Keskustelut Metsänhoito Raivaussahan kestäminen

Esillä 10 vastausta, 111 - 120 (kaikkiaan 122)
  • Raivaussahan kestäminen

    Alkaa Stihl 450 olla jo miehen iässä ja mielessä

    käynyt sahan uusiminen.

    Kun ynnäilin sahattuja tankillisia, alkoi epäilyttää tuo vaihdon järkevyys.

    Paljonko tankillisia, hehtaareja tai tunteja olette sahanneet tämän kokoluokan sahoilla, ennen kuin se alkaa olla valmis Pärnäsen korjaamolle ?

  • arto

    Eipä nuo ole kumma itse uusia ajassa vajaa 5 minuuttia menee aikaa. Kuuluu aivan normi huoltoon .  Rahallisesti vajaa 10e köyhtyy.  Sama se on kilpailijallakin muovimutterilla kahvat kiinni. Väännät liikaa niin korkkaa. Täällä päin viikoittain huollossa kyseisen jutun takia. Eikä takuu korvaa.

    Metsuri motokuski

    Tuo jätkän kommentti on ihan totta. Minulle käy ihan mikä merkki tahansa mutta jos sitä huoltoon joutuu ramppaamaan ja aikaa siihen käyttämään niin ei kiitos.

    Nytkin kävi niin että 460 ei lähtenyt käyntiin talven jäljiltä vaikka pienkonebensat oli sisällä ja uusi tulppa ja suodatin. Käynnistä syksyllä sen varastoon vein. Nyt sen saa huollosta vasta viikon päästä. Meinasin jo jättää sinne. Onneksi on muita sahoja jolla sain työt tehtyä.

    pihkatappi

    460 kahvan isoin kiinnitysmutteri korkkaa kyllä herkästi ja on sikäli huono. Kannattaako sitä kuitenkaan verrata toisen sahan ongelmaan, joka johtaa ilmavuotoon sylinteriin. Kahvan kiinnitysmutterin päälle voi laittaa kiepin ilmastointiteippiä tai antaa olla löysässä, ei aiheuta moottoriremonttia.

    Jätkä

    Kaikkien kohtalaisen kireäksi ja kevyeksi kehitettyjen koneiden alkuversioissa on ollut hyvin yleistä paljastua suunnittelu / valmistusvirheitä, jotka ainakin minä olen nimittänyt lapsentaudeiksi.

    Isot valmistajat eivät pysty muuttamaan tuotteittensa valmistusta nopeasti, eikä ole herkkua jälkikorjata jo myytyjä tuotteita, koska niitä on maailmalla jo satojatuhansia.

    Sama ilmiö on nähty myös autoteollisuuden kehitysvirheistä, kuten esim Volkkareiden jakoketjut, kytkimet ja vaihdelaatikot, joita pahimmillaan on maailmalla miljoonia, mutta ne pitäisi hoitaa ison rahan kanssa.

    Huskun kaasuttimen imukaula ja sen seudun ilmavuodot (Ilmavuoto korkeilla kierroksilla tietää helposti kiinnileipomista) – tuntuvat käsittämättömältä typeryydeltä, koska sitäkin osatoa on hoideltu jo useita vuosikymmeniä.

    Samoin Tilhin kahvamutteri ei ole voinut tulla yllätyksenä yht`äkkiä Toinen juttu on, että pitääkö kahvojen kiinnitykseen puuttua alvariinsa, eikö kerran hyvin asennettujen kahvojen asennus saa olla sinällään?

    Tolopainen

    Jätkän kannattais käyttää raivaussahaa ensin ja kommentoida sen jälkeen. Miten raivaussahaa kuljetetaan esim.traktorin hytissä kääntämättä kahvoja tai ahtaassa auton peräkontissa. Se että kaasarin liitoksissa käytetään heikkolaatuisia tiivisteitä johtuu kinuskien halpisosien käytöstä. Noita laatupoikkeamia on nykyisin eri laatumerkkien paljon kalliimmissakin koneissa kuin raivaussahat.

    petep

    Viikon se näytti jollakin kestäneen kytkimen jousi uudessa Huskussa tuolla Facebookin ihmeellisessä maailmassa. Ehkä yksittäistapaus…..

