Keskustelut Tekniikka Raivaussahan osto

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 40)
  • Raivaussahan osto

    Mikä olisi sopivin raivuri heinän ja vatukon niittoon,sekä risukon kaatoon?Paksummat puut kaadan moottorisahalla.Valinta perusteina on keveys,kestävyys ja hyvät valjaat.

  • tamperelainen

    Olen ollut tyytyväinen Dolmar 4510:n .Halpa ja kestänyt kovia kierrolsia monet kesät.Ehkä vähän raskas.Etuina pitkä kardani,karalukko ja kestovoideltu kulmavaihde.Saha sopii vatukon kaatoon,mutta mettän raivaukseen vähän kömpelö

    tamperelainen

    Dolmarin valjaat kepposet,olen käyttänyt Stilin valjaita

    Korpituvan Taneli

    Tuohon aloittajan mainitsemaan hommaan löytyy kyllä laitteita. Kun puhutaan siellä raivauspuolella risuista, niin ei pidä ostaa kovin suurta sahaa, paino on kuitenkin myös tärkeä ominaisuus.
    Itsellä tilhin 450, johon olen kyllä tykästynyt. Olisikohan se 460 nyt se sopiva tilhi. Tilhin valjaatkin ovat aika hyvät, mutta kyllähän husku on valjaissa kielenmitan edellä. Meilläkin emäntä käyttää tilhissä huskun XT valjaita.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    tamperelainen

    Suosittelen pitkää kardaania taimien heinäykseen,lisää ulottuvuuta ,työn tuottavuutta ja säästää selkää.Tilhiä yleisesti kaupitellaan lyhyellä putkella,joka on näppärä taimikon hoidossa

    Naava

    Minä ostin viime viikolla pitkän pähkäilyn jälkeen toiseksi raivuriksi Husqvarna 535 fbx reppuraivurin. 7 tankillisen jälkeen en voi olla kuin tyytyväinen hankintaan. Vielä en ole ehtinyt kokeilemaan kuin erään tilan mukana tullutta pahoin vesakoitunutta taimikkoa ja jopas on näppärä vehje siihen hommaan. Kun saan tuon urakan valmiiksi, siirryn kokeilemaan sahaa ennakkoraivauksille. Koneviesti on testannut tuota sahaa vuoden ajan eivätkä siinä ainakaan moittineet sitä. Taimikonhoidossa saha oli heidän testien mukaan hitaampi kuin normi raivuri ja muissa työlajeissa yhtä nopea. Minun kokemusten mukaan ainakin nyt työnalla olevalla varhaisperkauskuviolla reppuraivuri on nopeampi kuin perinteisen mallinen raivaussaha. Isoin ero tulee ehkä siinä, että kun perinteisellä sahalla eteen/taaksepäin liikkeet tehdään jaloilla, voi reppuraivurilla sen saman tehdä paikallaan seisoen käsiä liikuttamalla. Tästä on iso apu aura/mätästysalueilla kun ei tarvitse koko ajan vilkuilla taaksepäin, että mihin kestää astua ja mihin ei –> vähentää kompurointia. Lisäksi kun pusikoita kaataa nippuna tai joku runko jää hankalasti nojaamaan toista runkoa vasten, voi ko. rytöläjän pätkiä muutamalla vedolla siihen samaan paikkaan siistiksi nipuksi. Tämä taas säästää aikaa kun ei tarvitse käsin kiskoa yksittäisiä runkoja nurin.

    Toinen mielenkiintoinen ominaisuus jota olivat Koneviestissä testanneet on juuri tuo heinäys. Siihen olivat saaneet maahantuojalta testiin ”pensasleikkuri”-terän jolla heinäys näytti käyvän aika näppärästi. Pitää talven mittaan selvitellä sen hinta joka puolestaan määrittelee onko ko. terää järkevä hankkia.

    Suurimmat haasteet ko. vehkeen käyttämisessä tuntuisi olevan oikean tekniikan oppiminen. Sahasin kahtena peräkkäisenä päivänä nuo 7 tankillista ja viimeisellä kahdella tankillisella aloin oppia hyödyntämään terää kannattelevaa kuminauhaa. Tuon seurauksena kädet on suht koht jumissa, mutta tietääpähän taas jotain tehneensä.

