Husqvarna 345 on ihan soiva saha varhaisperkaukseen mutta puuston järeytyessä työskentely menee nyhräämiseksi. Haussa siis rinnalle luokkaa järeämpi saha. Virroilla tarjouksessa Stihl 490-kokemuksia/mielipiteitä tuosta mallista?
Olen hiljalleen siirtnyt Huskin leiriin.Stihlin raivurit kalliita ,mutta laiskoja narutettavia,lisäksi käynnistyvyys semmoista nykimistä.Jotenkin heiveröisen oloisia.Miksiköhän Stihlin pitää olla niin ”nuhainen” ?Eikö rakenteet kestä ärhäkämpää viritystä?
Nyt vuoden sisään Huski 555FXT(mainio vehje) ja Huski 545FR(hyvä).Tykkään tuosta puolipuristimesta,säästää käynnistisntä.
Taimikon heinäyksen spesiaalikone itselläni Dolmar 4510(545Fr putki liian lyhyt).Kestovoideltu kulma kestänyt yli 10v huudattaa,meluarvot yli normien,pitkä putki,ei metsän raivuulle ,moottori on ehkä raivureiden paras
Kovapalaterän teroittamiseen ei käytännössä tarvita ihmevekottimia. Pieni penkkihiomakone, jossa hiomakiven paikalle vaihdetaan timanttilaikka. Raivurin terään riittää käsivaralta syöttö, kunhan muistaa, että pala kuumiaa aika äkkiä ja juotoshopea voi sulaa, jolloin pala irtoaa helposti. Terän alle säädettävä tuki oikeaan asentoon ja jos pelkää metallin tylsyttävän hampaiden reunaa, niin senhän voi päällystää Jesarilla.
Isojen puiden tyvien kuoriminen on tosikovaa hommssa, ellei siihen saa värvättyä halpatyövoimaa. Niissä kannattaa kuitenkin kuoria ainakin terän sisäänmenokohta. Kun sahaa niin, että sahanpuru irroitetaan aina vetävällä terällä, voi samalla teroituksella saada useitakin puita nurin. Ensimmäisen neljän metrin matkalla kannattaa oksat karsia tynkään ja niin, että sahanpuru lentää latvaa kohti.
Voisi jopa harkita kahta eri sahaa, joista isompi olisi varustettu kovapalateräketjulla ja pienemmällä sitten karsitaan varsinainen runko.
Joopa joo, puun oksat on karsittava siten että saha ei oksien painopisteen takia jää sahausrakoon jumiin. Harvemmin katkaisusuuntia voi päättää ennekuin tilanne on käsillä. Kun ketju tylsyy se viilataan, ei siihen mene kuin minuutti, jos sen osaa.
Kuitenkin on niin, että jos tienvarren kuusessa ennen kaatosahausta karsii pystyssä olevasta rungosta oksia vetävällä terällä, on helposti viisi senttiä paksun oksan päällä niin paljon kivennäismaata, että ketju on viilauksen tarpeessa, eikä sitä ilman kannata kaatosahaukseen alkaa.
Kuitenkin normaali sahan käyttäjä tajuaa nopeasti, kuinka tyvitukin pituudelta kannattaa tai voi oksat karsia. Myös puun kuoren höylääminen pinnanmyötäisessä karsinnassa tylsyttää ketjun toisen puolen niin, että se alkaa puoltaa. Vaikka kyse on usein vain pölystä, sekin leikkuusärmän murtaa niin, että terästä on maku pois äkkiä.
Tekisi mieli kysyä Jätkältä: näkyykö ilmiö eli ”hiekkaa puissa” vain talviauratuissa hiekoitetuissa teissä, vai esiintyykö se aina soratien varrella? Meinaan että jos tekisimme itse ne osuudet (sivuhaarat) joissa on vähemmän liikennettä ja teetämme vierastyönä ne hiekkaiset osuudet. ?
Nuo on aivan joutavia juttuja, nykyisin metsäteille levitetään sepeliä, ei se sieltä mihinkään leviä. Hakattava puusto on muutenkin ojan takana, joten mitään hiekkaongelmaa ei ole koskaan olluutkaan metsäteiden tienvarren puissa, eihän niitä hakata pois ne ajetaan murskaimella.
Pahimmat paikat on pellon laidassa menevä hiekkatie, missä itäpuolelle nousee rinne, jossa puusto. Mulla oli taimikonhoito palsta vuosi sitten tuollaisessa, mereltä tuuli puhaltaa kuivalla ilmalla pölyn kauas ja terä tylsyy vielä 50 metrin päässä tiestä, kuusen oksat on kuorrutettu pölyllä.
Anneli:”Tekisi mieli kysyä Jätkältä: näkyykö ilmiö eli ”hiekkaa puissa” vain talviauratuissa hiekoitetuissa teissä, vai esiintyykö se aina soratien varrella? Meinaan että jos tekisimme itse ne osuudet (sivuhaarat) joissa on vähemmän liikennettä ja teetämme vierastyönä ne hiekkaiset osuudet. ”
-Niin – Anneli. Jos tie on hyvinkin pöllyävä ns. ”Soratie”, niitähän suurin osa sivuteistä ja kyläteistä on, se voidaan jopa todeta , jos katselemme Jyväskylä rallimiesten pikataipaleita poutajakson aikana, niin pölyä on ja paljon. Lumiauran heittämä hiekka löytyy tyveltä ja onpa aina silloin tällöin puun oksanjuuressa kivikin, joka jo sentin kokoisena tekee ketjusta sangen huonosti leikkaavan. Mutta sekä hiekka, että pöly ovat suurimmaksi osaksi tien puolella ja kyllä siihen vaikuttaa vallitsevat tuulensuunnat, eli Luonas – Luode alue. paitsi Itä-Suomessa kuulemma puhaltaa aina idästä.
Ammattitaitoiset tekijät kyllä osaavat ottaa huomioon hiekkaisetkin osuudet, ainakin muutaman sellaisen tehtyään. Kyllä siinä hakkuriurakoitsijakin kiroilee kun hiekkaisia puita koittaa jyrsiä, varsinkin rumpuhakkuri on aika tarkka tavaransa puhtaudesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.