Keskustelut Metsänhoito Raivausajankohdan vaikutus hirvituhoihin

Esillä 10 vastausta, 71 - 80 (kaikkiaan 124)
  • Raivausajankohdan vaikutus hirvituhoihin

    Lause tuli jälleen mieleen ajaessani tutun männyntaimikon ohi , josta olen vuosien varrella kerännyt kymmeniä litroja puolukoita. Siis läpikotaisin tuttu paikka. Mielestäni se on ollut raivauksen tarpeessa jo pari vuotta vesakon ylitettyä silmien tason. Raivaus on tehty tänä kesänä vesakon kasvettua 2-2,5 metrin pituiseksi.

    Hyvä kun on raivattu ja parempi edes vähän myöhään, kun ei ollenkaan ….mutta….vesakon nitistämisen jälkeen taimikosta paljastui vähintäänkin lievä hirvituho. Vielä vuosi sitten hirvien vierailuista ei näkynyt merkkiäkään , vaikka paikka sijaitsee lähes hirvien perinteisen talvehtimisalueen ytimessä. Nyt näkyy!

    Edellä mainittu vahvistaa käsitystäni siitä ,että ei pelkästään raivauksella , vaan myös oikealla ajoituksella, on merkitystä esiintyviin hirvivahinkoihin. Pahimmillaan vuodenkin myöhästyminen eskaloi tilanteen. Tämä on käynyt ilmi jo aiemmin yhtiön toteuttamissa raivauksissa ,joissa hieman eri-ikäisiä taimikoita raivaillaan alueella samaan aikaan työteknisistä syistä. Selkeimmän kuvan saa ,kun vertailukohdat ovat vierekkäin .  Vanhempana raivattu taimikko (vuosi tai kaksi) saattaa kärsiä hirvien vierailusta , mutta nuoremmassa ajallaan raivatussa taimikossa einäy merkkejä hirvistä ennen eikä jälkeen raivauksen. Myöhemmin raivattuun taimikkoon hirvet palaavat vielä jatkossakin.

    Onko muilla vastaavia kokemuksia? Jos on, vahvistuu ajatus ,että oikein ajoitetulla varhaisperkauksella voidaan vähentää hirvituhoja sen lisäksi , että taimet varttuvat nopeammin.

  • Metsuri motokuski

    AR: Joskus se Hirvi seuraa minua perässä ja harventaa taimikkoa lisää seuraavaksi päiväksi alitiheyteen kun teen reittiä sille.

    Tämä on kyllä paras. 😉

    Eikös teidän kannattaisi seuraavana päivänä vaihtaa vuoroja.

    Ammatti Raivooja

    Jänikset saattavat myös seuraavaksi päiväksi kaluta juuri kaadettuja.

    Joo no olen sanonut e. GLA:lle 10 vuotta, että jos se jatkuva raivaus ei toimivan niin toinen vaihtoehto on kokeilla tiheyttä. Mitä kannattavaa on raivata monta kertaa ja lopulta hirvet syö kuitenkin.

    Ei Hirvi myöskään puske tiheään koivikkoon jos ruokaa on harvemmassa paikassa mistä oli haapa kuva. Kyllä harvasta asemnosta häviää ensimmäisenä myös lehtipuu.

    A.Jalkanen

    Kertauksen vuoksi.

    Männikkö tulee perata ja raivata niin että lehtipuusto ei pääse etukasvuiseksi mäntyyn nähden eli pysyy selkeästi lyhyempänä. Kohtalainen vesakon tiheys ei haittaa niin paljon kuin liika pituus. On esitetty että suuri tiheys voi jopa karkottaa hirviä. Toinen tapa pitää hirvet pois männyn taimikosta on pitää se puhtaana lehtipuista, mutta tämä on työläs tapa ellei myrkytä kantoja. Kolmas tapa on Tricon levitys – työläs sekin ellei voida käyttää moottorivehkeitä apuna.

    Entä missä vesakon ja kuusikon pitiusvaiheessa tehdään kuusikossa varhaisperkaus ja taimikonhoito?