    Leevi Sytky

    Koneviestin mukaan tämä reppuraivuri kehiteltiin ns. ruotsalaista pitkän kannon menetelmää varten. Siinähän vesakko raivataan kahdessa vaiheessa. Ensimmäisellä kerralla kannot jäävät 50-80 senttiä pitkiksi. Toisella raivauskerralla, kun pitkät kannot jo lykkää uutta vesaa, sahataan ne kantoineen päivineen maahan.
    Näin menetellen vesakoituminen vähenee oleellisesti.

    Onnittelut ylläolevasta tekstistä päätellen onnistuneesta investoinnista uutuuskoneeseen!

    jakke

    Harvemmin nuo koneviesti ynm. lehtien testaajat sahoja pahemmin moittii.Pitää pysyä maahantuojien kanssa väleissä nimittäin.Reppuraivuriin en sinänsä ota kantaa kun en konetta tunne.

    Naava

    Pitkän kannon menetelmään Ruåttin pojat on sen kehittänyt, mutta hyvin samanlailla sillä onnistuu lyhyeen kantoo raivaus kuin normi raivurilla. Terän korkeuden voi säätää sen kuminauhan avulla. Ja kuminauha on vaihdettavissa tarvittaessa pitempään, äkkiseltään se näytti normaalilta kangasvahvisteiselta kuminauhalta, mitä se nyt viralliselta nimeltä onkaan? Kannot mitä minä jätin on se normaali 5-10 cm. Vähemmän käsille käyvää hommaa se ehkä olisi jos terän antaisi roikkua siinä 50 -80 cm korkeudella mutta se on makuasia. Ainut miinus lyhyeen kantoon sahatessa on se, että kun terän kaltevuutta ei voi säätää, niin kanto jää viistetyksi ja siten terävämmäksi kuin normi raivurin jäljiltä.

    Halkaisijaltaan reilun kymmensenttisen rungon kaato onnistui paremmin kuin perinteisen mallin vehkeellä. Suuntaus onnistui myös hyvin. Jos pääsette jossakin kokeilemaan ko. värkkiä niin kokeilkaa ihmeessä. Parin tankillisen jälkeen alkaa päästä vauhtiin. Kakkossahana tuo ei ole yhtään huono vaihtoehto. Antaa lisää monipuolisuutta mitä kaikkea yhdellä sahalla voi päivän aikana tehdä. Ensikokemukseni mukaan tuosta voi pian tulla ykkössaha 450 Tilhin sijasta. Mutta makustellaan vielä kuitenkin ensin lisää 🙂

    Julle

    Minäkin testailin tuota Huskun reppuraivuria pari päivää suhteellisen järeällä ennakkoraivauskohteella. Kokemukset samansuuntaisia kuin Naavalla, kätevä vehje.

    Kun raivauspään ominaisuudet oppii hyödyntämään, ulottuvuus kasvaa varsinkin ylöspäin ja sivuille samoilta jalansijoilta. Kannot jäävät helposti pidemmiksi kuin normaalilla raivurilla, koska terää tulee varottua enemmän kiviltä ja mättäiltä. Suuntauksen oppiminen vei jonkin verran aikaa, aluksi puut tahtoivat kaatua päälle.

    Tehokkaampaa konetta jäin kaipaamaan. Lisäpaino ei hyvissä valjaissa selkäpuolella paljon haittaisi. Nykyisellä koneella ketju täytyy olla hyvässä kunnossa ainakin isommassa puussa. Pienempää puuta kuviolla ei paljon ollut, sellaiseen teho on varmaan riittävä.

    raivaussahaaja

    Minä suosittelen Korpituvan tanelin tavoin Stihliä. Itselläni juuri tuo FS450 ja voin sanoa, että sillä onnistuu monipuolisesti kaikki nuo hommat joita kysyjän on tarkoitus tehdä. Myös risuja isompien puiden kaato onnistuu mainiosti, jos vain terän teroituksesta ja harituksesta huolehtii tunnollisesti.

    Saha on todella kestävä ja kevytkin. Omassani ei ole ollut minkäänlaista ongelmaa 6 vuoden aikana. Valjaissa ruotsalaismerkit ovat edellä ja siksi itsekin käytän Stihlin kanssa Jonseredin kehittyneempiä valjaita, mutta uskon ettei Stihlin omatkaan valjaat huonot ole. Nykyisistä sahoista FS460 olisi siis järki valinta, koska 450 ei enää saa.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 40)