    Jätkä

    Tollo.

    Jätkä on sen verran varoissaan, että omistaa kevytperävaunun, jolla voi kuljetella useitakin R-sahoja kerrallaan puuttumatta niiden kahvoihin. Samassa kärryssä kulkeutuu myös polttoainekannu, jota ei myöskääb saa maantieliikenteessä kuljettaa matkustamossa.

    Jos kärryn kuskaaminen ei onnistu, eli tien päässä ei ole kääntöpaikkaa , otetaan kuljetusvälineeksi tötteröauto, joka on rekisteröity pakettiautoksi. Myös sinne mahtuu raivureita ja muuta tavaraa niin hyvin, että matkustamoon ei tarvitse ottaa mitään työkalua ja tarviketta.

    petep. Kytkinjousi / -jouset voivat olla joissakin tapauksissa valmistusvirheellisiä. Jossain vaiheessa Uuteen Huskun malliin vaihdettiin ”urakalla” uusia jousia, joiden saaminen näytti olevan hetken aikaa varsin kovan takana. Arskakin vaati vanhat palat tilalle, eikä antanut takuun merkeissä esim pussillista jousia. Kunnolliset jouset erottuivat värisävystä, eli vika oli karkaisussa.

    Myös pikku-Tilhissä oli jossain vaiheessa jousien katkeaminen varsin yleistä. Ammattimetsureilla oli aina varalla jouset, eikä siinä montaa minuuttia mennyt, kun metsässä jouset vaihtui.

    sitolkka

    Pikkutilhissä katkeili tosiaan aluksi paljon jousia. Liekö nekin virheellisesti karkaistu. Etukahva oli myös ehkä hieman liian kovaa muovia ja rapsakka pakkasella.

    petep

    Tuotantolinjalta ei varmaan sitten aina tule tasalaatuista tavaraa jos jotkut jouset ei kestä. En ymmärrä mitenkään että viikossa saa sahan rikki vaikka olisi millainen supermies. Onhan ne takuut mutta aina noloa puuhaa kaikkinensa.

     

    Tai sitten tässäkin on ollut Euro konsulttina ja  hankittu hyvää  ja halpaa samassa tilauksessa.

    Jätkä

    Todella kauvan aikaa sitten minulla oli upouusi Partner R17 ja olin sen kanssa harvennuksella. Taisi olla toisena päivänä, kun ketju rapsahti poikki. Siihen aikaan teräketjut olivat hirvittävän kalliita. Metsähommissa metsurin urakkapäiväpalkka oli suuruusluokkaa 40 mk. Ketjun hinta yli 80 mk. Kun tarkastelin ketjua alapuolelta, löysin siitä parikymmentä vetolenkkiä, joissa oli jo niittien kohdalla katkeamat. ”Vaikka teki kipeää”, en ostanut samanlaista Partner – merkkistä ketjua paikalliselta kauppiaalta, vaan Oregonia ostin. Takuuseen kauppias antoi Sandvikin ketjun, joka kesti myös aika hyvin.

    Myöhemmin Fiskarsin edustaja tuputti maailman parhaita kotimaisia ketjuja, ei niilläkään mitään tehnyt.

    Olen siitä lähtien ollut hyvin kranttu teräketjujen suhteen.

    Kytkinjousista puheenollen: Jo tosikauan sitten sahoissa oli kytkimessä vain yksi jousi, se oli pitkä rengasjousi, joka kesti monessa sahassa koko sahan iän. Sitten kehitys on kehittynyt tuoden mukanaan lyhyitä kierrejousis, jotka venyvät tai painuvat kasaan, on lehtijousia ja joustavia kytkinrunkoja, mutta melkein aina on palattu pitkään rengasjouseen, josta en tiedä kuin yhden huonon puolen: Se vaatii todella joko erikoiset työkalut, taikka viilapenkin ja vahvat sormilihakset.

Esillä 10 vastausta, 111 - 120 (kaikkiaan 122)