Kun niitä tarjotaan tehtäväksi niin otettavahan ne on. Silloin pitää kalusto olla myös sen mukaista että kaikki menee. Ei sitä oikein isännälle passaa mennä sanomaan että ollaan väärään aikaan metsässä. Voi pian olla ettei tarvii mennä ollenkaan. 🙂

    Hiluxmetsuri

    Joopati joo.

    Mulla on sekä -260 ja -490. Ensimmäinen on kevyt ja jälkimmäinen on painava. Ensimmäisellä katkeaa kaikki. Jälkimmäiselläkin katkeaa kaikki ja hiukka ylikin. Nää härpäkkeet olisivat siis tasapelissä.

    Mutta.

    Siltikin aina metsään lähtee -490. Se on vaan niin hyvä. Ei siinä sen enempää selittelyä tartte.

    rööri roope

    Tere
    Tikanderi on siirtyny toiseen maailmaan haaveilee .Nii se on pojuilla.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 52)