Keskustelut Tekniikka Raivaussaha ja helle

Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 134)
  • Raivaussaha ja helle

    Paljonkohan nuita suuttimia kannattaa löysätä kun on nuo +30 helteet tulleet? Meinaa joka saha oikutella tämmöisellä kelillä jopa autotunekin hyytyilee ja moomottaa.

  • tamperelainen

    Apli:Kuivilla kumpareilla 3v sitten istutetut kuuset selvisivät,mutta luontaiset koivut järjestään ruskeita.Kuusentaimi on monella tapaa sitkeä sissi

    Tolopainen

    Se taitaa tuo puiden kasvu pysähtyä kokonaan kun lämpötila menee 30 asteen tietämille. Koivujen latvalehdet näyttävät kellastuvan eli vesi ei enää riitä korvaamaan haihduntaa. Ehkä tuo ilmaston lämpeneminen ei lisääkään enää metsänkasvua vaan alkaa vähentää kovina hellekausina kun vedestä tulee niukkuutta.

    Jätkä

    Kasvukausi on puiden osalta jo päättynyt. On menossa luutuminen – eikun puutuminen. Puut eivät enää tarvitse juuri paljoakan vettä, sen kyllä voi testata myös sillä, onko kuori irti puusta.

    puunhalaaja

    Koskeeko tuo kasvukauden päättyminen kaikkia puita?

    Jätkä

    Metsäpuiden osalta kasvukausi vaihtelee lähinnä perimän mukaan, eli etelän – ja pohjoisen välillä on niin suuri ero esim kasvukauden alkamisajassa , että toisesta päästä tulee myös erilainen, mutta puut ovat tottuneet tuhansien vuosien aikana siihen ja toimivat sen mukaan. Siitä en tiedä, kuinka kävi esim tänä vuonna, kun terminen kasvukausi alkoi varsin aikaisin, että onko se nyt niin, että pituuskasvu loppui vasta juhannuksen jälkeisellä viikolla, vai loppuiko aikaisemmin. Paksuuskasvu jatkuu aina muutaman viikon sen jälkeenkin, kun pituus on loppunut.

    Tuon perimän takia ei ole järkevää siirtää Etelä – Pohjois-suunnassa alkuperiä kovin pitkiä matkoja. Etelästä Pohjoiseen pidempää, mutta Pohjoisesta Etelään muistaakseni ei yhtään.

    Puuki

    Pohjoisesta etelään päin voi siirtää mäntyä Pohjois-Suomessa. Mutta nykyään lämpenemisen aikaan jalostettuja eteläisempää alkuperää olevia mäntyjäkin suositellaan käytettäväksi myös pohjoisemmassa kuin ennen. N. 50 km pohjoisemmaksi on siirretty suositusrajaa pari vuotta sitten.

    Taisi olla niin, että puiden juuristo jatkaa kasvua pisimpään vielä paksuuskasvun päättymisen jälkeenkin.

    Visakallo

    Kuusella jopa 100-200 km etelästä pohjoiseen siirtoa on tehty yli 60 vuotta. Muilla puulajeilla tämä ei ole toiminut yhtä hyvin.

    Tolopainen

    Kuuselle näyttää tulevan hyvä käpyvuosi ainakin joissakin puissa suuret määrät käpyjä. Mikä lienee siementilanne. Eikö tuo suuri käpymäärä vähennä puunkasvua, kun siihen kuluu paljon ravinteita.

    Jätkä

    Kuusella jopa 100-200 km etelästä pohjoiseen siirtoa on tehty yli 60 vuotta. Muilla puulajeilla tämä ei ole toiminut yhtä hyvin.

    katsoin MH:n ohjetta vuodelta 2016 ja siinä siirto pohjoiseen on rajattu 100 dd:n mittaiseksi. Kilometreissä sama, etelään päin 150 dd.

    Rannikolta ei itää kohti itseasiassa juuri lainkaan.

    Näissä tapauksissa kyse oli metsikkösiemenestä.

    Jo muutaman vuosikymmenen ajan on taimipakkauksissa ollut kartta, johon on merkitty sen taimien alkuperä ja alue, jolle ne soveltuvat. Suositus on keskelle karttaan merkittyä aluetta tai huomioitava paikan korkeus merenpinnasta.

    MIISU4F

    Puoli kaksi aamulla herätys. Töihin viimeistään kolmeksi. Sillä menty jo istutusaikana toukokuussa helteillä ja nyt viime viikot. Yhden viikon kesälomailin.

    Raivaussaha on kestänyt. Ostin uuden Jonsered 2245 ja säädöt tarkistettu helteiden aikaan. Ihminen ei ole menannut kestää. Mutta aamulla ajattelen että se on matkoineen yhdeksän-10 tuntia, kun olen taas kotona, kylmään suihkuun ja nukkumaan päiväksi. Työtä se vain on. Koitan katsoa työmaikseni näillä keleillä taimikonhoidot ja ennakot. Varhaisperkauksiin palaan sitten kun sataa tai viilenee.

    Kerran työurani alussa helteet yllätti ja r-saha leikkasi kiinni. Meni takuuseen, sillä sahakauppias oli juuri soittamassa, että tuo se säädettäväksi mutta vahinko ehti tapahtua. Bensa kiehui tankissa. Kuului kilinaa, kolinaa ja rumps, muistaakseni kampiakseli oli iskenyt läpi/vääntynyt (?). Tapausesta on toistakymmentä vuotta. Sen jälkeen pärjäillyt  raivaussahoineni paitsi 2010, jolloin oli samanlaista helteiden tuskaa. Silloin r.sahat kesti mutta itse sain rytmihäiriöitä unenpuutteen takia. Olin myös sairastanut ankaran vatsataudin ja vissiin kuivahtanut, sekä lämpöhalvaus. Sittemmin oppinut myös, että yöllä töihin, ei siellä tarvitse päivällä olla kärvistelemässä. Ja juo juo juo. Suolaista, kivennäis- ja vitamiinipitoista. Paljon. Syödäkin pitää vaikkei maistuisi!

    Pistin loput lapsistani maailmalle keväällä ja se on helpottanut kummasti jaksamista, kun saan nukkua milloin vaan eikä kukaan häiritse. Antoihan ne aina minun nukkua mutta herkkäunisena havahduin, kun ne touhus omia juttujaan, suihkut, ruuanlaitto yms. Nukun korvatulppien ja silmälappujen kera pimennetyssä huoneessa. Helteellä kylmäkallet kainalossa.

    Raivaussahana olen käyttänyt lähes yksin omaan Jonseredia, 2145 ja nykyään 2245. Kaksi kappaletta kierrossa 2-3 vuotta ja sitten uusin toisen vuorovuosina, toisen ollessa varasahana. 98E ja 2T öljynä Polar täysynteettinen 2%. Ikää on noin 45 ja metsurina v. 2005 lähtien.

Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 134)