    Metsuri motokuski

    Nuo raivausajankohdat taitavat olla jo itsestään selvyys tämän foorumin kirjoittajille. Noita opetetaan ensimmäisenä ensimmäisellä vuosikurssilla metsäalan kouluissa tai mhy:n tupailloissa.

    Husq165R

    Mm latistaa viestikilpailijoita! Jostain syystä vain toista!

    Visakallo

    Odotahan Husse, kun päivät tästä edelleen lyhenee ja bensan poltto raivurissa vähenee, niin tänne kirjoittaminen alkaakin taas kunnon volyymillä! Marraskuu tosin menee taas lomaillessa, mutta sen jälkeen tuotetaan tekstiä täysillä kevääseen asti!

    A.Jalkanen

    Kysyin sen takia kuusikon raivausajankohdasta, kun täällä on ollut mielipiteitä, ettei saa perata liian aikaisin tai homma menee pieleen. Itse en menisi kuusikkoon varhaisperkaamaan ennen kuin lehtipuu on selkeästi pitempää kuin taimet. Tavoitteena selvitä pääsääntöisesti kahdella raivauksella. Kuusen taimia ei lehtipuuston varjostus haittaa yhtä paljon kuin mäntyä ja sorkkaeläinlaidunnus on kuusella vähäisempää, mutta sen sijaan puhutaan riskistä että lehtipuu piiskaa kuusen latvan pilalle.

    Opiskeluaikoina opitut asiat eivät välttämättä ole enää kuranttia tavaraa tänä päivänä ja vanha voi joutua poisoppimaan asioita.

    Metsuri motokuski

    Husse. Tarkoitus ei ole latistaa kenenkään kirjoitushaluja. Minun puolesta voi kirjoittaa mitä haluaa, mutta jos haluaa kirjoittaa vain kirjoittamisen halusta niin kaiketi siitä voi näkemyksen kirjoittaa. Hyvällä maulla tietenkin.

    A.Jalkanen

    Metsänhoidon suositukset hirviriskistä:

    ”Nuorissa mäntyvaltaisissa taimikoissa varhaisperkaus voi pienentää hirvituhojen riskiä, koska se edistää mäntyjen kasvua ja estää lehtipuuston pääsyä etukasvuiseksi. Tuhoriskialueilla taimikko kannattaa myös jättää riittävän tiheäksi, yli 4000 tainta hehtaarilla, koko riskivaiheen ajaksi.

    Riskialueilla tuhojen torjunnassa voi käyttää apuna syönninestoaineita. Pienten hirvieläinten aiheuttamien tuhojen määrää ja torjuntaa ei ole tutkittu, joten ohjeita niiden huomioimiseen ei ole.”

    https://metsanhoidonsuositukset.fi/fi/toimenpiteet/taimikon-varhaisperkaus/toteutus#section-323

    Pituudesta sanotaan että noin pääpuulajin 1 metrin pituusvaiheessa, mutta tarkka ajoitus riippuu tietysti siitä milloin vesakko ampuu niistä ohi.  Ohjeessa sanotaan että jos vesottuminen on vähäistä, perkauksen voi männyllä lykätä 2 metriin. Suuri tiheys edesauttaa paitsi hirvistä selviämistä, myös männyn laatua. Tavoiteltavaa olisi tasainen luston paksuus koko puun elinajan.

    jees h-valta

    Kyllähän sitä voi lykätä kahteen metriin mutta hirvituhoherkillä alueilla kyllä pareen raivata jo 1,5 metrin keskipituudesta. Koska koivuvitikko alkaa olla silloin jo melkein kolme metristä ja maistuvaa hirville. Tuppaa mennä mäntyjä huonoiksi jos koivut vetää hirviä alueelle. Minulla mäntytiheys jää siihen jonka olen istuttanut, noin 1600/ha. Jonkinverran on luontaista tullut mutta aika paljon olen niitä poistanutkin. Tulee tasainen komea männikkö ja koivuille ojien varteen omat pikku saarekkeensa.

Esillä 10 vastausta, 71 - 80 (kaikkiaan 124)